Ns 'Vanha kansa' seurasi tarkastikin almanakkaa/muita luonnonmerkkejä ja vertaili niitä saaliiseen.

Ukkini ja isäukkoni olivat tulleet myös tulokseen,että ns. mustan kuun viikko ja ns. täyden kuun viikko antoivat paremmat verkko-ja rysäsaaliit.(Ammattikalastusta).
Seurantaa heidän toimesta oli tehty about 1920-1970 vuosien väli.

Ilmanpaineen merkityksestä ukilla&isäukolla ei ollut sanottavaa kiinteiden pyydysten saaliiseen.

Ilmanpaneen merkitystä uisteluun minulle neuvoi 80-luvun alussa Pielisen Koveron saaressa vaikuttanut todellinen saamamies (järvilohen uistelu).

Em. asiat myötäilivät omia kokemuksia ja kun oli pitkä jakso,jolloin meille ilmoitettiin suuri määrä saatuja raksi järvilohia,tein tutkailunkin ilmanpaineeseen liittyen.

Tilasin ilmatieteen laitokselta yhden kesän ilmanpainetiedot Saimaan mittauspisteeltä (takautuvet tiedot) ja syötin siihen huippusyönnit,niin omat kuin ilmoittajien.

Ne osuivat poikkeuksetta ilmanpaineen muutoshetkiin,mutta myös ilmanpaineen LASKUHETKIIN selkeästi useammin kuin nousuun.

Vaikken ole tilastotieteilija,niin niille jotka tekevät saalistilastoja esim kuun ajan mukaan,on teidän syytä huomioida 'tilastovirheitä',joita tuovat viikonloput vrt. arkipäivät,lomat jne.
Jos uistelijat alkavat keskittää uistelun joka toiselle viikolle,niin taas on menossa tilasto vikaan-:).

Tutkailin tuota ilmanpaine hommaa ,niin että ensin sijoitin kaikki min. 2 kpl/ 3 h kookasta järvilohta,sitten 3 kpl/ 3 h kookasta järvilohta ja tiivistin edelleen ja lopulta vertasin vain 3 kpl/ 1 h kookasta järvilohta.

Kuitenkin heinä-elokuun hellejaksojen( pitkät korkeapaineet) määräävämpi tekijä on aamusyönti klo 4-6 järvärille.
Muun ajan voi pääsääntöisesti tehdä vaikka pihatöitä.

Sää on ulkokehän asia johon emme voi vaikuttaa,mutta niin voimakas usko noihin tuli,että esim. 990-995 n´matalapaineella menimme suosiolla taimenen perään.
Nimittäin mielenkiintoista,että taimeneen ei ilmanpaine vaikuta niin merkittävästi kuin järviloheen.

Timppa