Laitetaanhan nyt koukut takaisin raksiin ja lets talk little täkyraksin uinnnista ja vaikuttavista tekijöistä pitkästä aikaa.

Näillä taas saadaan raksiuistelu kuulostamaan vaikealta,mutta sitähän se ei ole kun hiukan 'vakioi' asioita.

Kipparimme Jussi tuuminut monesti ja varsinkin silloin kerran kun hänen säätämänsä 4 täkyä lähtivät lohien suuhun muutaman sekunnin sisällä ja meidän säätämät jäivät uimaan:'Taisi koukun paikka löytyä'.
Me kyllä seliteltiin,että ajoit tahallasi lohiparven vasemmalta puolelta,että sinun laittama oikea puoli osui kohdalle-:).


Perusasioita,jotka monille tuttua:

*Koukku alas uinti hidastuu ja kehä laajenee

*Täkyn selkä kuperaksi uinti hidastuu ja komistuu

*Koukku taakse putki pienenee ja erityisest pyrstön lyöntiliikkeen leveys pienenee

*Lisäksi uintiliikkeeseen vaikuttaa tapsisiiman paksuus,käytettyjen koukkujen paino ja täkyn pään sijoittelu huppuun,jos täky on liian pieni käytettyyn huppuun nähden.
Ja käytetty koukkuväli ja täkyn koko.
1-haara / 3-haara koukut.1 koukku / 2 koukkua.
Ja laittaako koukun vain hiukan nahkan alle vai painaako jopa läpi / kahvaa myöten.

*Ja tietty hupun vetopiste.

*Ja edessä käytetyn houkutuslevyn täkyyn tekemät liikkeet/mausteet.

Raksiuistelun kiehtovin osa onkin saada tuo em. viidakko toimimaan kulloisiinkin olosuhteisiin.

Taas voidaan lähestyä asiaa minun Ruotsin kuullun ymmärtämiskokeen näkö vinkkelistä.
Suljetaan vääriä asioita pois tai oikeastaan vakioidaan juttuja.
Siksikin,että kun tulee kova keli ja ei oikein hyvin näekään säätäessä uintilikettä,niin on hyvä että on niin paljon vakioita,että oikea uinti lähtee vaikka muovikassi päässä/pimeässä.Sanoisinko,että on 'lihasmuistissa'.

Talven jälkeen on aina hiukan haparointia,mutta kun taas pääsee siihen,että säätö osuu käsissä jo oikeaksi ja ei tartte juurikaan nostaa täkyä vedestä pois korjattavaksi on homma taas mallillaan.

*Huppumerkkiin sopivat tasakokoiset täkyt,ettei pään väljyys tuota ongelmaa.Mieluummin täkyjen muotokin mahdollisimman lähellä toisiaan.

*Samat koukut ja koukkuvälit kaikissa tapseissa

*Sama siimavahvuus

*Kovassa kelissä säätäessä tuo vakiointi korostuu.Tyynellä on aikaa / mahdollisuutta leikkiä/testailla asioilla.

Yhdellä kirjoituksella tämä jää taas vain pintaraapaisuksi,mutta kolleegoista löytyy täydentäjiä ja täydennetään kun/jos keskustelu etenee.

Kuitenkin joitakin nyrkkisääntöjä uintiliikkeisiin.Moni ihan vaapun viritys ajoistakin jo tuttuja monille.

*Kovaan keliin hitaampi uinti ja tyyneen nopeampi

*Kylmään veteen hitaampi ja pyrstön liikkeen leveys (lyönti) saa olla myös pienempi.
Joskus jopa lämpimään pintaan nopeampi ja alas kylmään hitaampi.

*Uinti liikkeeseen tietty hyvä saada katko tai huilausjakso aikaiseksi.
Yksi sudenkuoppa on se,että painavilla koukuilla saa kyllä huilin pitkäksi,mutta huilin jälkeinen pyörähdys onkin sitten liian nopea ja uskottavuus katoaa.

*Joku ihmetteli jossakin aiemmassa kirjoituksessa Jenkkien/Kanukkien käyttämiä propeliuinteja.
Heillä on monesti lämpimämmät vedet/ jokien suualueen vedet sameitakin ja jos edessä oleva härpäke katkoo propeli uintia,niin jo vain taas toimii.

*Tosin eräs parhaista tuntemistani vapaasti hengittävien täkyjen säätäjistä veetuili minulle,että houkutuslevyt/härpäkkeet on tehty vain huonoja täkyn säätäjiä varten-:).

Edelleen korostan Tom Davisin raksikurssin avaus lausetta:

'TEHOKAS täkyraksilla uistelu perustuu kulloisiinkin olosuhteisiin oikean täkyn uintilikkeen huomaamiseen ja säätämiseen'.

Timppa