Petoveto 2021.
Kisa-alue: Oulujärvi, toisena päivänä Niskanselkä ja toisen Ärjänselkä.
Kilpailukeskus: Manamansalon Portti, Oulujärvi.
Lauantai 12.6.2021 klo 10-18
Sunnuntai 13.6.2021 klo10-16
Kilpailukala: Hauki, alamitta 55cm.
Kilpailunjohtaja: Petri Ruotsalainen 0405019270
Järjestäjä. Kajaanin vetouistelijat ry.
Tuotepalkinnot.
Osallistumismaksu 60€/pv tai 110€/ 2 päivää pyydetään maksamaan ennakkoon 8.6.2021 mennessä Kajaanin Vetouistelijat ry:n tilille FI6610573000223572
Viestikenttään Petoveto 2021
Osallistumismaksu oikeuttaa 2 päivän (to-pe) harjoittelulupaan.
Kilpailunjärjestäjä pidättää oikeuden muuttaa sääntöjä ja ohjeita tilanteen niin vaatiessa.
Tullu astianpesuaineella suihkuteltua raksit joka päivän jälkeen, käärinyt ne ekana lötköpötkön ympärille, makealla vedellä huuhdellu jos on kahvivettä jäänyt. Tuo kyllä tullu tehtyä ruostumisen takia, koukut säilyis terävänä. Mutta yks tie ja kaks asiaa.
Kuhan pilkkilisessä, vertsuttelussa, kuore oli joskus ihan ylivoimainen, isoon jigipäähän kuore, jonkunlaiseen myttyyn, ei ollut uinnista tarkka. Kolmistaan ongittiin veneessä, mulla 15 otettavaa, toisella kaverilla jigeillä onkineista 4, toisella 0 kuhaa. Mulla tärppejä aivan pirusti kun kuoreet loppu, huono puoli oli heikko kestävyys, pienestäkin hipasusta kuore lähti.
Täytyy tuo käsien pesu ennen syöttien laittoa aina muistaa, varmasti siirtyy siipien kastike salakan kylkeen jos ei pestä muista, siipikastikkeella marinoituja salakoita tuskin kannattaa tarjota.
Viime keväänä lohi oksensi n25cm tuulenkalan lattialle ja kippari siitä teki syötin huppuun, komeesti kyllä ui mutta ei saalista.
Kun en tänne saa kuvaa sen lohen mahasta, oli aivan täynnä kalaa, silakkaa, tuulenkalaa, kolmipiikkiiä, sulamatonta ja sulanutta, hamsterin geeniperimää sillä kalalla.
Toissa syksynä (2019) tuli kokeiltua syötin hajustamista lohen uistelussa Höytiäisellä. Laitoin salakat sulamaan veteen, jonne pilkoin tuorekurkkua.
Ekalla testireissulla tuli 3 mittakalaa, joista suurin 4kg järväri. Eipä siinä jäänyt vaihtoehdoksi kuin jatkaa kurkkujen pilkkomista sulamisveteen. Tuosta kurkkureissusta alkoi syksyn kestänyt putki, jonka aikana tuli vähintään yksi mittakala per reissu (pääosin järväreitä).
-Antti
Mennäänhän tähän hajuste hommaankin historian havinan kautta.
En tiedä onko näistä kenellekään mitään apua,mutta luettavaa kertyy sivuille ennen kauden alkua ja voihan jollekin joku jatkojalostettava ideakin syntyä.
Oikeastaan eka 'hajuste kokeilu' oli 80-luvulla,kun teimme putkia takiloihin.Toinen pää supistettiin kiinni ja porattiin putki täyteen reikiä.
Putki survottiin täyteen kuoreita ja putken perässä takilan laukaisin ja perässä uistin/ 1991 jälkeen raksi.
Paremmin lähti kuore putken perästä kuin toisesta takilasta,jossa ei ollut putkea.
Houkutteliko haju vai kiiltävä putki? En tiedä.
Uistimia piti myös joskus säilyttää kuoreiden seassa,että haju tarttuisi.
Raksiuistelun myötä hajusteiden miettiminen toviksi loppui.Mietin,että kuoreen tuoksuinen kuore,muikun tuoksuinen muikku ja salakan tuoksuinen salakka riittää.
Kuitenkin joitakin villityksiä tuli hiukan kokeiltua.
Pro Curen Herring Oil ja Pro Cure Super Gel muunmuassa.
Yxi vaihe oli sulattaa täkyt vedessä johon oli liuotettu Power Bait tahnaa.
Ja piti painaa ruiskullakin liuoksia täkyn sisälle.
Biisamin pyynnistä minulle tutuksi tullutta Anis öljyä ja myös valkosipuli öljyä ja niistä tehtyä yhdistelmääkin piti kokeilla.
Kirjolohen houkuttelussa tuosta Anis öljystä tuli kokemus,että kaikki lammen särjet hyökkäsi minun avannolle.
Lake Michigan Angler sivuilla oli ohje,jonka mukaankin piti keitoksia tehdä.
Siinäkin Garlic Oil oli isossa roolissa.
Muistan,että Jan Svenstrup onnistui noilla pirun hyvin Simriksessä.Hajusti fileraksin fileet tuolla seoksella.
Nuo hajustepallot,jotka pyöriessään levittävät esim.Pro Curen Super geeliä peräänsä tekivät tuloaan Härmäänkin.
En tiedä onko nuo jääneet kuinka monille pysyvään käyttöön.
Perään hiukan ajatuksia lohen hajuaistista.
V.1991 Walter Pinatooka niminen charter kippari lausui minulle Vancouverin saaren länsilaidalla Bamfieldin edustalla veneessä:
'Kun ketulla on tuhat kertaa parempi hajuaisti kuin ihmisellä,niin lohella on tuhat kertaa parempi hajuaisti kuin ketulla'.
No,hyvä se jokatapauksessa on.
Ikuisuus kysymys hajusteiden käytössä on se,että houkuttaako se lohta vai peittääkö se mahdollisesti esim. ihmisen käsistä tarttuvan pelottavan hajun?
Eräs Alaskan charter kertoi kokemuksestaan,että flasherit ja vieheet olisi hyvä pestä luonnon saippualla 2 vetopäivän jälkeen.
Muuten kolmas päivä oli saaliiltaan huonompi.
Tulipahan tuollakin asialla joskus stressattua ja pestyä lämpimillä keleillä raksihuppujen sisustat hammasharjalla...Reissussa käyttäkää ehdottomasti mieluummin kaverin hammasharjaa,jos hän ei ole vielä herännyt-:).
Joskus tein jotain juttuakin seriinin muodostumisesta ihmiskehossa,sen mahdollisesta lohta pelottavasta haju vaikutuksesta ja uistelijan ruokavaliosta sen muodostumisen vähentämiseen.
Kamala paikka jos uistelija ei voisi syödä enää punaista lihaa-:).
No hajusta senverran vielä,että pahimman hajuiset uistelukaverit on hyvä sijoittaa mielestäni tuulen alapuolelle veneessä...
Timppa
Minun veneessä estetään ihmisen hajun siirtyminen pyyntivälineisiin.Niinpä kumikäsine pakko säätäjälle ja aurinkovoide kielto.Hajusteita käytetty vuosikausia sanotaanko näi ei ainakaan huononna pyytävyyttä.
Piti vielä oikein kaivella arkistoja muistin virkistämiseksi.
Westin Shad Teez 27cm oli tuo hauenkalastukseen suunniteltu kumikala joka rikattiin ison Becholdin levyn taakse.
kts. liitteen kuva.
Kalojen syönnöksestä löytyi todella isokokoista apetta, meidän täyt olivat auttamatta liian pieniä joten jonkun päähänpistosta tuollainen sitten eksyi sinne takilaan.
Kolmen vetopäivän aikana veneissä kävi 74 lohta, todella moni lohista saatiin tällä setupilla.
Beckholdin Jerryn poika pari vuotta sitten alkoi taas viritellä isänsä aloittamaa toimintaa käyntiin. Muutaman kerran tavannut kaverin ja käynyt lätisemässä niitä näitä.
Viime vuonna laittoi pussillisen roinaa taas käteen, piti näitä huppuja uittaa kivelläkin mutta kevään reissu sattuneesta syystä peruuntui kun ei tohtinut uimallakaan täältä sinne suuntaan lähteä...
Josko tänä vuonna testattaisiin tarviiko tosiaan mitään muita värejä vai pärjätäänkö näillä :)
Avataanpas oma lankansa kun meinaa aina vähän lähteä laukalle muiden juttujen yhteydessä :)
Täällä nykyisellä 'kotiseudulla' Pohjois-Amerikassa Oregonin osavaltiossa lohenkalastuksessa hyvin paljolti nojataan Cut Plug täkyraksiin ja erilaisiin lippoihin. Näiden lisäksi Bradin kovat vieheet kuten superbait ja superbait cut plug ovat monen lohestajan pakissa vahvasti edustettuina.
Kaikkia edellä mainittuja viehetyyppejä voidaan värjätä ja/tai hajustaa. Paikallisessa kivijalassa pitää suurennuslasin avulla etsiä jos meinaa löytää raksihuppuja mutta hajusteita ja värjäykseen soveltuvia tärpättejä ei tarvitse etsiä, niitä esittelevä hyllykkö on pitkä kuin nälkävuosi....
Härmässäkin tiedän monen kokeilleen menestyksekkäästi täkyjen värjäystä mutta erillisten hajusteiden käyttö lienee melko tuntematon taiteen alalaji :)
Täälläpäin Bradin kovia vieheitä monet täyttävät tonnikalalla ja siihen sitten lisäksi sekoitetaan jotain muita hajuja joita esim Pro-Cure valikoimista löytyy vähintäänkin riittävästi.
Tutkimustenkin valossa lienee selvää että lohella on tarkka hajuaisti, jopa niin tarkka että sen avulla niiden epäillään löytävän takaisin kotijokeensa.
Voisiko esimerkiksi kovia vieheitä käytettäessä olla hyötyä hajusteiden lisäämisestä ? Täälläpäin maailmaa ainakin usko on kova...
Liitteen kuvan mukaisilla kamppeilla on itsellenikin tullut onnistumisia, olen täytteenä käyttänyt muunmuassa useamman kerran sulamaan päässeitä silakoita joihin sitten lisännyt noista purnukoista lisää hajustetta. Edellä mainittu tonnikala on niinikään käytännössä toimivaksi todettu.
Itämeren aalloillekin voisi näitä pakata mukaan, ei ole ihan ennenkuulumatonta että se jokeri yllättää... :)
Ei riitä rahkeet ketään neuvomaan mutta avointa mieltä kannattaa kalastuksessa kyllä käyttää...
Kokolailla vuoden ympäri kun tulee nykyisin lohta kalasteltua, useita eri lajeja, eri tekniikoilla ja hyvinkin erilaisissa ympäristöissä niin se väistämättä antaa vähän perspektiiviä ja ainakin pistää ajattelemaan.
On ollut äärimmäisen mielenkiintoista sekoittaa eri tekniikoita ja kalastaa kuningas lohta VK raksilla ja taas vastavuoroisesti Itämeren lohta lipoilla jne.-ahvenanmaan laukkuun on jo pakattuna monenlaista joita melko suurella todennäköisyydellä ei ole itämeren lohet aiemmin nähneet.
Raksihupun väreistä on härmässä tehty jo lähes rakettitiedettä kun taas täällä Oregonissa kukaan ei käytä huppua vaan siiman päässä pyörii cut plug täky, joskus tosin värjättynä ja/tai hajustettuna -hajustaminen onkin mielenkiintoinen juttu, joitain tutkimuksia aiheesta löytyy kuinka lohet hajuaistinsa perusteella osaisivat takaisin kotijokeensa, lienee varsin herkkä nokka hopeanhohtoisilla ystävillämme.
Vesien lämmettyä siirrytään lippoihin, kukaan ei ole kuullutkaan sellaisesta hullutuksesta että lohta pyydettäisiin 15-20cm pellinpaloilla :)
Bornholmissa joitain vuosia sitten saatiin isoja lohia rigaamalla hauenkalastukseen tarkoitettu iso Westin kumikala Beckholdin levyn taakse, lapio pyrstö poikki ja siima rungon läpi ja lopuksi iso kolmihaara. Tuli rumaa jälkeä saalispäiväkirjaan vaikka pyytö oli kokolailla huvittavan näköinen.
On tämä lohenkalastus mielenkiintoinen laji, hemmetin helppoakin kunhan sattuu vaan räikkä laulaan....joskus sitten viikon hiljaiselon jälkeen hiipii toisenlaisiakin ajatuksia puseroon :)
Onko vinkkejä mistä kannattaisi lähteä hankkimaan sähkötoimisia plaanarikeloja. Olin jo ennakkoon päättänyt että Bigjonit tulee mutta ei niitä nyt ihan helposti löytynytkään (edes jenkeistä). Onkohan Bigjonilla suomessa maahantuojaa? Jos on jotain vinkkejä Bigjonin tai jonkun muun sähköisen plaanarikelan merkistä ja hankintapaikasta, niin kuulisin mielelläni.