Aloin miettimään hieman tarkemmin mikä saattaisi aiheuttaa vaijerin katkeamisen. Vaijerihan koostuu muistaakseni kierretystä, jousimaisesta osasta jonka sisällä kulkee vaijeri.

Vaijerin+jousen murtolujuus on varmasti vähintään useita satoja kiloja. Veikkaisin että muutama tuhat kiloa. Sen siis ei pitäisi noin vain katkeilla.

Pidempiaikaisessa käytössä saattaa jouseen kuitenkin tulla korroosion vaikutuksesta säröjä, jotka laskevat alkuperäistä lujuutta jopa alle kymmenenesosaan alkuperäisestä. Jyväskylän vesitorni sortui tällaisen ilmiön vaikutuksesta. Betonin lujittamiseen käytetyt suurilujuusterästangot pettivät, koska teräs oli korrodoitunut ja korroosio oli aiheuttanut teräkseen vetyhaurautta, joka siis ilmeni säröinä ja tankojen murtumisena. Ilmiö ilmenee nimenomaan suuren lujuuden teräksissä, joissa rakenne on bainiittinen tai martensiittinen ja myötölujuutta on yli 1000 MPa. Tämä taitaa olla suurin syy siihen että suurlujuuspultteja ei sinkitä sähköllä tai upottamalla. Molemmat prosessit aiheuttavat vetyhaurautta.

Ohjausvaijerin kuoren sisälle pääsee siis vettä, vaijeri ruostuu ja säröytyy -> jossain vaiheessa tulee murtuma. Väsytys saattaapi vielä edistää voimakkaasti murtuman etenemistä. Siis jos pitäisi vaijerin vedettömänä ja hyvässä rasvassa, ei murtumaa pitäisi siis tulla. Tähän luottavat ilmeisti myös ohjausvaijerien valmistajat. Itsekin löysin edellisen veneeni vaijerista aivan selvää ruostetta.