Houkutuslevyjen järvikäyttö ei juurikaan eroa merellä syönnöstävän merilohen pyynnistä.

Eräs huomio ollut mielenkiintoinen eli kun lohikala populaatio on sakea eli kalaa paljon jossakin järvessä,niin silloin houkutuslevyt toimii pirun hyvin ja kun taas on harvempi populaatio niin eivät hae levyjen perästä niin hyvin.
Erityisesti koskee isoja levyjä 11'.

Olettanut syyksi sen,että sakeassa populaatiossa tottuvat kilpailemaan parvissa / vieri vieressä ruokaillessaan ja eivät ujostele hakea täkyä halon kokoisen houkutuslevyn (kilpailijan) nenän edestä/ perästä.

Tuollaisia huomioita syntyi kun lohien määrä vaihteli jopa vuosittain esim Kuolimo,Saimaa,Korpijärvi,Suontee,Vättern.

Kun esim. Suonteella oli hetken aikaa lohikanta korkea,niin jopa 5 järvilohta jahtasi 11' Okin perässä vedettyä täkyä yhtäaikaa.
Kuvasin silloin 2.llakin Walkerin kameratakilalla yhtä aikaa.
Pääosin kyllä 1:llä.

Kuitenkin harvankin lohikala kannan vallitessa noiden isojen,kovasti vettä liikuttavien flashereiden käyttö puoltaa paikkaansa,mutta silloin niiden toimenkuva on houkutella lohia päällä/alla/sivulla lähellä kulkeviin vapaasti hengittäviin vermeisiin.
Lyhyestä tapsista erityisesti ei hae silloin kuin satunnaisesti.

Kuitenkin ison levyn poistaminen 'viehekuviosta' pääosin heikentää saalista harvan kannankin vallitessa vapaasti hengittäviinkin.

Vavan mittaa pidemmät tapsit ovat hankalia haavitessa,mutta siihen on keksitty rapakon takanakin 'false flasher' ja 'dummy flasher' menetelmät.
Noilla saa täkyn uimaan vaikka kuinka kaukana houkutuslevystä ja mikä vielä hyvä,ei tartte väsyttää isoa flasheria, vain pelkkää kalaa.
Suositeltavia tyylejä varovaiselle lohelle ja harvaan populaatioonkin.

Flasherin pidossa laukaisin narussa (laukaisin flasherin perässä) oppii arvostamaan hyviä/ isoja Sampon leikareita.Ja silloin takilavavan jännitystä ei vedetä niin kovin kuten normi tapa on.

No tapahtuma se on siimasoppakin...

Timppa