Lähestyin 13.12. Kainuun ELY:n kalatalousyksikköä otsikon mukaisella kysymyksellä. Kysymyksen nosti viimeistään ajankohtaiseksi Kainuun Sanomien uutisointi 12.12. Talvivaaran päästöjen vaikutuksista Nuasjärveen. Aihetta on käsitelty toisaalla näillä keskustelusivuilla otsikolla 'Nuasjärvi / Talvivaara'.

Kysymyksen liitteet löytyvät paikoista:

http://www.mmm.fi/attachments/mmm/lausuntopyynnot/5xn7C6yR6/Kalatiestrategian_taustaselvitykset_luonnos_07042011.pdf

http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/luonnonvara/5yZZtBlJz/MMM-99371-v1-Luonnonvarainneuvoston_esitys_hallitusohjelman_2011_keskeisista_linjauksista_23_2_2011__3_.pdf

Kysymyksen sisältö kokonaisuudessaan seuraava:


Kysymys Kainuun ELY:n kalatalousyksikölle,

Pohjautuen useiden tutkimustulosten uutisointeihin Talvivaaran vaikutuksista luontoon, voitaneen todeta, että Talvivaaran tähänastiset aikaansaannokset ovat ristiriidassa Luonnonvarainneuvoston linjausten ja Maa- ja metsätalousministeriölle laaditun kalatiestrategian taustaselvityksen kanssa (kts. liitteet). Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä uutisointi Kainuun Sanomissa - Talvivaaran päästöt näkyvät jo Nuasessakin.

Alkuperäinen laitoskantoihin sekoittumaton järvitaimenkanta lienee kadonnut ajan saatossa Nuasjärvestä. Nuasjärvessä elää kuitenkin elinvoimainen järvitaimenkanta. Oulujärven ja Sotkamon kalastusalueiden päätös, vuoden 2010 alusta, taimenen alamitan nostosta 40 sentistä 50 senttiin ns. yhden kutukerran periaatteen toteutumiseksi on myös osoitus siitä, että järvitaimenkantaa halutaan ylläpitää ja kehittää muutoinkin, kuin pelkästään istutusten avulla.

Vuoden 2011 lopussa päättyvän Kainuun vaelluskalahankkeen tavoitteina on ollut edesauttaa vaelluskalojen (taimen ja lohi) luonnonmukaisen lisääntymisen elvytystä Kainuun keskeisimmissä Oulujärveen laskevissa vesistöissä. Hankkeen tavoitteena on saada Kainuun laajat hajallaan olevat lisääntymisalueet nykyistä paremmin tuottamaan leimautuneita ja luonnonvalinnan läpikäyneitä vaelluskalojen laatupoikasia. Kalataloudellisten tavoitteiden lisäksi hankkeella on tavoitteena luoda pohjaa uusille vetovoimatekijöille Kainuun matkailussa luonnonkalakantojen elvyttämisen kautta, todetaan myös hankkeen kuvauksessa.

Nuasjärveen laskeva Jormasjoki ja Jormasjärveen laskeva Tuhkajoki ovat järvitaimenen poikastuotantoalueita, lisäksi Jormasjoessa lisääntyy harjus. Uhkaako Talvivaaran toiminta näitä poikastuotantoalueita?

Antti Harju
Kalastusmatkailuyrittäjä - Vuokatti Fishing
Puheenjohtaja - Kalastusseura Hillside Anglers ry

Jokseenkin ristiriitaisia kohtia liitteiden sisällöstä verrattuna käytännön suuntauksiin:

******************************************************
LUONNONVARAINNEUVOSTON ESITYS HALLITUSOHJELMAAN 2011 SISÄLLYTETTÄVISTÄ KESKEISISTÄ LINJAUKSISTA

LINJAUKSET JA PERUSTELUT

1. Valmistellaan kansallista luonnonvarastrategiaa koskevan valtioneuvoston selonteon pohjalta biotalouden, vesitalouden ja mineraalistrategian toimintaohjelmat. Nostetaan luonnonvarojen jalostusastetta.
... Luonnonvarojen hyödyntäminen materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyrkimys suljettuun kiertoon tukee luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä luonnon kantokyvyn rajoissa.
... Myös luonnonvarojen jalostusastetta on nostettava ja sivutuotteet ohjattava kasvavassa määrin jatkojalostukseen.

6. Edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiassa määriteltyjä toimia toteuttamalla ja toimenpiteitä kohdentamalla. Perustetaan monipuolisesti eri tahoja edustava kansallinen biodiversiteettipaneeli Suomeen.
... Luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttäminen vaatii edelleen toimenpiteitä.
... Selvitetään monimuotoisuuden suojelun ja hoidon tarpeet, ja käytetään valmistelun pohjana uusinta tietoa luontotyyppien ja lajien uhanalaisuudesta, sekä erityisesti otetaan huomioon monimuotoisuutta uhkaavat tekijät kuten ilmastonmuutoksen eteneminen sekä muut ympäristömuutokset ja uhkatekijät.

13. Luodaan kaivostoiminnan jälkikäyttöön ohjeistus, nostetaan sivutuotteen hyödyntämisastetta sekä kehitetään luonnonvarojen moninaiskäytön mahdollisuuksia.
... Suomen tulee pyrkiä edelläkävijäksi toteutettaessa kaivannaisteollisuuden kestävän kehityksen periaatteita.
... Vastuullisen luonnonvarojen hyödyntämisen näkökulmasta tulee käyttää raaka-aineita, joiden tuotannossa on sovellettu parhaita käytäntöjä.

14. Vesistöihin ja Itämeren kohdistuvaa ravinnekuormitusta vähennetään maatalouden, metsätalouden, haja-asutuksen ja yhdyskuntien vesiensuojelua toteuttaen alueellisten vesienhoitosuunnitelmien mukaisesti.
... Vesistöjen sekä erityisesti rannikkovesien tilan parantamiseksi jatketaan ravinnekuormitusta vähentäviä toimia kaikkien vesien hyvän tilan saavuttamiseksi.
... Vesienhoitosuunnitelmissa on esitetty vesienhoitoalueittain pinta- ja pohjavesien nykytila ja niihin vaikuttavat tekijät sekä arvioitu tilan parantamiseksi vuoteen 2015 mennessä tarvittavia toimia.
******************************************************
KALATIESTRATEGIAN TAUSTASELVITYKSET

3.4 Järvilohi ja järvitaimen

... Alkuperäiset järvitaimenkannat on luokiteltu napapiirin eteläpuolella erittäin uhanalaisiksi ja pohjoispuolella silmälläpidettäviksi (Luku 3.1, taulukko 2). RKTL:n viljelylaitoksissa olevista kalakannoista Kitkajärven ja Oulujoen vesistön taimenkannat on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi (Luku 3.1, taulukko 3). Jokirakentaminen ei ole vaikuttanut Kitkajärven taimenkantaan, toisin kuin Oulujoen vesistön taimenkantaan. Suurin laskujoki Oulujärveen, Emäjoki (Kiehimäjoki), on täysin porrastettu voimalaitoksin, samoin kuin Sotkamon vesistöreitti. Myös Oulujärvestä mereen laskeva Oulujoki on lähes täysin porrastettu. Sivujoissa ja puroissa on kuitenkin arvioitu olevan poikastuotantopotentiaalia (Laine 2008, Havumäki 2010).

4.2 Järveen laskevat joet

... Järveen laskeva joki voi olla merkittävä järvitaimenen tai järvilohen lisääntymisjoki. Suurimpia järviin laskevia rakennettuja jokia ovat Pyhäselkään laskeva Pielisjoki sekä Oulujärveen laskevat Kiehimän- ja Kajaaninjoki (taulukko 6). Monet muut suuret sisämaan joet ovat rakennettujen tai rakentamattomien pääuomien sivujokia. Reittivesien hallitsemassa Keski- ja Itä-Suomessa on vain vähän pitkiä ja valuma-alueeltaan suuria jokia.

... Vastaavasti Sotkamon reitin osalta arvioitiin Koivukosken ja Kallioisen voimalaitosten väliin laskevissa puroissa ja joissa poikastuotantoon soveltuvaksi alueeksi 25 ha, jolla on potentiaalia tuottaa 7500 – 25000 taimensmolttia ja 7000 – 14000 lohismolttia vuodessa. Potentiaalien saavuttaminen vaatisi riittävän kutukannan lisäksi kunnostustoimenpiteitä poikastuotantoalueilla.

... Erittäin uhanalaisten kalakantojen listauksessa mainitaan järvitaimenesta vain Oulujoen vesistön ja Kitkan kannat, joista jälkimmäisen kohdalla ongelmana ei ole vesirakennus (taulukko 3) vaan ilmeinen taimenkantaan kohdistuva ylikalastus. Vaarantuneiden kantojen listauksessa ei ole yhtään järvitaimenkantaa, mutta silmälläpidettävissä on mainittu useita järvitaimenkantoja (taulukko 3). Paikallisesti arvokkaita järvitaimenkantoja saattaa silti elää ympäri Suomen. Merkittäväksi arvioituja järvitaimen ja -lohikohteita on esitetty luvussa 5.9.1, mutta tarkkoja tietoja patojen yläpuolisten poikastuotantoalueiden pinta-aloista ei ole saatavissa.
******************************************************