Inarilla 17.7. ilta - 28.8. ilta uistelun merkeissä. Vetotunteja tuli 56 ja punalihaisia kaloja 44 kpl. Pääosa oli taimenia ja jokossa muutama harmaanieriä ja nieriä. Järvilohia emme saaneet. Mittakokoisia (40 cm -->) oli noista varmaan jonkun verran toistakymmnentä. Suurimmat taimenet 2,7 kg, 2,2 kg ja 1,5 kg, sekä nieriä 1,5 kg. Edes kaikkia mittakaloja emme ottaneet, koska kahteen pekkaan ei jaksa syödä määräänsä enempää. Ja heittelemälläkin tuli harria ja siikaa ruokapöytään.

Mistä sitä kalaa sitten tuli? Kämppämme oli Nanguniemen Kuukaslahdessa ja alkuun vetelimme 'ajoreitit' alueille, jossa kuvittelimme uistelevamme jatkossa. Eli painopiste alussa oli Moossinanselillä Kuukaslahdesta Piekanasaarille. Ajelimme 20 m penkkoja ja saimmekin joitakin mittataimenia, joita ei kuitenkaan koolla ollut siunattu. Eli Moossinanselät Jääluolan edusta ml antoivat tasaisesti pienempää kalaa, jossa joukossa oli ruokakalojakin joitakin joka päivälle. Seuraavaksi kävimme Kasarin eteläreunalla ja ajelimme Malkosaarten edustat ja pohjoisen kautta koukaten Jääsaartensalmeen. Tämä pitkähkö reissu antoi vain muutaman alamittaisen. Seuraavaksi saimme pitkäaikaisen kesäasukkaan vinkit (kiitos Taisto K !!) ja muokkasimme alueet ja syvyydet uuteen uskoon. Neuvot olivat yksinkertaiset; plaanarikalusto pintaan ja takilat syvälle, sekä suntaaminen rikkonaisempaan 'saaristomaisemaan' aavoilta ulapoilta. Niinpä suuntasimme Nanguselän itäpuolisille alueille Solttusaarien ja Ikkerinvuonon tienoille, sekä pienensimme plaanareiden painotuksen välille 0-40 g. Takilat matalavetoon soveltuvasti 6 ja 12 m. Kalaa tuli tasollisesti kuten aiemminkin, mutta nyt joukkoon mahtuivat muutaman päivän aikana alussa mainitsemani mittakalat, jotka kaikki siis tältä 'uudelta' alueelta. Tätä aluetta sitten vedeltiinkin viimeiset päivät hyvällä menestyksellä ja esim Kasari jäi meiltä rauhaan.

Ja millä kalaa saatiin? Lähdimme liikkeelle sillä ajatuksella, että kalan aivot ovat varsin pienet ja jos joku kelpaa Yövedellä, niin aika suurella todennäköisyydellä se kelpaa myös Inarilla. Lisäksi tähän päätelmään johti myös suunnaton laiskuutemme. Vedimme siis pääasiassa Tintin Järväreillä, molemmilla koolla + 1 Tane ui koko ajan takilassa (ja saalistikin). Yhtenä päivänä vedettiin myös Tiuraa, mutta palattiin sitten järväreihin. Lisäksi ostimme Suutari Sepon suosittelemat värit Allun Ahneita ja Lohi Armaksia muutamia verrokkikappaleita. Kyseistä liikettä voi ihan aidosti suositella ja palvelu pelaa. Järväreiden väreistä ykkönen oli muikku-väritys, myös kuparisävyt pelasivat. Kaloista 2/3 tuli pelteihin ja loput vaappuihin. Takiloissa alimpana oli VK2 levy ja toisessa perinteinen VK, molemmat punateipillä. Suurin taimen tuli VK2:n takana uitettuun peltiin ja perinteinenkin VK poimi nieriöitä syvemmältä mukavasti.

Oliko tuo sitten paljon, vai vähän kaloja? En tiedä, kun tämä oli meidän 1. Inarin reissumme. Itse en enempää kaloja olisi kaivannut, mutta toki se isomus olisi saanut kohdalle sattua ;-)

Kaiken kaikkiaan ihan älyttömän mukava reissu, jossa majoitus ja muu infra oli kohdallaan ja kalaa syötiin liikaakin. Ainoana miinuksena oli isomman koneen ongelmat pohjoismyräkän jälkeen. Lienee saanut vettä tai roskia sisuksiinsa. On se kumma kun noin tuore peli (-79), ja jo temppuilee ;-) Toivottavasti tuosta 'raportista' on jollekin Reissuun lähtijälle jotain apua.

Kireitä!

T: Matti ja Asko