Kieltämättä aihe on kiinnostanut aina siitä asti kun lähes 40 vuotta sitten vetouistelun aloitin. Silloin oli muuten alamitta 35 cm... 2000 luvulla olen sitten kirjoittanut asiasta muutaman artikkelin Vetouistelulehteen, joihin olen myös haastatellut lohitohtori Jorma Piirosta ja osallistunut myös Jorman vetämään RKTL:n tutkimukseen jossa merkittiin vetouistelun yhteydessä saaliiksi saatuja lohia ja tutkittiin niiden selviämistä kalastuksen aiheuttamasta rasituksesta.

Tuo on kyllä ihan totta mitä kirjoitit 'vapaamatkustajista', mutta ne vapaamatkustajat ovat olleet niitä luvanmyyjiä jotka eivät ole istutuksia tehneet, vaan mainostaneet hyviä lohipitoisia kalavesiä.

Taitaa niitä rasvaeväistukkaita enemmän selviytyä sukukypsään ikään kuin promille? Sitä suuruusluokkaa niitä taitaa palata istutusjokeen? Minkä suuruisen kuolleisuuden sitten kalastus aiheuttaa ja mitkä pyydykset ovat pahimpia. Verkkojen osuus on pienentynyt, mutta varmaan merkittävä. Troolia kuitenkin itse pidän kaikkein pahimpana pyyntivälineenä kalastuskuolleisuuden kannalta. Vetouistelun merkitys on varmasti hyvin pieni, kun kalastaminenkin on sallittua vain kylmän veden aikaan toisin kuin muilla pyyntivälineillä.

Minä haen järveltä syksyisin elämyksiä, en ruokaa sitä saan kaupastakin. Vaikka tervetullut yllätys oli 4,5 kg eväleikattu taimen, joka olikin ainut ruokakala viime syksynä. Useita hienoja järväreitä tuli myös vapauteltua ja ne tarjosivat hienoja elämyksiä. Minulle on siis jokseenkin sama onko siiman toisessa päässä evällinen vai evätön kala, kunhan rulla pärisee toisinaan.