Tuota on minultakin usein kysytty,että onko uistellessa raksin uinnilla kalastavuuteen isoa merkitystä,kun lohisiimakin pyytää.
No, ON!!!!
Synnyin perheeseen,jossa kalastus oli yxi perheen tulonlähteistä.Eli oli ammattikalastusta/ puoli ammattikalastusta.Siimapyynti oli yksi pienempi osa alue ja sitä kehittelin tehokkaammaxi.Perustiedot olivat siirtyneet ukilta ja isältä.
Merellä en ole lohen siimapyyntiä tehnyt (vain järvillä) ja pääosin ankkuroiduilla siimoilla.Vähemmän ajosiimalla.
Ja tuon kokemusjakson myötä minusta tuli lopulta lohen siimapyynniin (pahin?) vastustaja sisävesillä.
Ja sen käyttö on monista syistä hyvä kieltää joka paikassa sisävesillä,jossa lohikaloja on.
Siimassakin täkyn pitää uida/liikehtiä.
*Aivan tyynellä kelillä siima pyysi heikommin.Lisäsin tyynellä laudanpätkiä (joihin sahattu ura) jotta pienikin vire kuljettelisi siimaa.
Ja eipähän esim. kuoresiimasta tuleva hajukaan kaukaa lohia houkuta ellei vesi liiku olleskaan.
*Parhaiten siima pyysi kun oli kovan tuulen jälkeinen 'pyöreä' maininki,joka HITAASTI nostaa/laskee täkyä kohojen mukana.
*Liikettä siimalle antaa myös siihen menneet lohet.Saavat ympärillä pyynnissä olevat täkyt liikkeelle.
(Karmeaa,mutta totta:Tyynellä jätin joitakin lohia 'uittamaan' siimaa).
Joskus vasta siimaan tarttuneen kookkaamman lohen kanssa piti laittaa runkosiimaan lukolla 'väsytys lanka' ettei saa siiman koukkuja kämmeneen.
*Lohisiima pyytää määrällään,ei yksittäisen täkyn uinnin hifistelyllä.
Kun lyödään 600-1000 koukkua pyyntiin,niin jotkut liikkuu mieleisesti ja siima täky on lohelle helppo saalis kun sen perään ei tarvitse lähteä.
Muita huomioita siima pyynti ajalta:
*Tuore troolilta/nuotalta haettu täky kalasti paremmin kuin pakastettu täky.Tosin tuolloin ei vakumointia ollut keksitty.
*Kuore antoi kappaleita enempi kuin muikku,mutta muikku antoi keskimäärin kookkaampaa.(Täkyn koko? Vai laji?)
Elävillä pienillä ruutanoillakin koitin,mutta antoi vain muutaman kpl:n lohikaloja/sata koukkua ja niistä luovuin.
Mutta kuhalle pieni elävä ruutana oli kunkku täky siimassa.
*Nyt puhutaan veden lämmöistä kuin ruisleivästä,mutta tuokin piti silloin ite hoksata.
Ihmettelin pitkään,että miksi siiman pyytävin kohta vaihtelee?
Välillä pääosa lohista lähempänä kohoja ja välillä kohojen välissä..
No, tuo ratkesi kun kaveri toi minulle ekan luotaimen USA:sta ja kun oli tyynempää ja pintavesi lämpesi keväällä,niin ottivat ylempää ja kun tuuli viilensi pintaveden ottivat paremmin alempaa.Tämä keväällä.
Virtauksista:
*Suomen länsirannikolla tietty päävirtaus on pohjoisesta etelään,kun joet työntävät vettä pohjoisesta.
*Kun myrsky/kova tuuli vie vettä mukanaan ja kun tyyntyy alkaa vesi palautumaan ja virtauksen suunta muuttuu.
*Virtaukset muuttavat merellä lohien kulkureittiä ja tuo on osa alue,jossa meillä uistelijoilla olisi paljon opiskeltavaa.
Esim. Jos minä olisin Nicke Manelius ottaisin moniaita pulloja hyviä alkoholi juomia ja nauhurin mukaan ja menisin Stig Husellin luo ja sanoisin,että 'Ala laulaa'-:).
Uskon,että luulo lähtee ja tieto tulee sijalle...
Me osaamme kyllä mennä jollekin GPS pisteelle vaikka ympäristötekijät olisivat aivan toiset kuin silloin kun siitä on JOSKUS jotain saatu....
Suosittelen pysymään väleissä ammattikalastajien kanssa vaikka intressit törmääkin monissa kohdissa..
Timppa
Ps.Nyt täyttyy 30 vuotta siitä kun VAKAVAA raksiuistelua aloin Suomeen siirtää/neuvoa.
Tällaisia argumentteja minulle tuona aikana on sanottu/sanottiin:
*Raksista ei ikinä tule suosittua viehetyyppiä
*Raksilla ei saa nousulohia
*Hupun värillä ei voi olla merkitystä,kun siinä on kala syöttinä
*Raksin uinnilla ei voi olla merkitystä,kun lohisiimakin pyytää
*Tuo ei ole uistelua ollenkaan (Johtui alkuaikojen 'Dead Slow' tyylistä.(Jolle on edelleen aikansa/paikkansa)
Mielestäni oikein käytettynä ihan tehokas tapa uistella, väärinkäytettynä eräs heikoimmista tavoista.
|