Avasin saman keskustelun myös kalamies.com:iin Tarkoitukseni on hiukan herätellä keskustelua ja kenties saada jokunen vahinko estettyä. Elikkä 9.6.2013 minulle kävi näin:
Nyt kävi niin, että henki meinas paeta oikeen tosissaan!
Onkos kenelläkään kalamiehistä katkennut ohjausvaijeri täydestä laukasta?
Minulle näin kävi ja voin kertoa, että ei ole niitä mukavimpia juttuja..
Olin avopuolisoni ja 2,5v tyttären kanssa veneilemässä. Akka istui veneen keulassa ja tytär oli minulla sylissä. Ajettiin melkein kaasu pohjassa n.50km/h kun vaijeri napsahti poikki. Kone kääntyi sekunnin sadasosassa linkkuun ja minä lensin veneestä kuin leppäkeihäs! Kuin ihmeen kaupalla sylissäni istunut tytär jäi veneeseen. Vedessä ollessani jouduin kokemaan melko kamalia hetkiä kun näin veneen tulevan kaasu pohjassa kohti väistäen minut vain hiuksen hienosti...
Onnekseni akka onnistui siirtymään kuskin paikalle ja sai veneen pysähtymään.
Epäonnekseni vene ehti melkoisen kauas minusta ja jouduin uimaan sitä kiinni luvattoman kauan. Lähellä oli, ettei voimat loppuneet kesken.. No kun sain lopulta veneen kiinni en mitenkään enää jaksanut nostaa itseäni veneeseen. Onneksi oli trimmillinen moottori ja sen avulla puolisoni nosti minut veneeseen.
Haavista sain rakenneltua ohjausvarren niin sain ajettua veneen rantaan. Vasta rannassa iski ankarat kivut. Oli lopulta pakko soittaa pilliauto hakemaan. Yö sairaalassa ja lopputulemana muutama murtunut kylkiluu ei pahempia. Tyttärellä muutama naarmu leuassa ja akalla pari mustelmaa. Eli todella vähällä päästiin! Ainekset tuossa olisi ollut vaikka mihin..
Onko mulla vastaavia kokemuksia?
Onko olemassa sellaista ohjausta, että näin ei pääsisi käymään jos vaijeri poikkee??
Huh olipas kuitenki onnea matkassa, ei ole käynyt minulla noin. hydraaliohjaus on varmempi. Ja tappokatkaisija sinulla on varmaan jatkossa kiinni hihassa tai muualla kropassa, sammuttaa koneen jos sattuu käymään samoin.
Jep!
Minulle on joskus kyllä tullut mieleen, että jos ohjausrumpu tai -vaijeri pettää (kovassa) plaanivauhdissa, niin veneen kyydistä lähdetään tangentin suuntaan hyvin nopeasti. Minullakin on ollut tai on niitä veneitä, joissa on aivan liian heppoinen tai vanha ohjausjärjestelmä tehoihin ja max-nopeuteen nähden. Siksikään ei tee mieli kokeilla huippuja (>60 km/h) nykyisellä veneellä. NFB-systeemi kun kustantaisi tietääkseni vähintään sen 200 €. Huonompaa uutta en toisaalta kelpuuta veneeseen.
Hyvä että kerroit että tällaisia tapauksia tosiaan tapahtuu. Kertoisitko vielä minkä tyyppinen oli ohjaussysteemi ja minkä ikäinen.
Kokemusta on, mutta onneksi tapahtui aika hiljaisella nopeudella ja kone tosiaan oli alta sekunnin linkussa. Sen jälkeen vaihtui välittömästi hydrauliohjaukseen...
Mulla on kerran livennyt ratti näpistä täydessä vauhdissa (55kmh), tämä johtui osittain siitä että olin purkanut ratti pilotin pois joka toimi vähän nfb ohjauksena ja joten huolimattomasti oli ratti kourassa. No seisaaltahan tulee yleensä ajettua ja kun ei ollut kuin parin kilsan siirtymä luiskalta mökille niin eihän toki ollut liivejä saatikka tappokytkintä laitettu asianmukaisesti. ratti käsistä ja vene linkkiin alle sekunnissa, jolloin myös vauhti loppui kuin seinään, siinä sit reilu 100kg jatko kuitenkin matkaa liikkeen suuntaan joka onnes pysähtyä veneen kaiteisiin. Hetken keräiltyä itseänin niin tajusin nousta ja tiputella kaasut pois, olipahan turma kohta vielä melko kivikkoinen paikka.
Loppu tulemana ranne helvetin kipeeksi, mutta viikonloppu uisteltiin kuiteskin, kotona sit vaimo patisti saikulle kun kuulemma ennenkin mennyt luita murtumaan enkä ole edes huomannut. Naureskellen saikulle ja perkele joku pikku luu ranteesta paskana --> 6 viikkoa kipsiä. Oli sit kiva opetella vasemmalla hakkaamaan nauloja omakotitalon työmaallani.
vaihtui samalla viikolla nfb ohjaukseen, tämähän estää vaan omat hölmöiöyt ei vaijerin katkeamista.
Aloin miettimään hieman tarkemmin mikä saattaisi aiheuttaa vaijerin katkeamisen. Vaijerihan koostuu muistaakseni kierretystä, jousimaisesta osasta jonka sisällä kulkee vaijeri.
Vaijerin+jousen murtolujuus on varmasti vähintään useita satoja kiloja. Veikkaisin että muutama tuhat kiloa. Sen siis ei pitäisi noin vain katkeilla.
Pidempiaikaisessa käytössä saattaa jouseen kuitenkin tulla korroosion vaikutuksesta säröjä, jotka laskevat alkuperäistä lujuutta jopa alle kymmenenesosaan alkuperäisestä. Jyväskylän vesitorni sortui tällaisen ilmiön vaikutuksesta. Betonin lujittamiseen käytetyt suurilujuusterästangot pettivät, koska teräs oli korrodoitunut ja korroosio oli aiheuttanut teräkseen vetyhaurautta, joka siis ilmeni säröinä ja tankojen murtumisena. Ilmiö ilmenee nimenomaan suuren lujuuden teräksissä, joissa rakenne on bainiittinen tai martensiittinen ja myötölujuutta on yli 1000 MPa. Tämä taitaa olla suurin syy siihen että suurlujuuspultteja ei sinkitä sähköllä tai upottamalla. Molemmat prosessit aiheuttavat vetyhaurautta.
Ohjausvaijerin kuoren sisälle pääsee siis vettä, vaijeri ruostuu ja säröytyy -> jossain vaiheessa tulee murtuma. Väsytys saattaapi vielä edistää voimakkaasti murtuman etenemistä. Siis jos pitäisi vaijerin vedettömänä ja hyvässä rasvassa, ei murtumaa pitäisi siis tulla. Tähän luottavat ilmeisti myös ohjausvaijerien valmistajat. Itsekin löysin edellisen veneeni vaijerista aivan selvää ruostetta.
Yhtään asiaa vähättelemättä. Kyllähän autonkin uudenkarhea rengas puhkeaa ja kiesi löytyy sen jälkeen metsähallituksen puolelta. Valitettavia onnettomuuksia ja panee ajattelemaan. Itselläni (tätä viestiketjua lukiessani) on tappokatkaisija napsahtanut tästä keväästä asti kippariin kiinni, ei enää avainnippuun....
Yhtään asiaa vähättelemättä. Kyllähän autonkin uudenkarhea rengas puhkeaa ja kiesi löytyy sen jälkeen metsähallituksen puolelta. Valitettavia onnettomuuksia ja panee ajattelemaan. Itselläni (tätä viestiketjua lukiessani) on tappokatkaisija napsahtanut tästä keväästä asti kippariin kiinni, ei enää avainnippuun....
Onni onnettomuudessa kun kaikki selvisi säikähdyksellä!
En tiedä oliko teillä liivit päällä mutta sain käsityksen että oli vähällä ettet jaksanut uida veneeseen ja siksi tuli mieleen että itse olen ottanut vuosia sitten tavaksi että oli keli/vene/vauhti tms mikä tahansa niin aina on paukkuliivit päällä. Nykyään melko mukavia ja huomaamattomia ja ihan mielelläänhän niitä kesäjelteilläkin pitää T-paidan päällä.
Tappokatkasija myös hyvä pointti, tuossa varmasti monella (itsellänikin) parannettavaa.
Vasta tuossa mietin että mitenkähän kävis jos vaijeri menee poikki. Säädin ohjauksen niin rummusta löysälle kun saa ja kokeilin että vene ei kampea minnekkään kun ratistä päästää irti. Puoltiko veneesi ajaessa? Evä kannattaa kyllä säätää niin vene kulkee just suoraan niin se voi auttaa vastaavissa tilanteissa vähän.
Vasta tuossa mietin että mitenkähän kävis jos vaijeri menee poikki. Säädin ohjauksen rummusta niin löysälle kun saa ja kokeilin että vene ei kampea minnekkään kun ratista päästää irti. Puoltiko veneesi ajaessa? Evä kannattaa kyllä säätää niin että vene kulkee just suoraan, se voi auttaa vastaavissa tilanteissa vähän.
Mistä kohden vaijeri katkesi? Poistin tänä keväänä varmuuden vuoksi veneestä vm2000 vaijeriohjauksen enkä löytänyt itse vaijerista minkäänlaisia heikkoja kohtia, vaikka tunteja sillä on aika rajusti. Aika paksua tavaraa se on.
Itselle käynyt niin että tärinästä irtosi ohjauksen mutterit koneen päästä vauhdissa, ihmettelin kun ratti ei toimi ollenkaan, ohjauskaapeli oli kokonaan irti... ilmeisesti tuuria ettei konetta linkkuun laittanut. Vaihdoin seuraavalle reissulle lukkomutterit.
Vaikka jŠlkeenpŠin onkin hyvŠ sanoa, mutta: ne paukkuliivit ei pelasta ketŠŠn siellŠ keulaboxissa. Taju pois ja mahtaisi vituttaa hieman vŠhemmŠn. Omaiset korjaa potin hautajaisissa...
Omalla kohdalla vielŠ parannusta pitŠisi tuon tappokatkaisijan kohdalla olla, mutta ei aina vaan viitsi.
Pointti on pitää välineet kunnossa.
Ei se ohjausvaijeri itekseen katkea.
Turhaa päivittelyä joka johtuu laiminlyönnistä tai ymmärtämättömyydestä.
Onneksi ei tarvi kuolleita osastolta lukea.
Niinkuin sanottu:vesillä liikkuu monenlaisia tyyppejä joille voi sattua MITÄ TAHANSA.
On tietysti olemassa myös valmistusvirheitä tai vastaavia joille ei pilkuntarkka tarkastusfriikkikään mahda mitään... onneksi on niitä joille ei koskaan satu mitään, harmikseni kuulun siihen sakkiin joille sattuu kaikki mahdollinen :)
Tää tobien kommentti on niin ala-arvoinen, että sen sietäisi poistaa. Yhdelle sattuu äärimmäisen vakava vaara tilanne ja siitä sitten pitää alkaa kaikkitietävänä laukomaan tollasia älyttömyyksiä. Tuskin kukaan muu kuin tobie purkaa päivittäin vaijerin ja muut laitteet tarkastettavaksi. Hyvä että kaveri kertoo läheltä piti tilanteesta. Itsellä se ainakin vaikuttaa niin että tulee mietittyä että mitä omassa ajatusmaailmassa olisi syytä tarkistaa.
No ei ole ohjausvaijeri pettänyt mutta viikon takaiselta ahvenanmaan reisulta on sen verran karvaat muistot vaijeireista. Uisteltiin pitkä päivä ja käytiin ruotsin rannikkoa höyläämässä ja tultiin pois santikan eteen.klo 23,00 tyrkättiin vaidetta etteen niin eipä tapahtunut mitään aikamme ihmeteltiin niin huomattiin että vaihde ja kaasu vaijerit napsahti molemat poikki soitto uistelu kolleegalle mökki kylään ja hinaukseen onneksi oli tyyntä ja selvittiin säikähdyksellä,
No katottiinkin vähän pitkään että onko joku hätä ja kurvattiinkin vähän lähempää, mutta kun kukaan ei huitonut mitään niin tuumattiin että ootte silakoita letkaamassa...
aii teidän venekkö se oli hinauksessa siinä. oliko kesäkuun viimeinen tiistai ilta? takana päin veneessä ei teillä mitää valoa oo, nii hankala oli hahmottaa mistä ohittaa. oltii just santikan luotojen kohalla ohittamassa teitä josku yhentoista jälkee illasta. siitä jäi mieleen ku klo 23 iski lohna kii ja sit nopsaan rantsuun ja matkalla ihmettelin hinaustanne :) loppu hyvin kaikki hyvin!
-mixu-
Kyllähän tuo ns. itsestään katkeaminen vähän oudolta tuntuu. Lähtökohta on kuitenkin se, että näin kävi! Tämä vaijeri ei ollut kun pari vuotta vanha ultraflex:n tuote. Ja varmasti ei käyttötunteja ole yli 100:aa. Kainkin puolin hyvin toimi tuohon asti eikä ollut mitenkään 'nihkeä' tai muutenkaan voitelun puutteesta kärsivä. Nyt on vielä mies sen verran huonossa hapessa, etten ole päässyt paremmin asiaa tutkimaan. Mutta varmaa on, että seuraavan kerran konetta käännetään hydraulisylinterillä! Niin ja tämä katkeaminen ei mennyt suoraan ajettaessa vaan loivahkossa kaarteessa.
Uskon, että trailerilla kuskatessa tuo voipi vähän itseensä ottaa jos ei kone ole lukitu/sidottu tiettyyn asentoon. Tääläpäin ainakin nuo soratiet on välillä melko kamalia, että saattaahan tuo siinäkin osansa saada...
Jotta kyllä näihin asioihin kannattaa suhtautua tietyllä vakavuudella, vaikka mukavasta harrastuksesta onkin kyse!
Jep siellä me kelluttiin vartuttiin hinuria.Kaikki lähti siitä kun tuli uusi 140 zuitsa ja asenusliikeessä jäi vanhat väsyneet yli 2000h käytetyt vaijerit koteloon.KIITOKSET Niitymäen kimmolle asenusavusta oli lähellä mennä kisa perseeleen,
Komppaan ahosta tässä yhden kommentissa. Vahinkoja sattuu ja laitteet ei ole idioottivarmoja kuten tiedämme. Itsellä meni joskus vanhasta ruorinavasta hampaat, laite toimi hiljaa ajettaessa ja kieli keskellä suuta rattia kääntäen pääsin rantaan. Tuo rikkoontunut ohjaus kannattaa ehdottomasti kiikuttaa maahantuojalle tutkittavaksi, varsinkin kun on uudehko laatumerkki kyseessä. Tätä tapahtumaa kelatessa tulin siihen tulokseen että tapponaru on aina siirtymillä kiinni.
Pari kesää sitten valmistelin venettä veteenlaskuun ja käänsin veneen rattia pihassa. Naks, ohjausvaijeri poikki. Tarvikeliikkeessä sanoivat että noi kestää noin 15 vuotta.
Minullakin on muutens 2,5 vuotias tyttö usein mukana veneessä. Tästälähin laitan tappokatkasinnarun itseeni kiinni, ei o ikinä ollu, mutta nyt uskon että kannattaa. Kun on lapsia kyydissä, pyrin pitämään vauhdit ihan minimissä ja keli pitää olla hyvä. Jää paljon kokematta jos ei uskalla mitään harrastaa, mutta liian vähä tulee mietittyä turvallisuusjuttuja. Itellä ei niin väliä, mutta olishan se kova paikka jos tytölle sattuis jotain. Pistää tämä tapaus miettimään.
Palastusliivit minulla meen lähes aina automaattisesti päälle vesille lähdettäessä, kuin autossa turvavyön käyttö, mutta mnullekin tämä oli erittäin hyvä muistutus tappokatkaisin käytön tärkeydestä. Yleensä käytän sitä vain yksin veneillä siirtymillä, jos muistan sen laittaa. Tästä lähtien otan tavaksi kytkeä tappokatkaisimen aina.
Onneksi omassa veneessä on takaiskullinen hydrauliohjaus, jossa pitää todella vakava vaurio tulla, että ohjaus pääsee pyörähtämään noin.äkisti. Mutta koputellaan puuta. Mitä vaan voi sattua. Voihan siitä koneen päästä esim katketa se pultti joka kytkee koneen ohjausjärjestelmään tms.
Jos Baystarin letku puhkeaa kovassa vauhdissa, niin luultavasti sieltä alkaa hissukseen valua öljyä ulos ja ohjaus saattaa pikkuhiljaa alkaa kääntymään toiseen suuntaan. Kyse tietysti siitä, kumpaan letkuun vuoto tulee. Jos letku katkeaa kokonaan, niin siltikin työsylinteri vastustaa koneen kääntymistä jossain määrin. Tilanteen ei pitäisi olla lähellekään niin fataali, kuin mekaanisen ohjauksen kaapelin/vaijerin katkeamistilanteessa.
Hydrauliohjauksella varustetuissa veneissä kannattaa kuitenkin pitää työsylinterin ilmaruuveihin sopivat avaimet matkassa, jos ohjaukseen tulee joku ongelma. Ongelman sattuessa voit sitoa esim. veneen melan köysillä, ilmastointiteipeillä tms. kiinni konekoppaan ja ohjata moottoria sillä, kunhan ensin avaat työsylinterin ilamruuvit, jolloin se ei vastusta koneen kääntymistä.
Itsellä katkes kaapeli plaaniin noustessa, kun samalla tuli vähän käännettyä venettä ja paine kasvoi. Ei onneksi sattunut mitään. Teipillä mela kiinni konekoppaa ja rantaan selvittiin.
Nykyään Baystari, mietin just eilen että mitähän sitä voisi tapahtua jos systeemi pettäisi ja päädyin samoihin mitä yllä mainittiin.
t. Antti
Itsellä katkesi pari vuotta sitten marraskuussa yksin linnustamassa ollessani ohjausvaijeri Porkkalan selällä. Olin just nostanut kuvat kyytiin ulkoluodon vierestä ja lähdin kääntämään niin meni ohjaus löysäksi. 23 solmun matkavauhdilla tuolta ajaa 50min kotisatamaan.
Ensin surruttelin 2 heppasella uistelukoneella metrisessä mainingissa Tammisaaren sisäväylälle, jossa petti hermo uistelukoneen vauhtiin.
Niinpä 80 hp kakstahti Yamaha käyntiin ja jonnin verran kaasua. Vene alkaa heti pyörimään ympyrää, mutta uimatasolla seisten, toinen käsi kaiteessa ja toinen koneen takana onnistuin saamaan suunnan oikeaksi. Harmikseni huomasin, että vauhti oli sellainen räkäplaani ja extra 95 kg kyykyssä, näkyvyys oli tasan veneen sisäpohja.
Tästä viisastuneena hanaa reilusti (24solmua), vene pyörii kuin väkkärä, juosten perään ja kone suoraan. Tällä tavoin sain ajettua kotisatamaan. Voin sanoa, että 80 heppanen kone reilulla kaasulla vääntää aivan helvetisti. Kädet huusivat hoosiannaa aika nopeasti. Useampi tunti meni koti matkaan kaiken kaikkiaan ihmettelyineen.
Jälkeen päin olen miettinyt, että kuinkahan pahasti sitä olisi silpoutunut jos siitä uimaatasolta olisi tippunut, vaikka voimien ehtyessä tai kaiteen pettäessä. No onneksi ei käynyt kuinkaan.
Helwetti että oli paljon hienoja sanoja! Jaa jotta vaijerit ajan kanssa ruostuu, ja jos on betonoinut ohjausvaijerin niin ruostuu kahta kauheammin.
Nyt tiedän tämänkin. Tarpeeseen tuli.
Hyvä poitti Jonnen 2, olinkin aina miettinyt mitä yhteyttä on veneen ohjausvaijerin katkeamisella ja vesitornin sortumisella. sen olin jo tiennyt että molemmissa voi kastua.
Henkilökohtaisesti en kyllä usko että ohjausvaijereissa käytettäisiin mitään lähellekään 1000 MPa lujuusluokan omaavia materiaaleja.
Kasto- eli kuumasinkitys itsessään ei aiheuta vetyhaurautta mutta voi aiheuttaa sulametallihaurautta (liquid metal embrittlement, LME). Korroosio tai ennen sinkitysta tapahtuva happopeittaus voi sen sijaan aiheuttaa vetyhaurautta.
Omasta vaihdetusta kaapelista oli muovipäällysteinen ulkokuori pieniä murtumia täynnä. Vaijerin kun veti ulos niin ruostetta siellä oli. Tämäkin saattoi olla yksi syy miksi rumpu veti tyhjää, ikää vaijerilla noin 10 vuotta.
Yksi tarina myös itselläni kerrottavana,.. Tapahtumasta jo pari vuotta aikaa kun lähdimme marras-joulukuulla merisorsajahtiin, vedenlämmöt taisi olla 4'c. hujakoilla, veneessä lattia jäässä ja erittäin liukas... Veneellä reipasta vauhtia (plaanissa) kohti karikkoa ja juuri kun pääsimme karikolle 'naps' vaijeri poikki... Jahdissa oltiin koko päivä ja kiroillen istuin takaisintullessa moottorikaivossa käännellen konetta ja kaveri ajoi hiljalleen satamaan.. Kotiin päästyäni vasta rupesin ajattelemaan tilanteen vakavuutta, vaikka liivit olikin päällä olisi hypotermia korjannut pois muutamassa minuutissa täältä vetouistelupalstoilta notkumasta! Ja tietysti ne joilla on ollut huonompi tuuri ei tänne niitä tarinoita enään oo kertomassa..
Syystarinoita myös, marraskuun alkua. Oltiin Itäsisen Suomenlahden saaressa,iltaa kohti äkillinen tuulennousu 11-14 m/s avoimelta suunnalta, aloimme siirtää venettä suojaisempaan paikkaan. Naps ja vaijeri poikki. Kaks ukkoa kelluntapuvuissa, puoliksi toimiva vinssitalja ja ropsipöllejä aseena väkersi 6 metrisen vennen 2 tunnissa rantakalliolle suojaan. Aamulla aikaa meni tuplasti saada paatti takaisin mereen kun meri oli myrskyn jäljiltä palautunut normaalikorkeudelle.
Vaijeriohjauksen kanssa käytettävät Sport Pilot - autopilotit lyhentävät ohjauskaapelin elinikää käsikäyttöön verrattuna, väitän.
Siinähän poistelette jos ette vähän kärjistettyä totuutta kestä lukea.
Ihan niinkuin tyttäreni sanoi:jos ei ole positiivista sanottavaa kannattaa olla hiljaa.
Ihan kuin kiinassa?
Kiitos topiikin aloittajalle varoituksesta. Muutamana viime vuonna Ultraflex on tuntunut vuosittaisesta kevyestä rasvaamisesta huolimatta hiukan takkuiselta. Tämän topiikin innoittamana päätin purkaa vaijerin kunnollista puhdistusta ja voitelua varten. Vaijeria moottorinpäästä irroittaessa vaijerin pää hajosi moottorissa olevan kiinnitysputken sisään! Onneksi palasiksi hajoaminen ei tapahtunut vauhdissa perhe kyydissä. Oli melkoinen homma saada jumiutuneet palaset ulos.
Vakava ollu toi topikin aloittajan tilanne ja monella muulla kans kokemuksia vaijereiden katkeamisista. Hyvä että ei ole käynyt pahemmin. Jäi vaikutelma että useimmat tapaukset käyneet merellä? Suolavesi tietty edistää korroosiota.. Liekö ollut osallisilla stefaa tiivistämässä ohjausvaijerin päässä olevan tangon ja putken liitosta? Omassa kaapeli NFB:ssä oli ko tivari eikä ollut minkään sortin ongelmaa keleistä riippumatta. Tanko pysyi rasvassa ja stefan ulkopuolinen alue kirkkaana. Venettä ei kylläkään merellä tullut käytettyä..
Eilen kävin vähän venettä katsomassa. Tuolta moottorin päästä oli vaijeri mennyt kuin leikaten poikki!
Korroosiota oli jonkin verran myös. Tarkistin niin kolmisen vuotta sitten olen tämän kaapelin uusinut.(teleflex)
No, sen verran tästä nyt olen viisastunut, että vaijerin varassa en enään vesille mene. Huomenna asennetaan hydrauliohjaus.
Niin ja käyttö on ollut pää-asiasa sisävesillä satunnaisesti myös merellä. Ihmettelen, että käytetään ns. mustaa rautaa ko. osissa...
Vielä jos Arska viitsisit tehdä tarkemman pikavaurioanalyysin. Jos vaijerin murtopintaa katsoo tarkasti silmällä tai jonkinlaisella luupilla, ja jos murtopinnasta suurin osa on ruosteessa ja pienempi alue kirkaampi, niin silloin se on ollut jännityskorroosio joka vaijerin katkaisi. Kirkas alue on tuore murtopinta joka murtui kun haverin tapahtui. Ruosteessa oleva alue on murtunut vähitetellen. Tai sitten siinä oli jokin muu vika jo alun perin.
Jos näitä vaijereita katkeilee tähän maallin ja vielä uudenkarheita (kolme vuotta vanha), niin koko tuote on mielestäni käyttötarkoitukseen sopimaton. Kyllä vaijerin valmistaja on tietoinen tästä seikasta, mutta on mieluummin hiljaa ettei kauppa kärsisi.
Nyt joku kiroaa minun ehdotustani, mutta minä olen sitä mieltä että vaikka EU:n huvivenedirektiivissä pitäisi määritellä että ohjausvaijerien materiaali on sellainen, että vaijeri ei katkeile korroosion vaikutuksesta. Vene ja kaikki veneen laitteet kun on väistämättä korroosiolle alttiita.
Mitähän kustantaisi rosterikaapeli? 17 jalkainen 300€ veikkaan, jos sellaista onkaan. Tulee vaan mieleen että miksiköhän aikoinaan siirryin Hydrauliohjaukseeneen. Ensimmäinen oli jäätyminen ja toinen oli kun rumpu löi tyhjää ratin takana.