Kaikki kalamiehet unelmoivat ylivoimaisesta vieheestä.
Charlie White teki aikoinaan videonkin: 'Searching the ultimate lure' eli täydellistä uistinta etsimässä.
Päivittäisiä / jaksoittaisia muita selkeästi kalastavampia vermeitä varmaan kaikilla on / on ollut,mutta jatkuvasti/pidempi aikaisesti ylivoimaista en muita tiedä kuin Seniori-vaappu siian uistelussa.
Vedenalaista kuvausta tehdessäni menetin uskoni siihen,että voisi löytyä viehe,joka laukaisee totaalisesti passiivisen lohikalan otin.
Kun ei ne tule edes katsomaan tarjouksia.
'Enpä tiedä söisinkö' jaksolla voi hyvällä tarjouksella saada iskureaktion aikaan ja hyvällä syönnillä ottaa vaikka mihin,mutta aivan passiivisen kalan ottiin saaminen taitaa olla mahdotonta.
Pohjois-Karjalan aikuinen kaverini tuumi usein brutaalisti tultuamme tyhjin käsin rantaan:'Tänään olisi varmaan ollut sen dynamiitin harmaan keli....'
Timppa
Äärimmäisen mielenkiintoinen aihe, jota on tullut paljon mietittyä.
Omat parhaat ottiyksilöt(vaaput) ovat toimineet yhtäjaksoisesti 4 - 5 kautta, mutta keskimäärin ehkä 2 - 3 kautta. Ja aina, siis AINA niiden teho kuitenkin loppuu. Ja kun se loppuu, sillä ei yleensä saa edes alamittaisia. Ja miksi se loppuu? Vieheen ominaisuudet voivat muuttua, mutta ennenkaikkea kalojen käyttäytyminen muuttuu.
Joskus 15 - 20 vuotta sitten muutaman kauden hyvin toiminut yksilö on lopettanut toimintansa ja unohtunut pakin pohjalle. Sitten muistan kyseisen yksilön ja päätän kokeilla. Ja yllätys, yllätys, se toimii taas niinkuin ennen vanhaan. Miksi? Tottuuko kala? Oppiiko kala? Osaavatko ne omalla käyttäytymisellään(tavalla tai toisella) varoittaa lajitovereitaan?
Olisiko tämä 'ottiyksilön mysteeri' ylipäätään ratkaistavissa? Isollakaan rahalla ja panostuksella? Jos vaikka joku suuri maailmanlaajuinen uistinvalmistaja päättäisi asiaa tosissaan selvittää, niin luulempa, että mysteeri ratkeaisi. Juuri oikea taajuus on se avain, jolla täyspassiivinenkin kala saadaan sekoamaan.
Mutta mitä tapahtuisi, jos tällainen 'ylivoimainen viehe' tulisi oikeasti markkinoille? Niimpä...
Mika
Minulle on tullut sellainen tunne, ettei ainakaan merilohi ole kovin ronkeli syönnöksestään. Ei ainakaan niin paljoa että valikoisi lajia. Kuvassa +20 kg lohen syönnös. Vielä piti Ottotäky ahnehtia...
Täydellinen viehe kaikkiin vesistöihin ja kaikkiin vuoden aikoihin lienee mahdoton yhtälö.
Täkyjen ja täkyraksien kanssa tullut kalastettua/pelattua kohta 40 vuotta ja laadukas täky on varmasti oikean värinen/tuoksuinen/näköinen.
Mutta täkyynkin otti perustuu kuitenkin pääosin syömiseen.Ja kun ei syö,niin vaikeaa on.
Ärsykeväreillä/UV:lla voi jotain saada aikaan 'enpä tiijä söisinkö' vaiheessa.
Oikea uintiliike muuttuu veden lämmön,veden värin ja petokalan aktiivisuuden muutoksien mukaan.
Samoin täkyn koko ja jopa täkyn laji.
Kuvasin Elämys-Valkealle aikanaan videon,jossa pilkimme kirjolohta ja nieriää.
Sitäkin tehdessä tuli esille kuinka paljon oikea leechin uintiliike voi päivittäin vaihdella.
Välillä iskuun sai ärsytettyä todella kovalla liikkeellä ja seuraavana päivänä minimaalisella nypytyksellä,että karvat vain hitusen värähtelevät.
Aina päästään lopulta siihen,ettei niinkään tärkeää ole MITÄ käyttää vaan MITEN käyttää.
Ilmeisesti täydellisen vieheen FANTASIA olisi:
*Koko / väri / uintiliike / tuoksu oltava kaukosäätimellä veneestä käsin muutettavissa-:).
Mission Impossible ....toistaiseksi.
Timppa
Timppa, pieniä ne on silakat joulukaloiksi ;)
Tuolle +3kg tanttulle kelpasi trombin -vetopelti, vaikka vatsassa oli +50kpl muikkuja. Osan ehti sylkeä jo veneen lattiallekin.
Voisiko tässä olla syy syömättömyydelle? Tuon lastin sulattamiseen voi jokunen päivä vierähtää, eikä varmasti ota, vaikka minkälaisen houkuttimen vedät edestä. Toisaalta syönnin ollessa päällä kelpaa mikä tahansa ;) (tähän perustuu oma kalastukseni...)
Sen verran haluaisin oikaista, että pari tuntia ja muikkulasti on niin sulanut, ettei kaloja enää tunnista. Ei kala voi mitään vatsassa päiväkausia hautoa. Jo samana päivänä joutuu taas tankkaamaan. Suoli on lyhyt, joten melkoinen pitää olla syömisen tahti, jotta kasvua tulee. Ei kalojen kasvattajatkaan elättejään huvikseen useasti päivässä syötä.
Minun henkilökohtaiset kokemukset,Smetsin 20 kupari/hopea :)yleisviehe järvelle, joelle ja merelle toimii aina(vaihtaa vain koukun kokoa olosuhteiden mukaan.) jos ei toimi voi vikaa etsiä peilin kautta .
Merilohen pyyntiin ei niinkään viehettä vaan uittaavaa houkutin levyä nimeltä Salsa(ei mainos), vielä jos esim: kromi levyn tupla teippaa Disco/kame ja maalauttaa/maalaa universaalit taivaan värit toiselle puolikkaalle häivytettynä saadaan aikaan efekti jolloin levyn pyörähdellessä valon määrästä riippumatta/veden lämpö, saadaan aikaan minun mielestä ylivoimainen 'viehe' perässähän voit vetää mitä pilkkiä tahansa ja toimii.
T:Jari
En nyt väitä olevani asiantuntija tässä(kään) asiassa, mutta oletan että vaihtolämpöisenä eläimenä vedenlämpö vaikuttaa suuresti kalan ruoansulatuksen nopeuteen sekä ravinnon tarpeeseen. On tunnettua, että kalat eivät juuri talviaikana kasva, vaan usein menettävät jopa painoaan. Tämän perusteella voisi päätellä etteivät ne ainakaan joka päivä kylmän veden aikaan talvella syö?
En itsekkään ole ollut alalla enää vuosiin mitä nyt noiden salakoiden kanssa on tullut välillä keskusteltua, Mitä lämpimämpi vesi sen nopeammin sulaa syömiset. Jossakin vaiheessa lajista riippuen tulee tässäkin yläraja vastaan ja syöminen loppuu kokonaan. Heinäkuun kuhilla löytyy harvoin mitään tunnistettavaa syönnöstä, kun taas lokakuussa tankkaavan kuhan vatsasta löytyy tuoretta muikkua turvoksiin asti. Laitosoloissa on todettu että yhdellä ruokintakerralla /vrk saavutetaan parempi rehukerroin kuin 2 kerralla/vrk.(rehukerroin= lisäkasvu x g rehumäärällä). Tämä isommilla kirjolohilla. Pienpoikasia taas ruokitaan useamman kerran vrk. talvella ruokinta on ns ylläpito ruokintaa ja lisäkasvua ei ainakaan normi oloissa tule. Nythän on tullut näitä kierovesilaitoksia joissa lämmintä vettä hyödyntämällä smolttikoko voidaan saavuttaa istukkaiden osalta yhdessä vuodessa. Se että pärjäävätkö tälläiset poikaset sitten luonnossa on toinen kysymys. Voisiko olettaa , että luonnossa isommat petokalat toimivat minimi energialla ja ruokailu tapahtuu ns tankki täyteen periaatteella jos sopivaa evästä on riittävästi tarjolla.
Lohen käyttämän ravinnon kpl määrää on joskus sottailtu tälläkin palstalla.
Ravintokalan ravintoarvosta riippuen lohi tarttee 7-10 kg täkykalaa kasvaakseen 1:n kilon.
Järvilohi kasvaa vuodessa 1,5-3,0 kg ja ravintokalan tarve 10-30 kg/vuosi.
20 gramman muikkuja tuo tekee 500-1500 kpl / vuosi.
Kasvukausi n.8 kk eli n.240 vrk eli keskimäärin syö 2-6 muikkua/päivä.
Tietty on päiviä/jaksoja kun syö nolla ja päiviä jolloin syö selkeästi keskimääräistä enemmän eli tankkaa mahan turvoksiin.
Merilohi taitaa kasvaa vaikkapa 6 kg/vuosi ja se käyttää jo n.60 kg silakkaa/kilohailia yms. / vuosi.
Karkealla laskennalla 20 gramman täkyjä tuo 3000 kpl/vuosi.Jos ei lähde jokeen,niin kasvukausi on 365 vrk/vuosi ja km. syö täkyjä 8 kpl/vrk.
Mutta jos palataan otsakkeeseen eli täydelliseen vieheeseen:
Päivän syöntijaksot hyvän ravintokalatilanteen aikana esim. järvellä voivat kestää yhteensä vain 1 tunnin/vrk.
Se on vain 4 % vuorokaudesta tai max 10 % valoisasta ajasta.
Eli nykyvieheet on PÄÄOSIN suunniteltu toimimaan vain max. 10 % ajasta-:).
Kuten edesmennyt saamamies tuumi kerran rantaan uistelupäivän jälkeen kokoonnuttaessa.Hänellä oli 2 taimenta ja muilla ei mitään:
'Noita hyvän syönnin vaappuja tuntuu olevan kaikilla,mutta huonon syönnin vaappuja on harvemmalla,minullakaan ei niitä ole kuin 2 kappaletta'-:).
Timppa