Rhinoista ei ole kokemusta, mutta alumiinisissä minuä häiritsee levyn reunaan tulevat rokamat, joita tulee kun niitä säilyttää samassa laatikossa. Kaipa ongelma poistuisi jos ne yksitellen sukittaisi tai viritteli ne niin etteivät pääse osumaan toisiinsa. (?) Tosin kertaakaan ei ole tainnut siima rokamiin katketa, mutta aika ajoin niitä sai hioa.
Minunkin ääneni menee Ghost supra gruz -plaanareille. Kokemeusta on vain M-kokoisista. Erityisesti pidän niiden olemattomasta vastuksesta lauenneena sekä vetokyvystä. Kova vetokyky sitten pikkuisen haittaa pienten ahventen ja/tai roskien huomaamisessa.
mielestäni saa laueta vai onko parempi ettei laukea?kuten kerroin minulla ei kokemusta pikkuplaanareista ole,ne tulee syystaimenen ja järvilohen pyyntiin.
Noita Supra Cruz pikkuplaanareita voin suositella varauksetta.
Jätä varaus Fishinnon verkkokauppaan.Niissä kysyntä taitaa ylittää tarjonnan ainakin välillä.
Levi-plaanarit ok myös.Löytynee Kesosen Hannulta.
Timppa
en tiedä niistä eduista puoleen tai toiseen mutta itse olen tottunut käyttämään laukeamatonta ja tykästynyt siihen. mielestäni isojen kanssa on helpompi pelata kun plaanari ei mene liian lähelle kalaa. ikään kuin olisi ollut helpompi väsyttää. lienee tottumiskysymys miten haluaa menetellä.
Omat ostin Olssons Fiskestä. Näyttäisi olevan saatavilla nytkin.
https://www.olssonsfiske.se/fiskemetoder/trolling-batfiske/ghost-supracruz-sidoparavan-medium-1-par
Niin tuota se hempulin näköinen muoviliuska vetoaisana kestää sitten esim. 200 g lyijyäkö. Juuri sen takia jätän ne kauppaan.
Minä liputan Walleye Board TX44 Super Plaanarin puolesta.
Ite laitan plaanarin taakse siimaan n1-2m päähän pienen topparipainon, mukavampi irroitella plaanari kun siimaa vielä paljon järvessä. 200g painolla saattaa Walley olla parempi, ite Walleyt viritin laukeamattomiksi kun kesällä kuhaa uisteli, monta vaappua peräkkäin tai painoa niin ei jaksa lauenneita keräillä monesti turhaan.
Pienillä painoilla Ghoust.
Itellä ei Ghoust käytössä, variaatio metallisena, toimii vastaavasti.
Ok, kiitos. Eli laukeamattomaksi viritettynä kala- ja pohjatärpit vain palaavat paikoilleen eivätkä tule nippuna perässä. Varsin loogista.
Tuli mieleen, että jos vahinkolaukaisuja tulee paljon, niin voikohan syy olla osittain myös kuluneissa tai huonolaatuisissa laukureissa.
Itse en koskaan plaanareilla tavoittele aivan pohjassa olevaa kalaa, joten pohjatärppejä ei tule. Myöskään suuria painoja en tarvitse, koska hitaahko vauhti riittää viemaan 8 metriin, josta syvemmältä en kuhia tavoittele. Kuhan pyynti tapahtuu aina leppoisilla tuulilla, joten aallokkokaan ei koskaan aiheuta ennenaikasia laukeamisia. Kuhat eivät ole koskaan laukaisseet supria ja hauistakin vain selvästi karkeimmat. Lohestuksessakin on päälimmäisenä mielessä, että yleensä plaanarit tulee vavalla laukaistua.
Tyylejä on monia ja tässäpä omani. Kuhakalassa kaksari yleensä joka plaanarissa ja veturina Karikko. Veturin ja perävaapun väli 2-10 metriä. Siimapaino 10-25 metriä veturista ja painosta plaanariin 1-25 metriä.
Lohiviritys on sitten täky joko houkkarilla tai ilman. Sisimmissä menee jopa KingFisher II levy. Siitä painoon 20-30 metriä eli tykkään pitää kalan riittävän kaukana kun paino ja plaanari irroitetaan. Painosta plaanariin sitten 15-30 metriä.
Kovasti vetävät ja reilua painoa kestävät pikkuplaanarit ovat monen suosikit,mutta pläkkäkelillä on sitten tarpeen 'herkkyys' ja viehettä hyvin uittava ominaisuus.
Erityisesti jos vetää tyynellä kelillä vapaasti hengittäviä rakseja ilman uintikatkoja tekeviä vermeitä edessä.
Silloin vavan ja plaanarin YHTEISET ominaisuudet nousevat esiin.
Pitkä riittävän jäntevä kokovarsi toiminen vapa ja 'herkkä' plaanari uittaa joukeasti kiihdyttäen ja löysäten täkyä ja kalastavuus paranee.
Jatkuva mutkilla ajaminen on tietty keksitty,mutta on ihan kiva jos vermeet kalastaa ihan suoravedollakin pläkällä.
Plaanareiden liikettä on hyvä tutkailla eri keleillä.Kovemmalla kelillä on paree,että veto lähtee mahdollisimman alhaalta.
Veneen keikkuessa korkealla olevat vavat repii enemmän kuin matalalta lähtevät.
Joskus takavuosien aktiiviaikana päädyimme siihen,että kelillä Walleyt ja tyynellä Kinaset.
Silloin vedimme paljon VAIN vapaasti hengittäviä plaanareissa.
Timppa
Nyt kun Kokonenkin on ottanut osaa keskusteluun niin tuosta Kinasesta se vielä on sanottava, että Kokkonen teki/teetätti siitä varsin mainion kopion... Siinä taisi (ihan varmasti) lukea Täkyraksi ja Anchowy Spesiaal... Olikohan samoja plaanareita vielä Kesosenkin nimellä valmistettu...
Tuo plaanari on kuitenkin yksi niistä kolmesta merkistä joita kelpuutan veneeseeni... Toinen on sitten nykyinen Kesosen Levi... -Niissä on plaanarit parhaasta päästä- Hyvä plaanari on kuitenkin jonkinlainen kompromissi tunnekuuden ja vetokyvyn väliltä.
V-P M
VeePeen viestin innoittamana keräsin autotallista kuvaan miten oma pikkuplaanareiden käyttö on kulkenut reilun 30 vuoden aikana.
*Alimpana Pikku Wille,jossa hieno ominaisuus kätisyyden vaihto.
(Liekö ollut joku kovempi lähtö kun peräosan kiinnike häipynyt-:)
*Seuraavaksi ostin setin oksattomasta puusta tehtyjä ja niin tiukalla lakalla käsitellyt,että kestää isältä pojalle.
Muisti pätkii,mutta olisikohan tekijä ollut Timo Nieminen (oikaiskoon joku,jos väärin)
*Sitten tuli Kinaset.Olikos tuotenimi LASTU-plaanari.
*Seuraavana AS plaanari joilla meni useampi vuosi
*Sitten oli 'viistetty versio' AS.stä.Blanko versio kuvassa.
*Saloniemen Jarin kehittämä Norppa.Niissä osassa oli tuo loistava jätättävä / kiihdyttävä ominaisuus,kunnes aloin itse säätelemään ja tuli savolainen supermies 'Vituiksmän'.
*Ylimpänä Supra Cruz.
*Vasemmalla pystyssä 'tuntematon' versio Norppaa jäljitellen.
Kuten VeePee kirjoittaa on pikku plaanarikin kompromissi ja hyvä valita käytön mukaan tai jopa vaihtaa kelin / käytön mukaan eri merkkejä.
Jos Supra Cruzista ihan hammastikulla kaivan jotain heikompaa ominaisuutta,niin pläkässä on hiukan junamainen ja jos ei laita laukaisijaa / painoa siimaan ENNEN viehettä ja plaanari pääsee vieheeseen / kalaan kiinni,niin tuo hahlomainen lukko voi aueta kalan riehuessa ja muutaman kerran käynyt irronneen planun hakemassa sitten haavin kanssa pois kellumasta.
Ja oikein kovakouraista käsittelyä vältettävä.
Timppa
Kun katsoo tuota Kokkosen arsenaalia niin hän on tehnyt tuon homman minuun nähden ihan pitemmän kaavan mukaan... Supra on vielä täysin kokeilematon luomus...
V-P M
Viimekeväänä kaveri Ahvenenmaan reisuun sai Suprat ja nuo takapään koukut sivareilla poistettiin ja tilalle lukot. Just tuota arvelin, saattaa lauenneena aallokossa hukkua ja uusien saaminen kesken keikan mahdotonta, tais noita varaparejakin kuitenkin useita olla. Suosittelen puhelin numeron kirjoittamista plaanariin, perusrehellistä sakkia ainakin uistelijat ja auttaa palauttamisessa. Tänä kesänä Jallu vielä saamatta kun plaanari useamman vaapun kera palautettiin.
Hyvä kirjoitus, joka laittoi muistelemaan omaa historiaa. Alkutahdit ovat -95/-96. Ei välttämättä faktaa, mutta näin minä asiat luulen muistavinani.
Alkuun meidän kalastusvälinekaupassa oli vain Hot Shot ja Wille. Ensiksi mainittu oli varsin vaatimaton ja wille oli muuten 'hyvä', mutta laukaisumekanismi oli tosi vaikea säätää helposti irrotettavaksi. Sitten myöhemmin tuli walley board, jossa oli tajuton vetokyky (varsinkin sukeltaessa). Laukaisin oli omaan käyttöön sopimaton ja se kului varsin nopeasti sellaiseksi, että siima ei pitänyt siinä yhtään. Tyynellä oli tosi tarkka liukupainon suhteen tai laukkasi vimmatusti. Perän tappilukitus oli hyvä jos pysyi ehjänä.
Vuosituhat taisi olla jo vaihtunut kun tuli näitä vesivanerista tehtyjä lappuja useita eri merkillä. Myös muusta puusta oli veistetty vaikka minkälaista viritystä ja käsityö oli huipussaan.
Kinasen laput, tuliko lastu sitten myöhemmin ja eri tekijän toimesta? AS plaanaria oli vanhaa ja uutta mallia. (Timppa muistanee tämän oikein.) Riitasointu ja levi (puuversiona) lasken jollain tapaa sukulaisplaanareiksi. Yksilöissä oli varsin suuriakin eroja kun olivat käsin tehtyjä. Aisan vääntäminen ja oikean kohdan löytäminen oli/on varsin vaikeaa.
Tämän jälkeen omaan tietoisuuten tuli Norppa, jota kopioitiin aika monessa tallissa. Minä en oikein koskaan oppinut käyttämään näitä kun originellit ja varsinkin kopiot olivat kovia sukeltamaan.
Varmasti yhä käyttäisin Kinasia jos en olisi päässyt ennakkoluulottaman kipparin kyytiin, jolla oli ghost suprat käytössä. Aika nopeasti olin vakuuttunut ja hankin niitä myös omaan käyttöön. Minä on myös alkup. perän silmukan fani enkä kaipaa siihen mitään lukkoviritystä. Tasalaatuisuudesta myös iso plussa.
Nyt jo pystyy itselle nauramaan kun muistaa ne saunassa tehdyt spekulaatiot plaanareiden uimaominaisuuksista jne. Harva näistä teorioista syntyi ihan selvinpäin. Yksi oli sellainen, jossa kinaset hyppi muka liikaa aallokossa ja piti tehdä omat (tottakai) jotka sitten uivat rauhallisemmin, mutta eivät sitetn kestäneet juurikaan painotusta...
Minä en ole montaa merkkiä kokeillut mutta kyllä Supra on ehdottomasti ykkönen.
Harmi vaan että ruotsalaiset, jotka ovat tyypillisesti 'isokelkka miehiä', tälläkin sektorilla tekivät parhaan tuotteen. Tuosta nimittäin on enää paha parantaa.
Joukosta puuttui omassa käytössä vähän aikaa ollut Wild Water, toimiva raksikäytössä kun vähän kuormaa, ei levyn tai syvääjän vetoon.
Oli myös tosikevyt.
Minusta nuo takakoukut ovat just yksi Supran hyvä ominaisuus. Jostain syystä kertaakaan ei olla tuon, tai muunkaan, takia niitä jouduttu aallokosta etsimään.
Netin ihmeellinen voima, Joulujallu tuli, tosin taitaa tulla nautituksi vasta Ahvenanmaalla, otetaan vaikka tän vuoden järvilohille silloin, taitaa ensviikonloppu olla viimeinen uistelupäivä, toiset jo pilkille menossa.
Koukku on hyvä.Nuo irtoamiset ovat tapahtuneet VAIN silloin kun olen vetänyt kalvosta raksilla (tai kuha vaappua) ilman punttia ja unohtanut laittaa laukaisimen (tai roskapainon) planun taakse (n. 40 cm päässä normaalisti).
Plaanari liukunut kalaan kiinni ja siitä ne ei pidä.
Kalan riehuessa lentänyt planu irti.
Timppa
Mitenkä tuo supra käyttäytyy jos vetää äkkikurvin 180 takas esim 3kpl puolellaan, kääntyykö tai sukelluksen jälkeen palaako normaalisti riviin sotkeutumatta ?
Ps.mitenkä perästä kalastavuus onko lisääntynyt? jos tommoset hommais pääsiskö saamamiesten joukkoon .
En ole kokeillut, mutta pikkuplaanareiden kanssa en koe ongelmaksi ulkopuolen plaanareiden mukana pysymistä (merkkiin katsomatta), vaan sisäpuolen plaanarien 'sakkaamista'. Eli sisäpuolen siimojen pudotessa veteen on vaarana että ne jäävät plaanarin alle ja sitten on siimat sekaisin :)
Supraa en ole saanut koskaan sukeltamaan muuten kuin lohen vetäessä sen pinnan alle.
Ok,kesällä tulee vain kuhan ja ahvenen vedossa kapeissa paikoissa vedettyä vauhdilla äkki kurveja 'jättää kelluttamaan' ja käännön jälkeen matka jatkuu,tulee vedettyä kaksareita lyhyillä vapareilla 100-150g punteilla 18cm karikkoa veturina ja sepeteusta perässä 3.5-4.0 km vauhtia, jos nuo hyvät niin täytyy tehdä itselle kyllä tommoiset.
Tuskin sisäkaarteen suprat ihan joka äkkikurvista selviävät ilman sotkuja. Vähän riippuu jiipin tiukkuudesta ja parista muusta muuttujasta.
Ehdottamasti kannatta tehdä ainakin kokeeksi ja kun on oikein tarkkakätinen, niin yksilöiden erot jäänevät mitättömän pieniksi. (jos se nyt ylipäätään edes haittaisi)
p.s. Jos vetää ahventa(kin) 18 sentin Karikolla, niin ainakin minun silmissä on automaattisesti saamamies.
Noilla Ruotsin ihmeillä käynyt nyt 50-60 kertaa kuhan vedossa.
Sisäkurvissa pitävät vedon päällä pysähtymättä jonkunverran pidempään kuin muut pikkuplanut.
Sukeltamaan en ole niitä saanut ilman kalaa tai pohjaan vetoa.
Siimat kyllä ristiin tiukassa jiipissä kuten muillakin merkeillä.
Ero suunnilleen sama kuin Zeissin ja Nightforce asekiikareiden ero kun ilta pimenee kyttäyspaikalla:
Nightforce mies lähtee pois passista n.10 min ennemmin kuin Zeiss mies.
Ihmeisiin nuokaan Suprat eivät pysty.Vedellyt samalla alueella 'raskas kelkka' miesten kanssa ja ihmeen jyrkkiä jiippejä tekevät.
Tietämättä heidän vapareita/painotuksia.
Kun perässä kaksari ja 100-150 g painoa ovat kaikki plaanarit 'junamaisia' eikä ns uittoa juuri tapahdu.
En jaksa jatkuvasti mutkilla ajella ja yrittänyt löytää kuhavaappuja,jotka muuttavat uintirytmiään tyynelläkin suoravedossa.
Muutamia sellaisia olen löytänyt Kimmo Rintalan vaapuista ja ainoat syvännemalliset tuota rytmin muutosta tekevät Ville & Juha Mutasen kuhavaapuista.
Bomberit saanut myös viritettyä sellaisiksi.
Mutta vain 2,7-3,0 km/h vauhtiin kaikilla noilla.
Tuulella/aallokolla noin tekeviä onkin sitten pilvin pimein.
Erityisesti myötätuuleen vedettäessä-:).
Eli lienee kuitenkin paras satsata eniten sinne siiman toiseen päähän.
Timppa
Parisen vuotta sitten kun nuo Ghostit tuli hommattua niin innostuin kokeilemaan niitä myös kuhan uistelussa. Vuosikaudet vedettiin isoilla kelkoilla ja paljon oli vedossa tuplia ja triploja.
Píkkukelkkojen kanssa luovuin kokeeksi myös kaksareista ja triploista ja vetelin siis likipitäen pelkästään sinkku Räppäreitä Ghosteila.
Sivutönköissä ainoastaan tuplat joissa veturina 24cm karikot.
Vapamäärää vähennettiin myös ja pari kesää meni 6-8 vavalla kuhahommissa. Hommasta tuli äärimmäisen helppoa ja nopeaa jolloin paikanvaihdot kävivät myös nopeaksi.
Luopumalla useammasta vavasta ja triploista jne ei kuitenkaan kalamäärät ainakaan pienentyneet, oikeastaan päinvastoin. Setistä tuli huomattavasti hallittavampi ja kalastuksen tarkkuus parani merkittävästi.
Isoilla kelkoilla on edelleen paikkansa mutta omassa hupikalastuksessa luulen että edellä kuvattu tyyli tulee jatkumaan.
Ghostit ovat olleet kyllä ehdottomasti tähän mennessä parhaat pikkukelkat joskin täkyraksi hommissa esim. Norppien kaltainen hidastus/kiihdytys on kyllä ainakin mielikuvissani myönteinen ominaisuus.