Tuota on kalaporukoissa ja keskusteluissa spekuloitu.
Miksi tämä nyt keskellä kevät talvea ja 50-70 cm jään aikana mieleen tuli?
Kun pilkkii vaikka 13 m:n vedellä,niin aktiiviset ahvenet lähtevät pohjasta nousemaan tasapainopilkkiä vastaan,kun sitä on laskettu vasta 3-5 m jään alle.
Se perustuu varmaan näkemiseen pääosin ja aiheuttanut spekulaatiota tasurin vatsaväristä / sen näkyvyydestä jäätä vasten.
Nyt minulle kerrottiin 360 asteen kaikuja käyttävien suunnasta,että kun tiputtaa ison tasurin ja heilauttelee,niin ahvenia lähtisi tulemaan jopa 20-30 m:n päästä tasuria kohti.
Tuon en usko enää perustuvan näkemiseen vaan kylkiviiva aistiin.
Monestihan pilkillä käy kun joku mättää ahventa jäälle,niin muut saa porata kyseisen pilkkijän paskarinkiin ja eivät saakaan välttämättä mitään.
Ahvenet keskittyneet jo kauimpaan vedessä olevan pilkin suuntaan.
Uistelussakin ajatellut,että on olemassa voimakkaasti vettä liikuttavia houkutuslevyjä ja sitten helpommin kalastavasti täkyä/viehettä uittavia uittolevyjä.
Samantyylistä tapahtuu pilkinnässäkin kun syönti ei ole parhaimmillaan.
Aloitettaessa saa tyhjänkin reiän muuttumaan kalareiäksi heiluttelemalla 'halon' kokoista tasuria.
Usein kuitenkaan tuohon isoon 'halkoon' ei ahvenia saa ottamaan vaan huonolla syönnillä mentävä jopa morriin,että kelpaa.
En osaa vastata otsakkeen kysymykseen esim. siltä osin kuinka kaukaa voimakkaasti vettä liikuttava houkutuslevy esim. lohen houkuttaa,mutta jos iso tasuri houkuttaa ahventa 20-30 m,niin voi kuvitella,että kauempaa kuin tuo metri määrä....
Timppa,jolla eilen huono ahvenen saanti ja tarttee käyttää hiukan ohuempaa fileeraus veistä,että tänäänkin ahven paistia saa lautaselle.
Ps.Viitaten tuon linkin kirjoitukseen,on se hyvä ettei meillä ole sähköankeriaita...Olisi pystytukkaisia pilkkijöitä...Toisaalta jos niillä voisi luotaimen akun ladata kesken pakkaspäivän-:).
|