Tämän aiheen jatkoksi sopii mielestäni hyvin Ari Mannisen blogin keskustelupalstalla käymäni keskustelu, jossa avataan tarkemmin perustamisvaiheessa olevan yhdistyksemme tavoitteita:


Kommentoija: Juha Köresaar 8.11.2012 5:07:05

Perusteilla oleva yhdistyksemme tulee rekrytoimaan lähiaikoina 'aluepäälliköitä' ympäri Saimaata. Heidän tehtävänään on kerätä ympärilleen omat tehotiiminsä. Alueelliset tiimit toimivat linkkinä Saimaanlohen Ystävät ry:n ja osakaskuntien välillä, kun yhdistys käynnistää talvella toimintansa ja tiedotuskampanjansa. Pyrimme yhteistyön turvin vaikuttamaan mm. osakaskuntien istuttamien lohikalojen määrään ja laatuun, sekä painottamaan Järvilohihankkeestakin tuttuja alamitta- ja pyyntivälinekohtaisia suosituksia. Tällä tähdätään siihen, että Pielisjokeen istutettuihin vaelluskaloihin kohdistuva kalastuspaine saataisiin lähivuosina laskemaan huomattavasti. Vastapainoksi tulemme tarjoamaan osakaskunnille mm. kattavat lajikohtaiset ohjeistukset siitä, millä tavalla lohikalaistutukset tulisi suorittaa, jotta ne tuottaisivat mahdollisimman hyvin, kutu- ja istutuspaikkojen kartoittamista sukeltamalla, monivuotisten istutussuunnitelmien laatimista, sekä aluekohtaisia istutusbonuksia, joilla tuetaan Saimaan eri alueiden lohikalaistutuksia yhdistyksemme toimesta. Tarkasti suunniteltavaa aluejakoa suoritetaan parhaillaan. Kun se on valmis, tulemme julkaisemaan aluevastaavien rekrytointi-ilmoituksen kalastusaiheisilla nettifoorumeilla. Mikäli olet halukas auttamaan tai tiedät jonkun, joka on valmis kantamaan kortensa kekoon Saimaan lohikalojen puolesta, pyydän ottamaan yhteyttä kyseissä ilmoituksessa julkaistavan sähköpostiosoitteen kautta. Saimaan osalta peli ole vielä menetetty, joten kannattaa ryhtyä toimeen vielä, kun siihen on mahdollisuus..


Kommentoija: Plaanari 8.11.2012 9:59:40

Hyvä Juha, hienoa että viitsit tehdä tuota pyyteetöntä työtä, mutta ongelma ei ratkea istutuksilla vaan luontaisella lisääntymisellä. Lähestyty asiaa väärästä päästä. Jos haluatte oikeasti tuloksia aikaan, niin tehkää kampanja voimalaitoksia vastaan. Jos vaelluskalat pääsisivät kutujokeensa vapaasti lisääntymään, niin kalaa riittäisi jokaiselle kalastajaryhmälle. Kalanpoikasten istuttaminen on rahan haaskausta, istukas ei pärjää luonnossa ja vaikka pärjäisi, lisääntymispaikkoja ei ole.


Kommentoija: Juha Köresaar 8.11.2012 11:33:15

Tämä on ensimmäinen vaihe, jossa keskitytään vuosittaiseen emokalamäärään ja sen lukumäärän kasvattamiseen. Järvialtaisiin istutettujen lohikalaistukkaiden elämäntarkoitus on vähentää Pielisjokeen istutettaviin vaelluskaloihin kohdistuvaa kalastuspainetta. Kun rasvaeväleikattuja istukkaita on tarjolla riittävästi ja tiedotustoiminta polkaistu kunnolla käyntiin, uskon kalastajien vapauttavan rasvaevällisiä järvilohia ja taimenia jatkossa enemmän. Olen tästä syystä pyytänyt avukseni mm. vastuullisia kalastusoppaita ja ammattimaisesti kalastavia henkilöitä, jotka tulevat omaa esimerkkiään näyttäen osoittamaan, että lohikalojen vapauttaminen voi olla yhtä hieno tai jopa hienompi elämys, kuin niiden tappaminen. Myös suositeltavien alamittojen osalta kalastuskulttuurin on muututtava ennen kuin asia tullaan korjaamaan lakiesityksellä. Lain muuttaminen on tunnetusti hidas ja monimutkainen, muttei suinkaan mahdoton prosessi. Tätä ennen alamittasuosituksista on kuitenkin alettava pitämään kiinni. Sen jälkeen kun emokalapyynnin asettamat tavoitteet täyttyvät, keskitymme kalatien rakentamishankkeeseen. Kun yhdistyksellämme ja Järvilohihankkeen vetäjillä on esittää viralliset todisteet siitä, että emokaloja nousee riittävästi Kuurnaan, on olemassa perusteet kalatien rakentamiseen tarvittavan rahoituksen hakemiseen. Saimaan uhanalaiseen jalokalalajistoon kuuluu järvilohen ja taimenen lisäksi myös järvikutuinen harjus ja Saimaannieriä. Hyvin suunnitelluilla istutuksilla on mahdollista luoda optimaalisille alueille mm. paikallisia harjuskantoja. Saimaalta löytyy lukuisia alueita, jotka täyttävät harjuksen vaatimukset syönnös-, ja kutupaikkojen suhteen niin ravinnonsaannin ja pohja-aineksen puhtauden kuin veden laadun osalta. Saimaannieriänkään tilanne ei ole toivoton. On olemassa selviä merkkejä siitä, että tämä kaunotar todennäköisesti lisääntyy paikallisesti useilla Saimaan alueilla. Tästä syystä harjuksen ja nieriän alamittasuositukset korostuvat entisestään. Nämä järvikutuiset lajit eivät ehdi saavuttamaan sukukypsyyttään nykyisten laissa määrättyjen alamittarajoitusten turvin, vaikka niillä olisi edelleen paikallisesti mahdollisuus lisääntyä Saimaassa. Tästä syystä Järvilohihankeessa esitettyjen alamittojen noudattaminen on ehdottoman tärkeää myös näiden kalalajien osalta. Sen verran haluan tarkentaa, että en ole Järvilohihankkeen kavereiden palkkaama lobbari, vaan edustan sitä suurta ihmisryhmää, joiden mielestä nyt on korkea järjestää Saimaan lohikalojen asiat kestävälle pohjalle. Toivon toki, että yhdistyksemme voisi toimia tulevaisuudessa läheisessä yhteistyössä Järvilohihankkeen kanssa, koska mielestäni intressimme ovat yhteisiä.