Vatulointia/spekulointia:
Tämä tuli mieleen,kun tänä talvena oli vain tuo 3 viikon pakkasjakso ja nyt on lohia tullut taas aikaiseen Pori/Rauma/Ahvenanmeri.
Ilmaston lämpeneminen tuo tietty positiivista ja negatiivista.
Merilohi ei jääne mielellään jään alle syönnöstämään vaan pakenee jään reunaa etelään/lounaaseen.
Ns. syönnösalueiksi kutsuttuja alueitahan on ainakin Haapasaari-Suursaari välillä,Porkkalan edusta?,Ahvenamerellä ja onhan nuo tainneet joskus jäädä syömään myös Rauma-Pori edustalle.(Rauma-Pori edustallahan oli aikoinaan Nevan-kantaa,joka oli paksua pötikkää malliltaan.)
Ne ketkä pitkään seuranneet esim. Rauma-Pori edustaa.Onko lauhoilla talvilla ja aikaiseen tulleilla kevätlohi saaliilla ollut yhtäläisyyttä?
Ja kun tuo Nickekin ollut niin laiska Ahvenanmerellä,ettei uistele marras-maaliskuussa syönnöslohta lainkaan.-:).
Olisihan tuo hieno fantasia,että Simrishamn ja Bornholm siirtyisi tulevaisuudessa osittain Suomen aluevesille-:).
Meidän 22 lohijoesta enää 2:ssa alkuperäinen kanta.Olisiko mahdollista,ettei tuo uudistettu kanta menisikään Bornholmin ympäristöön syönnöstämään,jos sulaa vettä / silakkaa riittää Suomen aluevesillä?
Timppa
Tuoltahan se vaikuttaa Suomenlahdellakin. Tämä ihan kun kuuntelee juttuja Suomenlahden hyvistä ja huonoista kesän alkupuoliskoista lohisaaliiden suhteen ja vertaa sitten onko lahti ollut umpijäässä edellisenä talvena vai ei. Nyt taitaa olla kolmas avoin talvi putkeen. Ekan talven jälkeen kehuttiin, että on paljon pientä. Viimevuonna oli jo vähän isompaa enemmän sitten seassa. Samalla logiikalla voisi kuvitella että lohet on taas kasvaneet ja keskipaino olisi tänä vuonna taas vähän parempi. Nyt sinne voi jo mennä asiaa selvittämään.
Vaellusvietti lienee se tekijä joka ohjaa mereen laskeutuvan smoltin pää-altaan syönnösalueille. Vrt pielisjoen järvilohi istukas. Jäätalvilla kuitenkin selvä yhteys jokeen nousevan lohen aikatauluun. Esim leudot talvet 2007/2008 ja 2014/2015 Ahvenanmaan kohdalla nousuhuippu viikoilla 20-21. Ääripäänä talvi 2010-2011 paremmat saaliit vasta kesäkuun puolessä väliä.
Otto
Vatulointia ja spekulointia:
Kuulin myös eilen ns.mutkan kautta,soitettuani Rovaniemelle,että Pori/Rauman edustalta on jo saatu syönnöskaloja.
Selkämerelle jää hyvän ravintotilanteen vallitessa lohia syönnöstämään.Alue on aikoinaa ollut hyväkin syönnösalue lohille,enkä puhu mistään Nevan kannasta.Aikoinaan kun haastattlin kalastajia,niin he tapasivat saada keväällä jään alta lohia verkoilla,kun silakka saapui kohti rannikkoa.
No,se oli silloin se.
Tuskin Selkämerestä tulee Eteläisen-Itämeren kaltaista syönnöslohen kalastusaluetta,uistelun kannalta.Ainakaan meidän elinaikana.
Ahvenanmaallakin on jo onnistuttu...
Jos verrataan Saimaan järvilohen liikehdintää v.1995-2015 ajalta tulee muutama huomio.
Paasivesi on eka selkä johon järväreitä jää syönnöstämään jos on syötävää.
Kun troolasivat sen tyhjäksi välillä,valuivat järvärit Sulkavan alueelle,kun siellä oli täkyä liikaakin.
Suur Saimaalle tuli vain vähän syönnöstäjiä.
Bornholmissa oli vähän lohta tänä vuonna ja mietityttää kun Porista ja Ahvenanmaalta tuli kalaa jo heti kun veneet ulos menivät maalis-huhtikuussa.
Eli jos ei tule jäätä ja täkyä on niin taitaa ruokailijoita jäädä matkalle eikä menekään tuonne Bornholmin ympäristöön asti?
Paikalliset Bornholmilaiset syyttivät hylkeitä lohien vähyydestä.
2:lla meidän saamalla oli hylkeen jäljet kehossaan ja pienten lohien poissaolokin mietitytti siellä.
Pitkässä juoksussa jos talvet kovin lämpenee (20-30 vuotta) on mahdollista,että Suomen aluevesille muodostuu syönnösalueita,jotka mahdollistavat jopa läpi talven merilohen uistelun.
Timppa
Näinhän se menee. Pieni osa järvilohista jäi hyvinä muikku vuosina savonselän syvänteisiin. Sama selkämerellä, kun oli runsaat pikkusilakka vuodet. Tästä on tehty tutkimuskin taisi olla silloinen RKTL. Selkämerellä lohta pyydettiin ajoverkoilla vielä 2000-luvulla. Hylkeet ja sitten EU lopettivat tuon touhun. Tunnettuja syönnösalueita on tietysti puolan ja gotlannin syvänteet. Ne on tietysti vähän kaukana ainakin jos lähtösatama on borholmissa:) Otto