'Olen joskus ennenkin kertonut, että lainsäätäjä on ollut varsin viisas kalastualueiden muodostamisessa. Tässä on tavallaan vaan sysätty tekeminen ihmisille ja vesialueiden omistajille. Ja näinhän sen olla pitääkin koska kalastuslain ensimmäinen pykälä niin edellyttää... '

Niin, kalastuslain ensimmäisestä pykälästä puhuttaessa, on Saimaanlohen ystävät ry:n toiminnan oikeutuksen kannalta oleellisin asia suurennuslasin alla. Ensimmäisessä pykälässä ei puhuta vesialueiden omistuksesta, vaan tästä:

'Kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tällöin on vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon.'

Ihan oikeasti, tämä on asia joka miltei kaikissa osakaskunnissa jätetään huomioimatta. Lakia ei noudateta. Mahdollisimman suureen tuottavuuteen tähdättäessä on noudatettava vähintään yhden lisääntymiskerran periaatetta. Näin ei ole, sillä pyyntiä harjoitetaan pyydyksillä joihin jää alamittaisia kaloja. Myöskään kaikki käytössä olevat alamitat eivät mahdollista tätä, sillä eri siikamuotojen lisääntymiskoot vaihtelevat, kuhan alamitta on monilla alueilla kestämätön ja taimenen sekä lohen 50 ja 60 cm alamitat ovat lisääntymiskoon kannalta vitsejä, jos puhutaan järvellä vaeltavista kaloista. Tässä on kaikki perusteet muuttaa vesialueiden hallintoa, sillä nykyisellään vesialueilla ei osata/tahdota noudattaa kalastuslakia.