Lohta on ilmoitusten mukaan noussut paljon. Näyttää olevan uistelijoita aika mukavasti. Onkos yhtään isoa nyt tullut? Tyypillisestihän sieltä joka vuosi nousee ihan reilunkokoista.
Mikä siinä on niin ihmeellistä ja vaikeeta ymmärtää ja noudattaa jos johonkin on säädetty vaparajoitus ja saaliskiintiö. Silloin niillä säännöillä mennään mitkä siihen kohteeseen on säädetty. Ilman mutinoita. Hemmetin hienoo että tollasiakin vesiä on suomessa ja että niistä pitään kunnolla huolta.
Kyseessä pieni järvi missä lohikalastoa hoidetaan esimerkillisesti. Vapojen määrä on 3 plus viehekalastusluvan vapa. Maksimissaan yksi lohikala per mies. Lupa maksaa 20 euroa päivä. Tällä on saatu istutusmäärät ja vetouistelijan aiheuttama kuolleisuus tasapainoon ja kalat ehtivät kasvaa hiukan isommiksi. Kun on yhden kalan rajoitus niin uistelijalla on suurempi houkutus laittaa juuri mitalliset takaisin kasvamaan. Tärpit on harvassa, mutta keskimääräinen kalan koko parempi kuin muut hyvät järvilohivedet missä lupatulot (istutukset) suhteessa vahingoitettuihin alamittoihin tai otettaviin kaloihin on huono.
Pidän esimerkkijärvenä missä hoito ja luvanvalvonta tasolla mitä pitäisi olla muuallakin.
En ymmärrä jos on päiväkohtainen kiintiö, niin miksi pitää vapojen määrää rajoittaa? Tätähän on joillain alueilla Saimaallakin.
Entä jos on kaksi luvan ostanutta miestä samassa veneessä, niin onko silloin vapojen määrä 6 + 2 viehekalastusluvan vapaa?
http://www.kalapaikka.net/korpijarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_mantyharju___60755.asp
Kalapaikka netissä myydään lupia Korpijärvelle Mäntyharjussa. Siellä lupien hinnoiksi on ilmoitettu 45 €/vuosi, 15 €/viikko, 6 €/päivä
Valitettavasti tuo sivusto on aika surkea, eikä tällä hetkellä lupia pysty ostamaan, enkä löytänyt lupatiedoista muita ehtoja.
Lupa venekohtainen. Lisäluvilla ei saa lisävapoja.
Vähemmän vapoja = vähemmän kaloja = vähemmän kuolleita istukkaita = vähemmän päiviä kun saa kiintiön täyteen on kai se ajatus.
Jos iskee 'hirmusyönti' niin silloin taas kiintiö rajoittaa.
Idea rajoittaa kalastuspainetta ja looginen sellainen.
Jos kalastuslupa on venekohtainen niin eikö kiintiönkin pitäisi olla venekohtainen.
ESIM. Nykysäännöillä menet Korpijärvelle 4hkl:n kanssa, uistelette kalastuksenhoitomaksun turvin 4 vavalla, saatte 4 lohta mukaan. Toinen kalastaja menee yksin, ostaa luvan, (mistä tulee rahat seuraaviin istutuksiin). Tämä toinen kalastaja saa uistella myös 4:llä vavalla, mutta hän saa ottaa mukaan yhden lohen ja on kuitenkin tässä täpauksessa se maksumies.
Ps. On sieltä tänä vuonna tullut myös isoja, mutta ei niin hyvin kuin aiemmin.
Osaavissa käsissä (osakaskunnat) tälläinen vesialue on hyvä malli ja näitä kaivataan. Lohikalojen uistelussa tälläiset vesialueet voisi olla harrastukselle hyvä piristysruiske.
Jos osakaskunnassa riittäisi nöyryyttä ottaa 'bisneksen' tekoon joitain uistelua harrastavia konsultteja niin tulos voisi olla hyvä ja kalakannasta nauttii vierailijoiden lisäksi myös paikalliset kalastajat...
Sellainen kultainen keskitie olisi hyvä löytää niin saalis kuin vaparajoituksienkin kanssa...
Tälläisiä paikkoja on muitakin... -Kolkonjärvi- Myöskin tässä Savon sydämmessä...
Homma on jokapaikassa rahaa vailla ja kaikki sen näissäkin tapauksissa hyvin tiedostaa mistä se rahaa tulee! ;)
V-P M
Kalastuksenhoitomaksu sisältää luvan yhdelle vavalle ja sillä ei ole minkäänlaista saalisrajoitusta ! ! !
Korpijärvikin on siinä suhteessa muihin vesialueisiin täysin saman lainsäädännön piirissä.
Ainuan poikkeuksen tekee Saimaa ja Järvilohen vaellusreitille säädetyt rajoitukset jossa vieheluvan tai vaikka vain kalastuksenhoitomaksun ostanut joutuu 'tyytymään' ehtoon 1 kala/kalastaja.
V-P M
...totta tosiaan... Jos se on Vuoksen vesistöä.
...linkissä 4§
Mutta vaikka neljällä miehellä ja kalastonhoitomaksulla saaliskiintiössä on riittämiin kapasiteettia ;)
Korpijärvi tosiaan on vuoksen vesistöä. Sinne tosin on haettu poikkeus noista perussaimaan säännöistä. Muutenhan siellä ei saisi kesällä kalastaa lohta ollenkaan!! Eli poikkeus muuttaa korpijärven vastaamaan muita järviä ja tämä saimaan (vuoksen vesistön) rajoitus ei näin ollen ulotu korpijärvelle.
Ja saahan tänne ilmeisesti ostaa enemmällekin määrälle vapoja ostaa lisälupia: http://www.kalaan.fi/kalapaikat/03595/Korpij%C3%A4rvi%2Cit%C3%A4puoli.htm
www.kalastusrajoitus.fi
Eli tuo kesäkielto on sen uhanalaisen saimaanlohen vaellusreitillä. Osa saimaasta ei kuulu kyseiseen alueeseen esim luonteri ja louhivesi ja siellä saa vedellä kesälläkin evätöntä järväriä.
Vuoksen vesistössä 1 evätön lohi/päivä/hlö. Esim Kuolimo,Puruvesi, Suvasvesi, Juojärvi, Kermajärvi.
Mikäli ymmärsin vähänkään oikein,niin kalastusrajoitus.fi mukaan kyseessä vaelluskalavesistö,jossa normi rajoitukset virtapaikoissa, muuten ei erityisiä rajoituksia.
Osakaskunnat voi itse myymiinsä lupiin laittaa omia rajoituksiaan,mutta ne eivät koske yleiskalastusoikeudella kalastavia, ellei siihen ole haettu ja saatu elykeskukselta päätöstä.
https://kalastusrajoitus.fi/#/kalastusrajoitus
Ennen kuin ostelet lupia, niin Korpijärvi on kahtia jakautunut kuten tämän maan hallitus :D Siinä on länsi- ja itäpuoli ja välissä kulkee Mikkelin ja Kouvolan maantie. Itäpuoli on käsittääkseni se kiinnostava.
http://www.muikkusuomi.fi/fi/Etel%C3%A4-Savo/Kalastusalueet+ja+vieheluvat.html#21A
Tuota tietoa pitäisin kaikkein tuoreimpana. Jos epäilyttää löytyy myös osakaskunnan puhelinnumero.
Juurikin näin nyt. Alkuperäisen kaavailun mukaan tuohon rajoitukseen kuului myös korpijärvi. Ja hakemalla poikkeuksia ym. lausuntoja, nuo tietyt järvet ja alueet jäivät tuosta kartasta pois.
Jos tämä on nyt sitä uusinta lupapolitiikaa niin eihän tuo ole huono ollenkaan. Kun kaksi miestä lähtee kalaan niin viisi vapaahan on jo melkein melkoisen hyvä määrä... Tohon pari-kolme lisävapaa ja jotain pieniä asioita kuntoon niin lupamyynti olisi ihan toisella tasolla ja kalaa järvessä...
V-P M
Hatunnosto/kumarrus Korpijärven toiminnasta/ toimivasta mallista kuuluu järven rannassa lomakylääkin pitävälle Kapiaisen Matille.
Hän on uistelija itsekin ja mieltänyt asiat oikein siltä kantilta ja keskusteltuaan monien uistelijoiden kanssa asioista.
Toiminut kalastuskunnan vetäjänä.
Tuo malli on voitu toteuttaa,kun järvellä ei ole kovin montaa päättäjää/ kalastuskuntaa mielipide eroineen.
Lisäksi alueella on tehty koskikunnostustakin.
Olisi hyvä hommeli saada kopioitua Matin toteuttamaa mallia muihinkin Saimaan ympäristön hyvän muikkukannan omaaviin järviin.(Ja tietty muuallakin).
Noin hyvin hoidetut järvet olisi hyvä irrottaa niin,ettei siellä saisi kalastaa millään muulla kuin kalastuskunnan myymillä luvilla.
Silloin raha ohjautuu korkealla %:lla takaisin siihen vesistöön,mistä eräksi otetut lohetkin poistuvat.
Riittävän korkea kalastuslupa maksu tekee tuosta mallista 'ikiliikkujan' kun tuotot kattavat/ylittävät pois otetun kalamassan arvon.
Se purkaisi myös hiukan järvilohen uistelupainetta Saimaalta ja lajia voisi harrastaa myös Saimaan rauhoitusaikana kesä-elokuussa.
Esim Kuolimolla tuo on vaikea toteuttaa,kun on suuri määrä kalastuskuntia ja toisaalta siellä tarttee nieriääkin yrittää suojella.
Sieltä kanta monilta kalastuskunnilta oli jo aikoinaan: 'Mitäpä me muualta tuleville uistelijoille järvilohia istuttamaan'.
Vaikka kalastuskuntien tilit pullistelivat rahaa...
Timppa
Jos järven saa erityiskohteeksi, niin se on ainakin teorissa mahdollista. Tällaisiä ovat esim. istuta ja ongi lammikot.
En usko tuon olevan mahdollista tuon kokoisessa järvessä, sillä se koskee niin monen henkilön vapaa-ajan kalastusmahdollisuuksia.
Kyseinen järvi on kyllä malli esimerkki monella tapaa.
Mökkiläisille/paikallisille on siikaa ja muikkua verkotettavaksi vähintäin riittävästi.
Lohisiima pyynti saatiin aikoinaan siellä kieltoon.
Eräs kiva muisto sieltä ei liity kalan saantiin,vaan raksiin tarttui jotakin.Tunsin ettei potki.
Kelasin ylös ja tuli n.100 m siimaa ja hienon värinen vaappu päässä.
Hymyilin mielessäni,että olikohan tuo siimamäärä jonkun umpikelan koko siima kapasiteetti.
Jollakin oli ilmeisesti nykäissyt kunnolla ja siima loppunut..
Vastaavasti meillä on myös osin ymmärtämättömyyteen perustuvaa huonoa kalaston hoitoa.
Työnnetään kuhaa kirkkaisiin vesiin, siikaa istutetaan jo haukimadon vaivaamiin vesistöihin yms.
Vaikeaa on saada kalaston hoito ammattilaisten käsiin.Monissa kalastuskunnassa käydään keskustelu,jos käydään, siitä mitäs kertyneillä varoilla istutetaan?
Joku tuumii, eikös laiteta samat kuin viime vuonna...No tehdään niin.
Olipa järkeä tai ei.
Timppa
Kokkonen wrote:'Vaikeaa on saada kalaston hoito ammattilaisten käsiin.Monissa kalastuskunnassa käydään keskustelu,jos käydään, siitä mitäs kertyneillä varoilla istutetaan?
Joku tuumii, eikös laiteta samat kuin viime vuonna...No tehdään niin. '
Totta, näin se monessa paikassa menee. Verottaja estää myös pitkäjännitteisemmän istutussuunnittelun koska kalastuskunnan tase ei saisi olla positiivinen. Tai saahan se olla, mutta siitä pitäisi maksaa silloin veroa. Jos jonain vuonna ei vaikka järväriä ole saatavilla vaikka halu istuttaa olisi, niin istutusvaroja ei oikein voi siirtää seuraavalle vuodelle, vaan sitten yleensä otetaan sitä mitä sattuu saamaan. Vaikka sitä kuhaa kirkkaaseen vesistöön...
Jannunkin näkemys on oikea...
Mutta... Osakaskunnan on valitettavasti uudistunut erittäin hitaasti... -siihen on selvä syy- Tekijöitä on vähän ja väki vanhenee ja tämä ei ole hyvä suunta... -valitettavasti- Parannuksia on luvassa hyvinhitaasti tai ei ollenkaan kun osakaskunnassa ei ole kiinnostusta tai tekijöitä mutta vesialueet on omistuksessa... -omistuksessa- Se on ikävä todeta mutta jatkossakin näiltä porvarihallituksilta jää kalavedet sosalisoimatta...
Yksi toimiva malli on osakaskuntien yhdistyminen ja sillä on hyviä vaikutuksia... (linkki) Tässä hommassa on ollut hyvä olla...
V-P M
Nythän meillä on vasemmistohallitus, mutta tuskin sekään kajoaa yksityiseen omaisuuteen ja jos kalavedet sosialisoidaan, kuka niitä sitten hoitaa sitäkään vertaa kuin nyt. Pelkäänpä, että se tie vie ojasta allikkoon.
Sitä paitsi nyt jo saa yhdellä vavalla kalastaa (lähes) missä vaan.
Olen itsekin sitä mieltä että yhdistyminen olisi omankin osakaskunnan osalta hyvä juttu, mutta siihen liittyvä hallinnollinen prosessi on niin työläs ettei sille ole löytynyt vetäjiä. Kun ei meinaa löytyä tekijöitä oikein mihinkään vapaaehtoistoimintaan nykyisin. Homma pyörii kuitenkin ihan hyvin ja pienellä työllä/porukalla näinkin. Perustarkoitus siitä, että tulot siirtyvät mahdollisimman tehokkaasti istukkaina veteen, täyttyy. Sivukuluja ei juurikaan synny. Pyydyslupien myynti siirtyy nettiin ja aktiivikalastusluvat myydään yhtenäislupana koko vesialueelle. Tällä systeemillä ollaan pystytty kuitenkin vuosittain istuttamaan usealla tonnilla järvilohikaloja osana yhteisistutusta. Pienemmällä efortilla homma tuskin pyörisi oli malli mikä tahansa.
Tuosta kalavesiensosialisoinnista löytyy esimerkki länsi-naapurista, Väneristä ja Vätternistä. Siellä kalavedet sosialisoitiin valtiolle aikoinaan, lukuunottamatta muutaman sadan metrin rantakaistaleita. Siitä jokainen voi arvioida miten siellä on onnistuttu.
Lähtökohtaisesti en ymmärrä että vesien omistus on kytketty maanomistukseen. Näin vaikka itse omistan pienen lämpäreen maata Saimaan rannalla.
Niin... Noin niiku maallikkojärellä ajateltuna tuo vesialueen omistaminen ja sen myötä oikeastaan kalojenkin omistaminen on varsin erikoinen juttu...
Nutta näinhän se vaan menee. Vesialueista on käyty kaupaa käsittääkseni jo isojaon ajoilta lähtien... Kaupankäynnissä sitten on pirstoutuneet vesialueetin jopa tilakohtaiseksi tilkuiksi...
Oikeastaan kalavesien sosialisoinnissa eduskunta taitaa olla suuressa roolissa. Kalavesien omistus taitaa olla perustuslaillinen oikeus ja sen muuttamiseksi tarvitaan eduskunnassa melkoinen määräenemmistö... -sitä tuskin tulee löytymään-
Mutta mutta... On asiassa toinenkin puoli. Toimiessaan osakaskunta on aikalailla paljon vartia. Kalstulain pykälä numero 1
''Tämän lain tarkoituksena on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu.''
Oikeastaan osakaskunnalla on myös velvollisuuksia... Kukaan tuskin pystyy todistamaan, että kalavedet ei vaatisi hoitoa... Eikä se osakaskuntakaan ole mikään hyväntekeväisyysjärjestö. Se haluaa työstään korvausta ja sen turvin vesialueilla kalastetaan niin osakaskunnan jäsenenä kuin vieraana...
V-P M
Ruotsissa sosialisointi on vaikuttanut positiivisesti, mutta se onkin toinen valtio. Meillä päätettäisiin istutuksista poliittisin voimasuhtein ja epäilen, ettei monikaan kansanedustaja pitäisi asiaa tärkeänä.
Vesialueen omistamisen liittäminen maanomistukseen on ilmeisesti jotakin vanhaa perua niiltä ajoilta, kun kalastuksella oli oikeasti merkitystä hengissä pysymisen kanssa. Asian muuttaminen on yksityiseen omistukseen puuttumista eikä se ole helppoa ja ainakin pitäisi maksaa korvauksia.
Järvillä kuitenkin on osakaskunnat, mutta merellä ei vissiin vieläkään. Haulikkoepisodiraportteja ei sentään ole viime aikoina näkynyt.
Aika härskiä puhetta, että sosialisoitiin, kysehän on samanlaisesta laista jossa määritellään yleiset vesialueet, niin suomessa kuin ruotsissakin. Timo ota selvää asioista.
Ohi otsikon aiheen mutta...
Tuosta antsun kirjoituksesta tuli mieleen sellainen video, jossa mies souti ja nainen yritti pensassaksilla katkaista uisteijoiden siimoja. Muistaakos joku vielä tätä, jos muistaa ja tietää linkin, josta tuon voisi katsoa, niin laitatkos. Oli aika erikoinen episodi tuo.
Suomen suurin osakaskunta eli Pohjois-Haukiveden osakaskunta syntyi tämä projektin turvin... Oli Eu-rahotteinen ja paljon meni sen piikkiin. Pitkin Etlä-savoa syntyi ehkä puolenkymmentä yhdistynyttä osakaskuntaa.
Itte näin asian niin, että yhdistymisen etuja ei kaikkialla ymmärretty ja se tulaan huomaamaan vasta vuosikymmenen ja jopa kymmenien päästä.
Täähän oli vähän sama juttu kun antaa niin saa... Kalastettavaa aluetta tuli viisinkertainen määrä entiseen verrattuna ja valtaosin kaikki kuitenkin jatkossakin kalastaa siellä 'kotinurkilaan'
Huom. linkki...
V-P M
Kirjoittelen lämpimikseni omia kokemuksia kyseiseltä järveltä. Tuolla nyt toinen syksy menossa ja uistelutunteja takana toista sataa, yksi alamittainen järväri on haavissa käynyt. Haukia on tosia tullut ja ovat olleet pulskassa kunnossa. Raksia ja Tintin peltejä on tullut uitettua. Kyllä tuolla varmaan lohia on, itselle ja kanssa uistelijoille ei ole vain sattunut. Taitaa jatkossa reissut suuntautua muualle, tuleehan tuosta kulujakin vuokramökki aina viikoksi yms.. Paikka on kyllä upea, kirkas vesi, rauhallinen, kalat vaan ollut kovin kateissa.
Mikäs tuossa 'kalavesien sosialisoinnissa' ei pidä paikkaansa? Jos niiden hallinta siirretään yksityisomistuksesta valtiolle, eikös se ole sosialisointia?
Korostan että tässä tapauksessa se on ollut oikea ratkaisu, sen on kalaston suotuisa kehitys näyttänyt jo aikaa sitten. Ennen tuota muutosta Ruotsin järvet olivat samanlaisessa alennustilassa kuin meillä ne ovat nyt.
Onhan niitä valtiolle 'sosialisotuja' kalavesiä suomessakin...lukaiseppa linkki. Samalla tapaa kuin nuuskahuulilla.
https://www.eraluvat.fi/kalastus/kalastusmaksut-ja-luvat/yleiset-vesialueet.html