Minusta Eero Höltän kirjoitus oli kaikin puolin hyvä, asiallinen ja rakentava.

Koko kirjoituksen pääviesti on nähdäkseni se, että me uistelijat emme voi tulla edes yrittää sanella mitä vesialueella saa ja ei saa tehdä. Uistelijat usein syyttävät, että verkkomiehet muka omistavat järvet ja näin ollen tekevät mitä haluaa. Tätä me paheksumme suuresti ja pidämme jäänteenä menneiltä ajoilta. Omilla toimillamme ja kommenteilla olemme kuitenkin osoittaneet, että uistelijat ainakin haluaisivat toimia samoin, päättää siis yksinoikeudella miten vesillä saa kalastaa. Pitää muistaa, että verkkokalastuksella on pitkä historia Puulankin vesillä ja on harhakuvitelmaa, että tätä perinteistä kalastusmuotoa voidaan poistaa. Enkä näe mitään syytä miksi näin pitäisi olla. Verkkokalastus on kalastusmuoto siinä missä muutkin. Puulan pääselät ovat niin suuria, että niitä ei millään tyhjennetä lohista verkoilla tai uistelemalla. Tiedän useita verkkokalastajia jotka maksavat satoja euroja verkkoluvistaan.

On toki aivan selvää, että niin verkkokalastajissa ja uistelujoissa on mätiä omenoita. Verkkokalastajissa tämä luultavasti ilmenee liian pienenä silmikoina. Tätä varten on kuitenkin tiukat säännöt jotka tiukkenee entisestään. Tätä pystytään kontrolloimaan erittäin helposti ja tehokkaasti valvonnalla. Jos valvontaa ei ole tarpeeksi, niin se on sitten toinen juttu.

Paljon on toivomisen varaa myös uistelijoissa. Näin viikonloppuna verkkokalastajan kuvaaman filmin pätkän jossa kelkka menee valehtelematta alle 20 metrin päässä jadasta. Mitähän helvettiä mahtoi venekunta ajatella, tilaa oli ympärillä satoja metrejä. Ei ihme, että uistelujoista ei aina tykätä. Tämä on toki luultavasti ääriesimerkki, mutta silti erittäin paheksuttavaa toimintaa. Sama verkkokalastaja myös kertoi viime syksyn olleen todella huono verkkosyksy, saaliit kymmenes osa normaalista. Mainitsi kuitenkin, että 30 vuoden kalastushistoriaan on ennenkin mahtunut hyviä ja huonoja vuosia. Oma vetohistoria Puulalla on liian lyhyt tällaiseen pähkäilyyn, mutta oman venekunnan saaliit olivat paikoin jopa erinomaiset. Lihavia normaaleja Puulan lohia oli paikotellen kaiku puolillaan ja välillä ne otti myös uistimeen. Perinteistä 65 cm ja 4.5-5 kg kalaa oli pelipaikoilla runsaasti, joskin isomukset loistivat ainakin minulla poissaolollaan. Innolla odotan ensi kautta, niin hyvä maku viime kaudesta jäi. Toiveissa on, että nämä 5 kg kalat ovat lihottaneet itsensä lähemmäksi maagista 10 kiloa. Tähän on kaikki edellytykset olemassa, paljon parhaassa kasvuiässä olevaa lohta ja taimenta ja tietysti massiiviset muikkuparvet. Muikun kutuparvet oli kuulemma viime vuonna suurimmat moneen vuoteen. Nyt pitää vaan toivoa, että keli on suosiollinen kuoriutumisen aikaan keväällä.

Onneksi kohta on jäät jo historiaa ja pääsee takaisin Puulan aalloille. Harkinnassa on ottaa vuorotteluvapaata toukokuun alusta vuoden loppuun ja selvittää toden teolla Puulan lohenpyynnin syvintä olemusta.Pitää vaan toivoa, että alueet pysyy vähintään entisellään. Joskin plan b on jo olemassa, jos osakaskunnat eivät enää anna vesiään yhteislupa-alueeseen.