Onko kellään tietoa mitä olleet nuo istutus määrät, lohen ja taimenen osalta viimevuosina.
Tuossa 2007-2017 toimintasuunnitelma raportissa oli maininta että istutuksia tullaan vähentämään jatkossa, nimenomaan taimenen ja lohen osalta.
Tuolta rktl:n sivuilta kattelin nuo saimaan alueen 2010 vuoden lohi istutukset, niin eipä ollu suvaksesta mitään mainintaa.
Kai sinne joku lohi istutettukin, kun muutaman 40-50cm oon tässä tänäkin vuonna vapautellut, jos ei oo muualta uineet nekin tuonne.
Kyllä se vähän ihmetyttää, jos 90 prosentia istutuksiin käytettävistä euroista koostuu uistelijoiden maksamista lupamaksuista ja tuonne työnnetään harjusta, siikaa, nieriää, kuhaa ja haukeakin kaiken kukkuraksi, niin ei se paljon järki piätä pakota jos sillä kustannuksella lohi ja taimen istutuksia vielä vähennetään.
Nuo istutus määräthän ovat lohen ja taimenen osalta olleet muutenkin vain muutamia tuhansia kappaleita vuodessa ja reilu puolenkymmentä vuotta sitten, ku laitettiin reilu 5000 kpl järvilohta niin nuistapa riitti iloa ja elämyksi uistelijoille vuosiksi ja samaan tapaan jos olis istutuksia jatkettu niin olisipa lupatulojen määräkin ainakin tuplaantunut ja yhä useampi uistelija poistunut järveltä yhtä elämystä rikkaanpana arkisiin askareihin, työelämän pyörteisiin tai ihan minne vain.
Protestina istutusten vähentämiselle en menny syömälakkoon, mutta lopetin työt 18.12.2008, enkä muuten lähe ennen kun tilanne korjaantuu, vaikka ovat jatkuvaan soitelleet ja tämä tarina on tosi..
Enpä osaa ottaa kantaa istutuksiin. Olen kuitenkin kuullut kerrottavan miehestä,joka 1974 Imatran seudulla kyseli kesätyöpaikkaa,lupasivat ottaa yhteyttä. Ei kuulemma ole ottanut mitään työtä sen jälkeen, ettei mene kysytty paikka ohi.
Suvasveden osalta et voi ainoastaan tuijottaa yhtä toimintasuunnitelmaa. Vaikka pitkän tähtäimen suunnitelmassa puhutaan lohikalojen istutusten vähentämisestä, on siellä myös paljon suunnitelmia suvasveden lähistön virtavesien kunnostamiseen ja siellä mäti ja pienpoikasistutuksiin. Lienee paljon järkevämpää kuin tämä nykyinen istuta ja ongi tyyli. Kannattaa perehtyä ainakin Rautamon heinävesiraporttiin. Sen sisältämiä asioita on jo toteutettukin ja osa vielä vaiheessa. Lisäksi löytyy tuoreempi kunnostusohjelma Hentinen & Hyytinen mikä koskee Etelä-Savon virtavesien kunnostusta, siellä Suvasveteen laskevia virta-alueita muistaakseni mm. kuolemanjoki ja vaahtovanjoki. Saimaan istutuksista harvemmiten suvasvedestä oikein mitään mainitaan, jotkuthan sen toki saimaaseen voi laskea, mutta kyllä kai se enemmän on vuoksen vesistöaluetta, mihin toki saimaakin kuuluu...nieriä istutuksista kyllä on ollut mainintaa. Ja niistä osakaskuntien istutuksistahan ei yleisesti ottaen missään mullikassa tai vetari.komissa kirjoitella, mutta tänäkin keväänä meidän osakaskunta löi kaikki lupatuloista saadut rahat takaisin järveen taimenen ja kuhan muodossa. Järvilohi-istutuksia raastaa hyvälaatuisten istukkaiden huono saatavuus.
Mustalaispojastahan tuli hyvä keihäänheittäjä koska isä oli opettanut, että jos sie saat jonnii työkalun nii heitä se oikee kauas. Se oli rautakanki millä se poika harjoitteli... Onhan näitä tarinoita.
Mutta noista istutuksista. Suvaksella taitaa kuitenkin olla asiat hyvin koska kalaa menee järveenkin. Eräällä toisella kalastusalueella vastaavasti on vaan järjestetty luvan myynti satansen kausiluvalla ja rahaa kerätään lupatulojen nimellä. viehekalastusalueen hallitus joka koostuu vesialueen omistajista sekä mahdollisesti yhdestä tai kahdesta virkamiehestä on ohjannut viehekalastusalueen rahat takaisin eri osakaskunnille ja vesialueiden omistajille. On vaikeaa uskoa, että tälläinen toimintamalli on sellainen josta juurikaan rahavaroja päätyy kalavedenhoitotyöhön mihin kalastuslaki vesialueen omistajan velvoitaa.
Tässä mielessä Suvaksen osalta turhaa marinaa...
V-P M
Uskomattoman tuntuinen väite lupatulojen ohjaamisesta vesialueen omistajille. Ei ole isokaan osakaskunta, jossa on jo satoja osakkaita. Kalastusalueen lupatulot jakaantuvat monelle osakaskunnalle ja jokaisessa taas tyypillisesti sadoille osakkaille. Kun rahan jakokustannukset ja tässä tapauksessa myös pakolliset verot on maksettu, nuppia kohden tulee niin pieni summa, ettei isompikaan osakas ole sellaisesta summasta suuremmin kiinnostunut.
Se taas on ihan normaali käytäntö, että kalastualue jakaa lupatuloista osan osakaskunnille, jotka sitten yksin tai yhtyminä hoitavat istutus- ym. kalaveden hoitotoimintaa.
Niin kalaa menee, mutta millon sitä järvilohta, tai taimenta on sinne suvakseen menny viimeksi ja paljonko laitettiin.
Vuonna -06 nuo määrät ilmoitettiin luvan ostamisen yhteydessäkin, nyt Samfishingissäkin niitä kyseltään minulta, eli onhan tässä nyt jotain muuttunut.
Jos istutusten vähentäminen järvilohen tai taimenen osalta uisteluluvista saatujen varojen vuosittain kasvaessa on jonkun mielestä turhaa marinaa niin olkoon, kaikilla on asiasta omat näkemyksensä missä mennään.
Luulempa että, me sadat luvan maksaneet uistelijat olemme asiasta erimieltä, tietenkin jos ei itse tuolla käy kalastamassa niin paskanko väliä vaikka istutettas tuonne koko rahalla vaikka piisameita.
Lisäksi luulen kyllä tietäväni tuon 'toisen' kalastusalueen kun tuonne on niin useasti kutsu tullut.
Ikävää jos asiat mennet huonompaan suuntaan.
Mutta muistaakseni tuonne laitettiin tänäkin vuonna 6000 kpl järvilohta, että siinä mielessä kait tämäkin 'rämpsy' sitte turhaa marinaa.. M-V L
Ei pie olla noin herkällä hipiällä jos mainitsin ''turhasta marinasta'' Mitä tulee tuohon mainitsemaani Viehekalastusalueeseen, niin arvauksesi kohteesta oli VÄÄRÄ. Tämä kyseinen alue ei edes ole sopiva minkäänlaisille lohikalaistutuksille sopiva ja enää vuosikymmeniin siellä ei ole ollut mahdollisuutta lohikalalla elää. Tästä ko. vesialueesta voisi käytää suurelta osin nimeä lutakko tai jopa paskalammikko.
V-P M
Aha, no ihan hyvä että meni arvaus pieleen, säikähdin jo kaverien puolesta turhaan.
Mutta olis hienoa jos jollain olis tietoa nuista viimevuosien istutus määristä, niin ei tarviis alkaa soittelemalla kaivelemaan, mutta siihen se taitaa nyt vähitellen kääntyä.
Pitää käydä huomenna kalantutkimuslaitoksella, jos sieltä sais jotain tietoa.
Suosittelisin nimimerkin mvl soittavan ely keskukseen ja siellä Suvasveden isännöitsijään, niin ei tarvii pitää polemiikkiaan millään nettipalstoilla ja uskoisin saavan selvän vastauksen kysymykseensä.
Marinaa on joka vuosi, mut sittenkin sieltä on kaloja jotkut saaneet. En usko marisemalla nettipalstalla kalaa tulevan vaan järvestä, ja olemalla siellä useammin kuin yhdenkerran moneen vuoteen. Kannattaa lopettaa uistelu jos se on noin vaikeaa.
Eihän tässä nyt ole kysymys mistään minun saamista tai saamattomista kaloista, vaan siitä että tuossa valmistuneessa käyttö ja hoito-suunnitelmassa 2007-2017 mainitaan että,järvilohi, järvitaimen ja nieriä istutuksia jatketaan mutta panostusta pienennetään huomattavasti nykyisestä.
Lisäksi mainitaan, Suvasveden virkistyskalastuslupa-alue palvelee vetouistelijoita ja että viehekalastuksesta saatavat tulot käytetään jatkossa vähennettynä myynti ja markkinointi kuluilla, pääsääntöisesti taimen, lohi ja nieriä istutuksiin.
Rahallisesti tämähän tarkoittaa että istutukset vähenisivät jopa puoleen, mitä ne olivat ajanjaksolla 1995-2005 ja ei kai tuo liene tulevaisutta ajatellen kovin positiivinen asia.
On se kumma jos faktat on pöydällä ja asiasta purnaa ni tulee kommenttia tyyliin, mene sinne järvelle eläkä marise siellä netin ääressä, en ymmärrä.
Ja tepikalle, oon muuten käyny enemmän kun yhden kerran muutamassa vuodessa jo viikon sisällä. Viimevuoden puolella tuli käytyä 22 reissua ja tänävuonna saattaapi tulla käytyä vähä useamminkin ja täysipäivä joka kerralla ollaan.
Se tässä nyt vielä lisäksi kaivertaa, kun aiemmin luvan ostaja sai kuulla että mitä tuonne istutettu ja milloin, niin 3 vuoteen en ainakaan ole sitä tietoa saanut luvanoston yhteydessä, toivotaan että asiaan tulee jatkossa muutos.
Ja soittelen kyllä huomenna tästä asiasta, tänään en kerennyt kun piti virittää vehkeitä, tulevia suvaksen reissuja varten, enkä lopeta uistelua vaan lisätään sitä vaan jatkossa, jos kerran istutuksia vähennetään.
Ja kyllä minä sieltä kalaa olen saanut omiksi tarpeikseni, joillakin vain ei ole aikaa tuolla viettää yhtäpaljon kuin minulla ja jos väki vähenee paraneeko pidot jos lupamaksutulot pienenevät.
No nyt sain kysymääni vastauksen ja muutenkin käytiin asiallista keskustelua järvilohen ja taimenen osuudesta saalimäärään, katsottuna asiaa vetouistelijan näkökulmasta.
Järvilohi ikä kpl arvo/e
2005 2v 5600 12320
2006
2007 2v 2288 5034
2008 2v 3739 8226
2009 2v 2136 4699
2009 3v 1588 7781
Taimen
2006 2v 1500 2550
2006 3v 2405 10342
2007 2v 4049 6873
2008 2v 3030 5151
2009 2v 1500 2550
2009 3v 1588 4460
Eli, tämähän näyttää kuitenkin huomattavasti valoisammalta kuin tuo hoitosuunnitelmaraportti antoi olettaa.
Tuo 2006 vuosi istutuksissa jäi välistä ja se näkyikin jonkin verran mutta 2008 ja 2009 istutukset antavat kuitenkin luvan odottaa jo tänäkin syksynä räikkien ajoittaista pärinää..
Siis kalaa on mennyt järveen ja tälläkin hetkellä kuulemani mukaan siellä on runsaasti liikkeellä puikkokalaa... Joko nyt käsität mitä tarkoitin turhalla marinalla? --No, tämä oli sellainen leikkisä letkautus--
V-P M
No joo, otetaan omaan piikkiin tuo marina, mutta ei varmaan sullakaan ollu tietoa viimevuosien istuksista tai mulla ei ainakaan, kun näistä ei luvanoston yhteydessä saanut mitään tietoa.
Ja ainahan kannattaa valittaa, valittaa ja vielä kerran valittaa jos haluaa saada jotain parannusta asioihin tässä maassa, senverran on elämä opettanut.
Hienoa kuitenkin että järvilohen istutus määrät ovat tuollakin tasolla, johtuen osaksi siitäkin että nieriä istutukset tiputettiin aika minimiin.
Meidän uistelijoiden kannalta kuitenkin tuo järvilohi nopeakasvuisena on istutuksissa se paras vaihtoehto ja suvas tuntuu kuitenkin pysäyttävän istukkaat hyvin alueelle, ainakin niinkauan kun muikkukanta pysyy hyvällä tasolla.
tuosta järvilohen kasvusta esimerkkinä vaikka höytiäiseen istutettu 2.6.08 järvilohi, pituus 19.8cm saatu uistelemalla 21.11.09 pituus 61cm paino 2398g eli huikeaa on ollut kasvu ja ainakin samaa luokkaa tuo on suvaksella.
no tästä ei tämän enenpää, pitää ruveta kattomaan tuota Amin Asikaisen ottelua.
Totta tosiaan tuo järvilohen kasvu osaa olla nopeaa. Tuo mainitsemasi esimerkki ei ole edes mikään poikkeuksellisen nopea vaan ihan normi tapaus... Tästä kasvunopeudesta tutkijat omaavat runsaasti merkkipalautuksia joissa tuo kasvu huomattavastikkin nopeampaa...
On myös vesialueita missä tuo järvilohen kasvu on esim Saimaata nopeampaa ja siellä istutusvuotta seuraava avovesikausi voi lihotaa järvilohta useammankin kilon!!!
Eräs tositapaus järvilohen kasvusta on myös eräs himpun yli kymmenkiloinen järväri, joka oli suomunäytetutkimuksen mukaan tutkian lausunnon mukaan tälläinen... 'lähes 100% varmuudella istutettu 2-vuotiaana poikasena keväällä ja on viettänyt järvessä neljä nopeaa kasvukautta ja pyyntikesästä olisi tullut viides' Kala oli pyydetty kesäkuussa jolloin se ei ollut talven jälkeen edes poikkeuksellisen lihava... Kalalla oli pituutta 102cm.
Tämä järvilohen kasvunopeus on sellainen, että ite kunnii soppii mielessä pohtia tätä kalan papittamista,vieheiden koukutuksia, ja puikkokalan käsittelyä hellävaraisesti...
V-P M
Tuo on itseasiassa Saimaaseen verrattuna hieman normaalia hitaampaa kasvua. Saimaalla monesti tuossa vaiheessa mennään reippaasti yli kolmen kilon. Puulalla lohella kasvussa parhaimmillaan lie SE nopeuksia, sillä jotkin yksilöt ovat olleet tuossa vaiheessa toisen järvikesän jälkeen jopa 6kg kaloja ja tästä on ihan suomu ja syönnösnäytteisiin perustuvia tutkimustuloksia J-Kylän yliopiston toimesta.
Pappikäsi kun pidetään noiden alkukauden hikimittojen kanssa kurissa, niin sitten rullat pyöriikin syksyllä jo ihan eri sävelellä, kun parhaimmat yksilöt lihoo toisen järvikesän aikana 400-700 g kuukaudessa.