Kevät etenee ja pilkkisäät ovat parhaimmillaan, mutta samalla jäät heikkenevät huolestuttavan nopeasti. Pääsiäisen aikaan kastunevat munat monilta innokkailta pilkkimiehiltä. Viime viikonloppuna särkipilkillä ollessani kuulin jäiden merellä olevan jo viimeisillään. Sisävesillä jäätä on vaihtelevasti 40-50 cm, mutta teräsjäänpaksuus on olematon. Odotankin jo malttamattoman sulanveden kauden alkua, mikä tapahtunee tänä vuonna ennätyksellisen aikaisin (mikäli asiaa mitataan selkävesien vapautumisella jääpeitteestä). Viime keväänä kastoin Fasterin veteen 28. päivänä huhtikuuta. Olo oli kuin kevätlaitumella kirmaavalla mullilla ja temmellys jäiden seassa lienee myös ollut varsin ”mullimaista”. Mullimaisuuksista sain lahjaksi flunssan, sillä haalarit, pipo ja hansikkaat unohtuivat kotiin ja seurauksena oli tietenkin kevätflunssa. Aurinkoiset kevätsäät vaikuttavat positiivisesti talven pimeyden jälkeen ja tunnen jälleen herääväni eloon ”talvi horroksesta”. Liioittelematta voin kerrankin todeta eteneväni positiivisella mielellä ja asenteella koti kesää.

Talvi on kulunut tehden markkinointia ja ennen kaikkea oppien lisää tästä vaikeasta lajista. Kahdessa kaudessa on suurimmat sudenkuopat opittu kiertämään ja tiedostettu oman tekemisen tärkeys. Kaikki on tehtävä itse ja kun aika ei riitä on vielä ”kannustettava” muita suoritukseen ruoskalla, kepillä, lahjonnalla, kiristyksellä ja ties miellä mielikuvituksellisella keinolla. Pienyrittäjän taloudelliset resurssit ovat rajalliset, joten omalla työllä korvataan ostotyötä niin pitkälle kuin mahdollista. Joulukuussa kerron teille kannattiko kaikki tämä vaivannäkö.

Kuten huomaatte, olen myös oppinut maltillisen linjan hehkutukseen, sillä muutoinhan saattaisi täysin turha kateus, tuo kaiken kehityksen jarru, nostaa päätään. Tässäkin asiassa ongelmana on pelkästään tiedottamisen puute, kun jaksaa kertoa kuinka helvetin kurjaa elämä on, tuntevat muut onnistuneensa elämissään ja saa askarrella rauhassa. Onneksi olkoon ihmiskunta, kannustavuushan onkin pelkkää populismia ja pienet juorut ovat elämämme suola. Pyrin parhaan kykyni mukaan ruokkimaan ihmisten mielikuvitusta jatkossakin ja lupaan pitää asiani sopivalla tapaa salassa, etten pilaisi toisten iloa asioideni järjestelyssä kahveepöytä spekulaatioissa. Please, älkää pilatko iloani kertomalla etteivät surkuhupaisat kommellukseni kiinnosta ketään, sillä jokainen tarvitsee 5 minuuttiaan kylätoimikunnan kesänäytelmän tähtenä…… 

Täksi kesäksi olen uusinut kurssitarjontaani mm uistelun osalta. Yksikoukkuisilla vieheillä kalastus on lanseerattu näkyvästi kalastuslehdissä ja internetissä. Nuorena ja avoimena ihmisenä lähden mielelläni mukaan tähän kehitykseen, varsinkin kun olen havainnut sen toimivaksi ja vieheiden muunneltavuuden tuovan paljon uutta sisältöä vaappukalastukseen. Aiheesta voi lukea kurssit linkistä.

Jigauksen kanssa olen päässyt estoistani ja koukkuun kiinnitetään kaikkea, mitä runkopakeista löytyy. Tämä on äärettömän mukavaa tekemistä keveillä ja tunnokkailla välineillä. Usein näen isäntämiehiä heittelemässä jigiä normaaleilla heittovavoilla, jotka ovat joko liian löysiä tai liian jäykkiä. Investoikaa 100-200 euroa vapaan, kelaan ja kuitusiimaan ja homma aukeaa aivan uudella tapaa, kun saatte tuntuman vieheeseenne. Samoilla välineillä käytät aivan mainiosti myös lippoja ja keveitä lusikkoja (näillähän heitetään myös 20-25g jigipäitä).

Ennakkoluuluisuus kannattaa unohtaa ja lähteä avoimin mielin kokeilemaan kaikkea. Sillä tavoin touhu avautuu ja rentoutuu aivan uudella tapaa. Uuden löytäminen ja siitä innostuminen on aivan yhtä hienoa kuin saaliskalan väsyttäminen. Mikäli ainoa pyrkimys kalastuksessa on päästä ”kerskamiesten” –kerhoon jumalattomilla kalansaaliilla, joista kertoilla Veijo Esson baarissa tai oman erinomaisuuden esille tuominen kalastustilanteessa kavereiden kanssa, suosittelen troolikalastusta. Positiivinen asenne ja terve kokeilunhalu kunniaan…..ei näihin vehkeisiin ole olemassa mitään yksiselitteisiä käyttöohjeita, mutta toimivia jippoja riittää. Mukavaa Pääsiäisen ja avovesikauden alun odotusta kaikille kalamiehille kalastustapaan tuijottamatta.