Kyllä, silloin on suuri mahdollisuus että saa tuoteväärennöksen ja litium akun tapauksessa siinä on BMS joka toimii vähän sinne päin...
Hiukan tuo vaatii perehtymistä aiheeseen, jos vaikka kaksoisakku järjestelmän rakentaa veneeseen. Sen kun on ennen voinut lyijyakuille toteuttaa ihan vaihtokytkimellä tai latasreleellä, mutta litiumien kanssa olen ymmärtänyt että tarvitaan aina välilaturi. Tosin on minulla Blue Sean päävirta kytkimessä myös mahdollisuus kytkeä 'molemmat akut' yhteen, mutta tämä on lähinnä sellainen teoreettinen mahdollisuus sitä varten että starttiakku olisi virraton eikä sen takia kone käynnisty.
Totta ja tässä olikin hyvin avattu akkuteknologiaa. Lähinnä itse ole miettinyt kun moni tilaa hinnansäästöissä akun suoraan Kiinasta, niin vähän ymmärtää mistä se suomihinta muodostuu. Itsekin olen tähän tilailuun sortunut ja todennut, että parempi vaan ottaa paikallinen merkkituote sieltäkin kuin YangSungHuu mistä ei ole koskaan kuullutkaan.
Terves
Noin mäkin olen sitä ajatellut, mutta nyt kun tuli itselle ajankohtaiseksi niin pisti miettimään asiaa.
Eli eikun bensat ja öljyt tankkiin ja paanalle.
Tuo sekoitussysteemi, tarkemmin muistellen, taisi mennä niin, että se pumppu oli tankin ulkopuolella ja siitä meni letkut tankin sisälle. Eli imu tankin pohjalta ja puhalsi bensan tankin yläosaan.
Tosin, tämä esimerkki saatoi olla jollakin jekkien nettisivulla, en nyt tarkemmin muista
Vaikka puhutaan kansankielellä seosbensasta, niin se on kemiallisesti suurimmilta osin liuos.
Liuoksen yksi ominaisuus on, että eri ainesosat eivät erotu spontaanisti.
Bensiinin sekoitusjärjestelmä kiintotankin sisällä kuulostaa lähinnä jonkun aprillipilalta.
Osaan kirjoittaa vain rakkaan Tunturi Sport vm.1973 moponi käytöstä.Se täyttää tänä vuonna siis 50 vuotta.
Entisöinnin jälkeen käyttö ollut sitä,että käyn muutaman kerran kesässä muiden huru ukkojen kanssa ajelemassa kokoontumis ajoja ja sekoite bensa seisoo joskus jopa 8-9 kuukautta tankissa talven yli.
En ole edes hölskytellyt tankkia vaan polkaisen käyntiin ja baanalle-:).
Timppa
Nyt lohen kalastuksen aloittaville on netin myötä tarjolla paljon hyvää tietoa esim. välineistä,mutta kuitenkin joku saa aina paremmin kalaa kuin joku toinen vaikka käyttää täsmälleen samoja välineitä.
Tuossa pätee sitten lause: 'Erittäin tärkeää sen lisäksi mitä käyttää on se miten käyttää'.
Esim. nyt Ahvenanmaalla aikas vaikea yksittäisen venekunnan muodostaa mitään tilastoa,jos 1-2 viikkoa vetää ja saaliina on 0-5 lohta esim.
Kun aikoinaan minulle tuli kaudessa satoja saalis palautteita rakseilla saaduista lohista,niin mereltä kuin järviltä,niin usein yritin udella MITEN VEDIT!
Kun vetouistelu on KOKONAISUUS ja olisi kymmeniä asioita,joista kirjoittaa / keskustella,mutta raapustan pari asiaa ennenkuin tarttee työt aloittaa.
Liittyy MITEN vetää:
*Oli aikoinaan ihmettelyn aiheena venekunta,joka sai noin 3 kertaa enemmän lohia merellä samoillla pelleillä,samoilla vetonopeuksilla ja samoilta alueilta kuin muut.
Ero muihin selvisi.He käyttivät isoja kelkkoja ja käyttivät Koston irrotettavia painosyvääjiä plaanarin laukaisimistä n.5 m:n päässä laukaisimesta.Pellit tulivat kuitenkin lähellä kalvoa planuissa.
Saivat näin erityisesti keleissä ja keskilangassa olevista pelleistä repimisen / ryntäilyn vähenemään/loppumaan ja thats it.
Otetaan toiseksi vaikkapa minun lempi houkuttimen ison 11 ' Okin käyttö.
*Perässä tulevan täkyn uinti liikkeelle on huonoin asia laittaa täkyn pyörähtely nopeus samaksi kuin levyn pyörähtely nopeus.
Kun kylmä vesi ja kala passiivinen täkyn pyörähtely hitaammaksi kuin levyn ja kun veden lämpö nousee ja sitä myötä kalan aktiivisuus,niin sitten täky nopeammaksi kuin levy.
Nyrkki sääntö.
Kun pyörähtely nopeus on eri kuin levyn tulee täkyyn 'tuikkiminen' ja lohen suututtaminen iskuun parempaa.
*Tapsin pituus on lähes suoraan verrannollinen vetonopeuteen.Nyrkkisääntö synnöstävälle lohelle on km/h = hupusta levyn perään levyn mittoja.
Esim 5 km/h = 5 levyn mittaa = 140 cm.
Nousulohelle nuo joutuu kertomaan jopa 1,3-1,5:llä.
*Sitten tuleekin MITEN eroja.Levyn perässä tulevan vieheen/raksin/ tapsin pituuden aiheuttama vastus muuttaa levyn uintia kun kovempi vastus puristaa levyn perää pienempään putkeen ja levyn antama 'isku' vieheelle muuttuu.
*Suomessa on myös tapana käyttää ohuita runkosiimoja kelalla (0,46 mm) ja noilla en pidentäisi vapautus pituutta yli 8 m:n takiloissa.4-6 m ihan hyvä yli 10 m:n syvyydessä uitetuille.
0,60 mm runkosiiman käyttäjä voi tuon ylittääkin.
JOS ohuen siiman käyttäjä haluaa ylittää tuon,niin veneen vierellä lyhyellä siimalla tarkastettu säätö karkaa kehältään suuremmaksi ja täky sitten liian vaikea lohen saada suuhun ja mielenkiinto katoaa.
Tuota kompensoinut joskus tapsin vetovastusta kasvattamalla,esim.läkkärä hammastikulla tapsin keskelle.Joskus jopa catherine tappi paino.
*Noita uinteja pidemmän siiman päässä ihmeteltiin joskus Puruvedellä kun siellä kirkas vesi.
Toinen vene ajoi perässä ja katseli mulkosilmillä lähellä pintaa kulkevia kuinkas siellä mennään.
Nyt on dronetkin keksitty ja niilläkin varmaan mahdollista tutkailla pinnempana meneviä.
*Voi kuulostaa monimutkaiselta ja on takuulla helpompia levyjä käyttää kuin iso Oki,mutta oikein käytettynä sen houkuttelevuus on kyllä parasta A-ryhmää.
Yritän vaan kuvailla kuinka monin tavoin tärkeää on myös MITEN.
Kireitä siimoja kaikille!
Timppa