Tavoitteenani on saada tästä
helppokäyttöinen jokamiehen pikkuplaanari jonka voi tehdä
mahdollisimman halvoista aineista mahdollisimman vähin työkaluin ja jonka
suorituskyky on mahdollisimman hyvä ja joka on muunneltavissa eri mieltymyksiin
sopivaksi. Tein kaverin kanssa tunnissa osat 18 pikkuplaanarin
sarjaan jiirisahalla parin euron vaneripaloista
joten ei ole kallista tämä homma...
Perusidea ei ole minun, enkä edes tiedä
kenen: minun viimeisin protoni yrityksen ja erehdyksen reittiä muotoutuneena
oli tämän suuntainen kun etsin ratkaisua vedossa kaatuvalle ja laahaavalle plaanarille. Muitakin samanlaisia on myös tullut vastaan
vaikka en kilpaile aktiivisesti: Aave-plaanari,
Ahosen plaanari, Lista-plaanari
ja joitain muitakin omavirityksiä. Kyseessä on
synteesi ideoista ja kokemuksista joita on tullut mm. tämän foorumin jäseniltä,
muista plaanareista, omista protokokeiluistani
ja koeuitoista.
Tämä pesee uinnissa esim
Willet ja Walleyt aivan
suvereenisti 10-0. Testasin niitäkin protojen vertailukohtana samalla kertaa ja samalla
kuormalla, ja viritin nekin niin hyvin kuin osasin...
Keli Keiteleellä vaihteli täyspläkästä vaahtopäihin.
Testikuorma oli 70g paino, pieni houkutuslevy ja
Vaneri tai mäntylauta on juuri sopivan
painavaa ja silti kelluu hyvin ja hyvässä asennossa eikä sen kanssa yleensä
tarvita lisäpainotusta. Liian kevyestä materiaalista tehtynä plaanarit eivät pysy vedossa vedessä vaan siiman ja vavan
jousto ja aallokko yhdessä saavat ne loikkimaan. Tämä tuli huomattua kun tein protoja... Abachinen loikki mutta
vanerinen ei, vaikka mitat oli millin tarkkuudella
samoja.
Annetut mitat rakennusohjeessa on
sitten otettava tarkasti eikä sinnepäin: muuten uinti ei ole sellaista kuin on
suunniteltu. Aisan paikka ja pituus on kriittisin: puoli senttiä heittoa
mitoissa näkyy jo selvästi uinnissa. Takareikä on suksen
alakulmassa siksi ettei nokka nouse liikaa jolloin plaanari
levittää paremmin. Sijainti ei ole kovin kriittinen: minulla sen keskiö
on
Aisan pituus ja plaanarilaudan
korkeus on keskenään suhteessa ja muutokset vaikuttavat kaikkiin
ominaisuuksiin: pystytasapainoon, kurvikäyttäytymiseen,
aallokkokäyttäytymiseen, vetovastukseen ja vetopisteen siirtymisen suuruuteen
laudan lateraalipintaan nähden kun vetosiiman suunta muuttuu
( kun plaanari
alkaa esim. jätättämään
roskien vuoksi) Aisan lyhentämisellä esim kaksi
senttiä on suunnilleen sama vaikutus kuin jos aisan siirtäisi saman kaksi
senttiä edemmäs. Silloin plaanari alkaa kulkemaan taaempana. Jos laudan korkeutta kasvattaa
merkittävästi, niin plaanari alkaa kaatumaan
kyljelleen vedossa.
Otetaan plaanari
oikeinpäin käteen, aisa kohti veneen keulaa. Painetaan siima läpi peräreiän
urasta ja käännetään plaanarin nokka kohti veneen
keulaa.
Koukataan siima suoraan kumi-ja muoviprikkojen väliseen uraan niin että siima tulee
vavalle aisan etureunan puolelta, ja vedetään siima kiinni uraan.
Lasketaan plaanari
veteen ja uitetaan paikalleen.
Tässä muutama Pikku-Tehi
odottamassa tositoimia. Maalaus on kestänyt hyvänä jo useamman
kauden.