Oheisessa käppyrässä kuvattu kuinka potkurin halkaisijan muutos vaikuttaa nopeuteen ja luistoon. Testi tehty samalla veneellä ensin 30hp Honda, jossa 13' potkuri ja sitten 40Hp Honda ja siinä myös 13' potkuri. Halkaisijassa on parin tuuman ero. Toisessa käppyrässä veneen nopeus eri kierroksilla ja toisessa luisto prosentti. On muuten merkittävä ero luistoon. Jotenkin tuntuu että nyt on oikea kone veneessä. Vene on muuten Busterin S ja se uudempi malli.
4500 kierroksella kulutus 40Hp:lla 6,5-7 l/h
Vene voi ollakin sama, mutta perä ei ole sama, potkuriakselin sijainti ei ole sama, potkurityyppi ei ole sama. Ihan kivat käppyrät, mut merkitys on aika merkityksetön. Jos oikeasti haluaisi saada vertailutietoa halkaisijan/lapapinta-alan vaikutuksesta, pitäisi sen olla ainoa muuttuja ja muutoinkin ko informaation hyötyarvo on varsin vähäinen, koska tilanne on aina venekohtainen. Tietty lapapinta-ala vaaditaan että luisto pysyy asialllisella tasolla, se paljonko on se vaadittu pinta-ala on venekohtaista ja riippuu toki myös moottorin alaosan hydrodynamiikasta. Kaikki lapapinta-ala yli vaaditun taas on turhaa vastetta koneelle.
Kaikki mitä nuo käppyrät kertoo on, että kolmekympin perän hydrodynamiikalla ja potkurilla tulos tuossa veneessä oli huomattavasti huonompi kuin nelikympin vastaavilla, sen kääntäminen suoraan halklaisijatieteeksi on hieman enemmän kuin hieman turhan yksoikoinen kehäpäätelmä.
Koneitten välityssuhteet on näköjään samat. Alaosat eri, joten hydrodynamiikka ei yhtenevä.
Loppupäätelmä isompi huiska samalla nousulla luistaa vähemmän kuin pienempi samalla kierrosluvulla samassa veneessä, on mielestäni melkoisen odotettu tulos. Jos vielä lapojen pinta-alasuhteet olisi mitattu ja todettu suunnilleen samoiksi, olisi muunlainen johtopäätös aika erikoinen.
Mielenkiintoista kuitenkin nähdä tuo ero ihan piirrettynä.
30:sen potkuri onkin ilmeiseti valittu pelkästään huippunopeutta ajatellen kevyellä kuormalla. Läpimitta on pienempi ja nousu vakiopotkuria suurempi.
No vertalun voi suorittaa vaikka ottamalla havainnot talteen ja tekemällä niistä diagrammin mittaustulosten havainnollistamiseksi. Vai olenko tyhmä ja en ymmärrä kysymystäsi ;-)
Näkyyhän tuossa aika selkeästi miten tuolla matkanopeuskierroksilla ~400rpm tehosta huomattavasti suurempi osa siirtyy veneen eteenpäin vieväksi voimaksi.
Harmi ettei pienemmästä potkurista ole mittaustuloksia tuolla ~1000rpm kohdalla. Olisi kiinnostanut potkurin luisto uistelukierroksilla suhteessa kilpailijaansa. Mutta voihan tuosta tehdä raa'an tulkinnan ettei erot ehkä kauhean suuret olisi (=merkittävät ajatellen uistelunopeuden muutosta potkuria vaihdellen).
Informaatio on siinä, että luisto (hukka), kasvaa merkittävästi, tekisi mieli sanoa että liian pienellä koneella.
Kyseiseen veneeseen on annettu suositukseksi max. 30 hp kone. Toimii vaan oikein ja kunnolla 40 hp koneella.
saman valmistajan, saman kokoinen vene Buster M on saanut maks 40hp?
Ameriikassa tuon kokoisessa pulkassa olis normaalia 50hp kone.
Onko (edelleen) veneen oikea moottori, max. suositus + 10- 20%?
mihinkäs tuo väite perustuu, keksitkö itse että 40 hp honda on lähellä 30 hp???
Honda 40 ja 50 on täsmälleen sama kone.
On nimittäin 30 ja 40 hp koneilla käytännössä eroa kuin yöllä ja päivällä.
Ei tosta silti ymmärrä miksi potkurivertailussa pitää olla eri koneet... Vaik olis kuinka samat tehot. Olikohan myös eri kuorma/vene, eli mitä tosta pitäis ymmärtää?
tämä ei ole potkurivertailu vaan mittaustulos siitä kuinka potkurin halkaisjan muutos vaikuttaa luistoon ja tätä kautta veneen nopeuteen. Käytetty vene täsmälleen sama molemmilla koneilla, samoin kuorma.
Tästä kannattaa ymmärtää yksinkertaistettuna se, että alitehoinen kone ei ole hyvä ja taloudellinen ratkaisu veneessä. Ikävä kyllä tuo CE hyväksyntä vaan ajaa siihen että veneessä on oltava kone jolla on sitten ajettava han pohjassa.
Potkurivertailu tämä ei ole koska ei pieneen koneeseen saa isoa potkuria laitettua ja toisaalta ei se jaksa sitä pyörittääkkään.
Anteeksi kun laitoin tämän tänne näkyville!
Minulla on Buster M:ssä 50 Mercury, hyvin kulkee eikä kuormalla ainakaan yhtään liian lujaa.
Yksin ajellessa riittää puolikas kaasu kivaan matkanopeuteen.
Mutta, kun yritin viime talvena Yamaha-keskuksessa vaihtaa tuota yhdistelmää tuliterään Buster X:ään, ei syntynyt kauppoja, koska 50hv kone killui M:n perässä.
No ajelen sitten sopivasti tehokkaalla Ämmällä, eikös eukon tule kireä ja ärhäkkä?
Mikä tuo CE hyväksyntä sitten lienee? Ja jos joku tulee asiasta ilkeilemään vesillä, saatan tuolla kyläsepällä teettää 60hv-version tuosta koneesta. Olisi kuulemma pikkuhommeli....
Duunin puolesta kun pelaillaan noilla suunnilleen 100-300 tuumaisilla potkureilla niin jokunen teorian tynkä jäänyt pääkoppaan (linkki). Toi testi kuvastaa seuraavia hyvin tiedossa olleita asioita:
a) jos veneen vastus pysyy samana, isolla potkurilla kuormitus per potkurin pinta-ala pienenee joka parantaa hyötysuhdetta...näkyy kansankilelellä ns. luiston pienetymisenä....erityisen nopeissa veneissä joissa vastus suhteessa konetehoon on pieni, homma kääntyy jossain vaiheessa päälaelleen eli iso potkuirin pinta-ala johtaa isompiin kitkahäviöihin kuin pienempi / vähemmän lapoja omaava potkuri. Potkureiden hyötysuhteet on muuten suuruusluokassa 50% näissä huvivene hommissa, jos sitäkään. Eli puolet käytetystä tehosta menee harakoille anyhow. Isoja eroja voi saada potkuria vaihtamalla.
b) momentin lisääminen parantaa potkurin toimintaa ja hyötysuhdetta...tietyissä rajoissa. Eli isompi kone antaa enemmän vääntöä joka voidaan hyödyntää isomman potkurin muodossa....tämä taas tarkoittaa, että potkurin hyötysuhde on parempi eli isompi osa samasta tehosta menee veteen ja näin ollen vaikka nousu olisi sama niin vene kulkee paremmin.
Toki jotain vaikuttaa sitten itse koneen kulutuslukemat joten tosi liian iso kone alkaa häviämään vaikka potkuri toimisi optimaalisesti niin ominaiskulutus on korkeampi alhaisilla tehoilla.
Teoria on sitten tosta eteen päin itse asiassa hyvinkin monimutkaista. Kilpaveneissä on hirveitä tehoja ja potkurit ihan onnettoman pieniä ja kaksi lapaisia. Isoissa laivoissa taas potkureiden koko koitetaan maksimoida ja lapoja on jopa 6. Siltä väliltä tapauksesta riippuen voi löytyä yksi jos toinen optimiratkaisu.
Mut kiitos mielenkiintoisesta 'hands on' testi tiedosta.
Äyskäri
En mä tiedä tarviiko suoraan soveltaakaan. Ainakin itselle tuli noista kaavioista lisätietoa, esim. toi luiston määrä pienillä kierroksilla. Eli potkurin nousulla uistelunopeuden muutos on melko marginaalista hommelia.
Kaik uus tieto on mukavata. Tieto lisää tuskaa. Tuskasta pidämme!
Mulla on botski missä 60hp kone kiertää eri kuormituksilla 5000-5300 rpm ja vauhti on 43-47km/h, koneessa yamahan vakiopotkuri...mitä pitäis kokeilla, vai pitäiskö olla tyytyväinen? On sen verran kalliita potkurit ja koneet ettei viittis Itse arvailla. Koneteho on about veneen maksimissa.
Tai sit Jatkuvaa overflowta, asioita muka tajuaa ja säntää seuraavaan asiaan mihin ei ehdi perehtyä...ton huomaa kun kysyy itseltään parin kuukauden päästä et mites tämäkin homma meni ;)
Ihan hyvää infoa, ei siinä mitään.
Edelleen... tämän ei ollut alun perinkään taroitus olla testi vain yhden muuttujan suhteen (potkurin halkaisja). Tarkoitus on antaa jonkinlainen kuva siitä mitä halkaisjan muutos vaikuttaa, mutta ei absoluuttista totuutta, kuten jo yllä on niin moneen kertaan mainittu. Moottoreiden torpedot ovat tosiaan hieman erillaisen samoin potkurin malli (solas en muista tarkkaa mallia vs. hondan originaali). Mutta, muutos on niin raju, että väittää kuka tahansa hydrodynamiikasta mitä tahansa, on merkittävin vaikuttaja tässä koon muutos. toki muutkin seikat vaikuttaa ja kolmekymppinen oli kellotettu 28mm ylemmäksi kuin nyt tämä 40hp. Tällä mittaustuloksella ei ole tarkoitus antaa mitään suuntaviittoja muiden veneiden moottori ja potkuri asennuksiin mutta, minun Ässä Busterissa tulokset olivat nämä.
miksi aikoinaan laitoin siihen 30 koneeseen sen 13' potkurin. No siksi että san kierroksia matkaajossa alemmaksi. Huippuihin ei ollut vaikutusta... muistaakseni ehkö noin 1-2 kilometria. Mutta siihen oli että matkaajossa ei tarvinnut vinguttaa 5500 kierrosta vaan meni sopivaa liukuvauhtia 5000 kierrosta. Nyt mennään samaa vauhtia 4500 kierrosta.
Koska ajoin pääsääntöisesti 1-2 hengen kuormalla, oli 13 tuumainen selvsti mukavampi ratkaisu.
Jos joku haluaa tehdä aiheesta vielä monimuuttuja analyysin niin siitä vaan.
Mutta mitä tästä testistä voi päätellä. Jos tuommoisen pienehkön veneen joka on täysin liukuvaksi suunniteltu, luisto alkaa olla 20% tienoilla, silloin ei ole kaikki aivan kohdallaan. Voi olla ali tehoista konetta, paskasta pohjaa, vääränlaisnen potkuri, väärä asennuskorkeus, vaara moottorin asento jne. Ja tässä tapauksessa ropelin lapapinta-alan kasvattaminen (suuruusluokka 30-50%) teki tämmöisen tempun. Ja teki muuten veneestä merkittävästi toimivamman. Sääli vaan että CE mies ei ymmärrä asiaa näin kuin minä.
nimimerkillä:'4500 kierroksella mennään'
ai niin... 30hp hondan maks kiekit oli 6100-6200 kun oli alkuperäinen 12' ropeli ja 5700-5800 kun oli 13'
Tuolla on vielä tietoa potkureista http://venetieto.fi/potkuri
ei se niin menekkään. Vaan se pienen koneen kokonaisuus... potkurin halkasija ym... tehosta se ei ole kiinni. Se juuri on se pointti pieni moottori... pieni potkuri... iso luisto. ainakin tässä tapauksessa
Ehkä paremmin asia kiteytyy moottorin / potkurin vääntöön. Jos on pienen koneen pieni vääntö niin on myös pieni potkuri ja se taas jossain tapauksissa voi luistaa helpommin. Yleispäteviä sääntöjä ei ole.
Äyskäri
Mielestäni terminä tuo potkurin luisto on kovin huono ja jopa harhaanjohtava. Potkurihan ei ole ruuvi joka porautuu veteen. Potkurin täytyy 'luistaa', jotta se voi generoida työtövoimaa (= veden massavirtaa aikayksikössä) joka kuljettaa venettä eteenpäin. Ei voi olla sellaista tilannetta, että potkurin 'luisto' olisi 0% tai kääntäen potkurin pito 100%.
Muutenkin tuo potkurin pito on suhteutettava potkurin ilmoitettuun nousuun, joka ei perustu muuhun, kuin valmistajan hattuvakioon. Potkurin ilmoitetun nousun, kun valmistaja voi ilmoittaa oman arvionsa mukaan eikä se perustu mihinkään standardiin.
Parempi olisi vaikka suhteuttaa veneen nopeus sen polttoaineenkulutukseen tietyillä kierroslukualueilla, jolloin saataisiin jonkinlainen käsitys siitä, paljonko potkuri ottaa momenttia ja miten se pystyy muuttamaan momentin venettä eteenpäin kuljettavaksi voimaksi. Summasummarum, potkurin hyötysuhde olisi parempi termi, kuin luisto. Toki sen laskeminen on hieman hankalampaa.
Näin on, mutta kansan terminä tuo luisto on suht kuvaava....paljonko käytetystä tehosta menee 'harkoille'....tosin sekään ei ihan tosi ole, koska parhaimmillaankin hyötysuhde on luokassa 60-70% ja luistosta tossakin puhutaan jo lähellä 10%...mut mut....teorian viilailuun tästä ei ole eikä tarkoitus ollutkaan.
Toinen yleisesti luultu harha on tosiaan juuri tuo 'ruuviperiaate'. Potkuri ei tosiaan ole ruuvi eikä veneen kulkeminen perustu siihen, että kuinka pitkän matkan ruuvi vedessä kulkee. Lapa on siipiprofiili ja muodostaa vedessä pyöriessään positiivisen ja negatiivisen paineen lavan eri puolille (kuten lentokoneen siipi). Tästä tulee työntövoima. Mutta kansan terminä nousun suhden nopeuteen voidaan kyllä vaikka kuvailla ruuvin avulla, ei se kaukaa periaatteena viistä.
Äyskäri
kyllä se jossakin määrin ruuviakin muistuttaa. Mutta ei kuitenkaan sinne päinkään. Työntövoima tulee kuitenkin Bernoulin yhtälän perusteella ja juuri se luisto on yksi osa joka työntövoimaa tekee. linkissä on kaava jolla työntövoimaa voi laskea, mites käy voimalle, jos deltta v (luisto)= 0?
Mutta tämä näyttää lähtevän nyt kohtalaisen teoreettiselle tasolle joten käydäänkö välillä kalassa.