Eteläisen Itämeren lohiparvet ovat alkaneet levittäytymään lämpimän veden mukana laajemmalle, ja 30-40 kalan tärpit päivässä ovat Bornholminkin syvänteellä menneen talven lumia.
Tanskalaisten ja Ruotsalaisten blogeja lukemalla on voinut havaita, että kevään vaelluskausi tekee tuloaan, ja isot lohet ottavat matkaevästä pohjoiseen haili-ja silakkaparvista.
Mm. Abelssonin asiakkaiden väsytettävänä on ollut järeitä lohia viime päivinä.
Kuvassa yksi niistä, 18.2 kg.
Täkyneuvos
Hieno saalis ja taltiointi! Kuva ja ne fiilikset palauttaa taas mieliin sen kun on iso lohna paatissa. Se on jotain sellaista, mitä vain 'kovettu' kalamies voi ymmärtää. Kaksi kautta on tehty kaiken maailman mökki ym. remontteja ja pellit on olleet kalamajassa pölyttymässä, mutta tänä keväänä paatti lähtee taas rauman ja porin edustoille etsimään silakkaparvia. Ja kaikkihan sen tietävät, että lohta kannattaa aina pyytää, vaikka ei mitään saiskaan!
Kuulin myös oikein 'virallista tietä' että kala on lähtenyt liikkeelle.Tuskin tarvitsee Ålandin poikien(@Nicke) tehdä puutarhatöitä kesäkuun puoleenväliin,ennenkuin aloittaa kauden:)
Kuva on hyvä, sekä ilmeet lohella että kalastajalla.
Sitä vaan mietin, että onko saamamiehen naamalla saamisen tuskaa vai vapauttamisen ahdistusta, kun näyttää kuitenkin olevan rasvaevällinen...
jospa se pistettiin kuitenkin takaisin...
ottaa sitten meidän onkeen Eckerön nurkalla:)
Täkyneuvos
Vaikuttaisi siltä, että kuitenkin aikainen kevät on aiheuttanut sen, että iso lohi on alkanut siirtyä jo Bornholmin saaren pohjoispuolelle, ja pienenpää 4-6 kg kalaa tulee penkoista.
Selkeästi isompi kala on jo eri kohdassa kuin pieni.
Tämän voi päätellä, kun katsoo tanskalaisten ja Wildwaterin isoimpien lohien saantipaikkoja.
Mitä se sitten tarkoittanee nousuajankohdasta Ahvenanmaalla, niin tasaantuu varmasti useammalle viikolle.
Kuvassa Lundbergin asiakkaan kala.
Täkyneuvos
Aika hiljaista oli eilispäivä lohirintamalla peltimiehillä.
Katsoin Hedbergin ja Abelssonin AIS-jälkeä, ja molemmat vetivät suunnilleen samaa latua koko päivän, ilman tulosta.
Tuuli oli länsi-luoteesta, eli kävi vastaisena saaren pohjoiskärkeen.
Rehtilän tiimi veti salakoilla Nexöstä 20 km, eli saaren eteläkärjen suojassa ja kaksi lohta kyytiin.
Se on sanottava, että syönti on ollut kerta kaikkiaan huono verrattuna siihen, mitä saivat edellisenä päivänä.
Jos mielii saada lohia, on ajateltava, miten se vesi liikkuu siellä pinnan alla ja mihin se syöttikala asettuu. Siellä missä on helpointa uida ja olla, siellä syötti...ja siellä lohet.
Täkyneuvos
Ja loppupäivän jälki.
Nousulohen kohdalla tilanne on tietysti erilainen, jos tuulet ovat epäsuotuisat, eikä lohi pysähdy tankkaamaan tai syöntialuetta ei löydä ajoissa.
Nousunopeus on luokkaa 40-50 km vuorokausi, joten oikealle linjalle pitäisi sattua heti, eikä tunnin päästä.
Täkyneuvos
Rehtilän tiimillä tänään Haslessa 3- tärppi, kaikki ylös ja 2-tärppi, toinen ylös.
Abelsson kellui laiturissa koko päivän, Hedberg oli vissin ulkona, mutta isompia päivityksiä ei ole ilmaantunut blogiin.
Täkyneuvos
Syötit ottaa kyytiä tänäänkin Bornholmin nurkalla.
Rehtilän tiimillä aamupäivällä 9 kalaa kyytiin, lisäksi ainakin 4 irti.
Äsken lähti iso irti viestin mukaan.
Tuuli käy hiljakseen lännen puolelta Häslen rantaan.
Täkyneuvos
Toukokuun viimeinen viikko ja siitä eteenpäin(suuret parvet).Lohihan tulee aina ajallaan...
Ilmeisesti toinen huippuaika on,kun Nicke lopettaa puutarhahommat ja se on sitten lähempänä Juhannusta.Silloin on iltapyynti kova sana!
Kuulemma joku oli aikoinaan Tenolla saanut lohen,jolla oli ollut kultakello vatsassa.Olivat todenneet,että tämä lohi tuli oikeaan aikaan.)
Tuota lohen nousun ajoittumista on aina vatuloitu,niin yksin kuin erikseen porukoissa.
Lähinnä tietty siksi,että osuisi kalastus viikko oikealle kohdalle.
Isossa kuvassa eli piiitkällä aikavälillä vaikuttaa ,että nousu on aikaistunut takavuosista (50 vuotta),mutta lyhyellä aikavälillä saapuminen esim. Ahvenanmaalle vaikuttaa osuvan melko tarkasti samaan.
Vaikuttaviksi tekijöiksi on sanottu pääosin valon määrää ja veden lämpöa.
Varsinaisesta JOKEEN noususta on tehty tutkimuksia,mutta en ole nähnyt avomeri ajoituksta tehtyä tutkailua.
Yksi asia,jota olen itse ajatellut on tuulen suunta nousujaksolla.
Jos on pitkät etelänpuoleiset tuulet lohet tulee ripsakasti pitkin pintaa.
Jos taas tulee nousuaikaan pitkiä pohjois tuulia,lohet tulevat syvemmällä ja eivät saa apua pintavirrasta.Hidastuu hiukan.
Leikitään vähän numeroilla:
Jos lähtö Bornholmin vesiltä laukeaisi valon määrän mukaan samaan aikaan ja nousumatka olisi 1200 km.
Matka kestää noin 40 vrk.
Jonkunlaisessa ikäluokka järjestyksessä lohet taitavat tulla eli kookkaampaa pukkaa toukokuun viimeinen viikko/kesäkuun eka viikko.
Kun me on oltu jo äitin luona saarelta,on Nicke kehunut hyvillä saaliilla Kesäkuun toka/kolmas viikko.
Tuo kala ollut pääosin 5-10 kg.n kalaa.
SummaSummarum.Päänousu isoista kaloista on Ahvenanmaalla 28.5. iltapäivällä...heh,heh......
Ja melko samalla viikollahan nuo ovat Tornionjoen Kattilakosken lohilaskurinkin runsaamman nousun piikit.Linkki.
Tuonne on kait Ahvenanmaalta mutkitteluineen about 1000 km ja
matka tuonne kestää n.30 vrk joten 30 km/h etenee.
Timppa
Helge ehti jo edelle,kun kirjoitin pitkään.
Saapumisesta mieleen:
Kun Pohjois-Karjalassa setä sukunimeltään Karjalainen lähti baariin ja eukko kysyi mihin aikaan Karjalainen saapuu,niin hän vastasi,että Karjalainen tulee siinnä klo 4 ja 5:n välillä.
Jos meni pidempään,niin hän vetosi siihen,että kyllä sanomalehti Karjalainen tuli noihin aikoihin....
Timppa
Aiheesta olemassa tutkimustieto Ruotsin puolelta. Seurantajakson pituus 30 vuotta ja sinä aikana jokeen nousevien pääparvien nousuhuippu viivästynyt n 2 viikkoa kyseisellä seurantajaksolla. Voisi ajatella, että ilmaston lämpeneminen olisi aikaistanut nousua vaan asia ei taidakkaan olla niin yksiselitteinen. Linkkiä tutkimukseen ei tähän hätään ole , mutta tieto asiasta tullut monien tuntemalta proffa uistelijalta.
Otto
Kävin eilen uittamassa elävää silakkaa rekaten. Täysi pläkä eikä kaijussa ollut elämää. Piti oikein testata jigillä että kuinka syvälle se näkyy. Silakat olivat ihan hyvässä hapessa vielä 6 tunnin uinnin jälkeen. Polttoainetta säästyin kun vain sähkömoottorilla korjasi ajalehtimiskurssia. Veden lämmöstä ei hajuakaan kun olin pulpettiveneellä liikkeellä. Resningar & satasen penkka.
Odotan jännittyneenä Nicken puhelinsoittoa,että nyt se eka elävä silakka lähti.
Jatka vaan sitkeästi.Voi olla että olet luomassa uudenlaista pyyntimenetelmää!!!
Tai siirtämässä Marlinin pyyntitekniikkaa lohen pyyntiin.
Drifting lienee tuttu sana (monille kyllä vain autourheilusta).
Kun tekniikka etenee pidemmälle,niin se vene Ahvenanmaalla,jolla on plaanareiden paikalla ilmapallot ja leijat, on sitten meitin Nicke.
Minullekin sanottiin Turussa raksiesittely tilaisuudessa noin 20 vuotta sitten,että noita nyt ei ainakaan tule kukaan koskaan vetämään-:).
Timppa
Banaanin lausuminen ja varsinkin syöminen lohiveneessä on perinteisesti ollut 'kiellettyjen listalla'-:)
Aika kuoppaisia kelejä ollut eteläisellä Itämerellä, joten Bornholmistakin on niukalti kerrottavaa, vain rahtilaivat vesillä.
Toivottavasti viikonlopuksi kelit tasaantuu, ja varsinkin kisojen ajaksi.
Poikkeahan Nicke kesäkuun eka viikolla Notvikenissä, niin vertaillaan, miten elävät silakat ja Kirkkolahtelaiset uivat,
josko meillä olisi niistä jotain opittavaa.
Täkyneuvos