Laitetaanhan nyt koukut takaisin raksiin ja lets talk little täkyraksin uinnnista ja vaikuttavista tekijöistä pitkästä aikaa.
Näillä taas saadaan raksiuistelu kuulostamaan vaikealta,mutta sitähän se ei ole kun hiukan 'vakioi' asioita.
Kipparimme Jussi tuuminut monesti ja varsinkin silloin kerran kun hänen säätämänsä 4 täkyä lähtivät lohien suuhun muutaman sekunnin sisällä ja meidän säätämät jäivät uimaan:'Taisi koukun paikka löytyä'.
Me kyllä seliteltiin,että ajoit tahallasi lohiparven vasemmalta puolelta,että sinun laittama oikea puoli osui kohdalle-:).
Perusasioita,jotka monille tuttua:
*Koukku alas uinti hidastuu ja kehä laajenee
*Täkyn selkä kuperaksi uinti hidastuu ja komistuu
*Koukku taakse putki pienenee ja erityisest pyrstön lyöntiliikkeen leveys pienenee
*Lisäksi uintiliikkeeseen vaikuttaa tapsisiiman paksuus,käytettyjen koukkujen paino ja täkyn pään sijoittelu huppuun,jos täky on liian pieni käytettyyn huppuun nähden.
Ja käytetty koukkuväli ja täkyn koko.
1-haara / 3-haara koukut.1 koukku / 2 koukkua.
Ja laittaako koukun vain hiukan nahkan alle vai painaako jopa läpi / kahvaa myöten.
*Ja tietty hupun vetopiste.
*Ja edessä käytetyn houkutuslevyn täkyyn tekemät liikkeet/mausteet.
Raksiuistelun kiehtovin osa onkin saada tuo em. viidakko toimimaan kulloisiinkin olosuhteisiin.
Taas voidaan lähestyä asiaa minun Ruotsin kuullun ymmärtämiskokeen näkö vinkkelistä.
Suljetaan vääriä asioita pois tai oikeastaan vakioidaan juttuja.
Siksikin,että kun tulee kova keli ja ei oikein hyvin näekään säätäessä uintilikettä,niin on hyvä että on niin paljon vakioita,että oikea uinti lähtee vaikka muovikassi päässä/pimeässä.Sanoisinko,että on 'lihasmuistissa'.
Talven jälkeen on aina hiukan haparointia,mutta kun taas pääsee siihen,että säätö osuu käsissä jo oikeaksi ja ei tartte juurikaan nostaa täkyä vedestä pois korjattavaksi on homma taas mallillaan.
*Huppumerkkiin sopivat tasakokoiset täkyt,ettei pään väljyys tuota ongelmaa.Mieluummin täkyjen muotokin mahdollisimman lähellä toisiaan.
*Samat koukut ja koukkuvälit kaikissa tapseissa
*Sama siimavahvuus
*Kovassa kelissä säätäessä tuo vakiointi korostuu.Tyynellä on aikaa / mahdollisuutta leikkiä/testailla asioilla.
Yhdellä kirjoituksella tämä jää taas vain pintaraapaisuksi,mutta kolleegoista löytyy täydentäjiä ja täydennetään kun/jos keskustelu etenee.
Kuitenkin joitakin nyrkkisääntöjä uintiliikkeisiin.Moni ihan vaapun viritys ajoistakin jo tuttuja monille.
*Kovaan keliin hitaampi uinti ja tyyneen nopeampi
*Kylmään veteen hitaampi ja pyrstön liikkeen leveys (lyönti) saa olla myös pienempi.
Joskus jopa lämpimään pintaan nopeampi ja alas kylmään hitaampi.
*Uinti liikkeeseen tietty hyvä saada katko tai huilausjakso aikaiseksi.
Yksi sudenkuoppa on se,että painavilla koukuilla saa kyllä huilin pitkäksi,mutta huilin jälkeinen pyörähdys onkin sitten liian nopea ja uskottavuus katoaa.
*Joku ihmetteli jossakin aiemmassa kirjoituksessa Jenkkien/Kanukkien käyttämiä propeliuinteja.
Heillä on monesti lämpimämmät vedet/ jokien suualueen vedet sameitakin ja jos edessä oleva härpäke katkoo propeli uintia,niin jo vain taas toimii.
*Tosin eräs parhaista tuntemistani vapaasti hengittävien täkyjen säätäjistä veetuili minulle,että houkutuslevyt/härpäkkeet on tehty vain huonoja täkyn säätäjiä varten-:).
Edelleen korostan Tom Davisin raksikurssin avaus lausetta:
'TEHOKAS täkyraksilla uistelu perustuu kulloisiinkin olosuhteisiin oikean täkyn uintilikkeen huomaamiseen ja säätämiseen'.
Timppa
Iltasaduksi on tullut youtubesta katseltua Ameriikan kolleegojen touhuja ja varsin erilaista se omaan silmään on. Minun mielestä karmeita propelleja, jossa ainoa huono juttu liikkumattomuus/hidas liike. Vuodenaikojen ja vaatetuksen perusteella osassa voisi luulla myös veden olevan kylmää, mutta säädöt on hyvin pitkälti samat. Varmasti sielläkin on tyylejä lukemattomia ja jokaisella on omat suosikkinsa.
Pari mieleenpainuvinta pätkää: A) Paikkoja en enää muista, mutta ne kerrottiin videolla varsin tarkkaan, jossain Vancouverinsaaren luona.(?) Vapa/kalastaja ja hopealohissa kiintiö 6/kalastaja. Sillistä leikataan parin-kolmen senti pala ja se laitetaan isoon yksihaarakoukkuun. Koukun edessä on pienehko kaksi lehtinen lippa ja noin metrin päässä näistä arviolta joku 100-200 gramman paino. Lyhyt, muutama metrin heitto ja viritys lasketaan pohjaan. Tuossa vettä oli n. 30 metriä vaikka kallio oli parin vavan mitan päässä. Vene ajelehtii virrassa & tuulessa hieman ja syöttiä kelataan hitaasti aina pintaan asti, jonka jälkeen taas pohjaan. Menihän siinä 4 tuntia kun 18 lohta (silmällä n. 4-5kg/kpl) eli kiintiö oli täysi ja lähdettiin kohti kotimatkaa siinä välissä kuitenkin irroiteltiin pois pieniä kyttyrälohia. Siirtymää oli ainakin sen verran, että lohet tuli siivottua plaaniajon aikana.
B) Cut plug videossa (linkki) pyrstön leikkaamisella saadaan nopeutta pyörähtelyyn lisää ja tuskin tekee niin laajaa kaartakaan. Eipä ole juolahtanut mieleen pyrstön leikkaaminen ja kyllä ehjä pyrstö on jotenkin hakattu takaraivoon, että sitä ei rikota... Videossa on myös yksinkertaiselta vaikuttava etukoukun solmu, jota pitää kyllä kokeilla kolmihaaroihin. Tähän asti olen käyttänyt hieman erilaista vaikeampaa solmua.
C) Jokeen mahtuu sadan metrin matkalle helposti kymmenen venettä peräkkäin ja sivusuunnassakin on vaikka kuinka monta kalastajaa. Välillä autetaan naapuria vähän melalla jos väsytysten aikana on ajauduttu 'vähän' sumppuun. Ison kalan ottaessa naapuriveneen vehkeitä voi tulla mukana, mutta siellä on vain laitettu rulla vapaalle. Kun kala on haavittu, niin naapurin pyyntö irroitetaan ja annetaan laidan yli tai sitten vain lasketaan veteen. Muistutuksena, että videoista on sitten äärimmäisen helppo saada väärä vaikutelma. Niihin on kerätty 'parhaat palat' ja tyhjän pyytö editoidaan pois.
Voisiko nämä toimia myös meillä? Lohelle on tullut koitettua vähän verran fileraksia, mutta ei ole jäänyt pysyvään ohjelmistoon. Cut plugiin usko ei ole tainnut riittää edes kokeiluun asti. Tuntuu, että rapakon tuolla puolen kalaa on aivan tuhottomasti ja siellä kelpaa meidän mittapuulla vähän erikoisempikin viritys. Kokkoselle olisikin kysymys, että kun olet sitä vedenaluskuvaa katsonut, niin kuinka paljon lohikaloja näkyy kerralla kun niitä ilmestyy kuvaan ja montako kalaa on ennätys yhdessä kuvassa? (Vain Suomessa kuvatut pätkät.) Voihan olla, että olemme tehneet tästä vain aivan liian tarkkaa puuhaa, jossa ollaan pikkuisen liian ehdottomia? Tai sitten kalatiheys on niin pieni, että syötin katselijat on saatava hyvällä prosentilla myös nappaamaan, jossa härötysvirityksille ei ole sijaa. Toki kalalajit eivät ole ihan juuri samoja, mutta tuskin siitä saa keskikokoistakaan selitystä rakennettua.
Itse ainakin olen varsin urautunut ja perusuinti on yleensä sama varsin hitaahko kun kalastus tapahtuu käytännössä vain alle 12 asteen vesissä. Toki hitaanpi mitä kylmemmässä ollaan ja nopeampi/laajempi liike kun lähestytään 10 astetta. Kaksikoukkuisesta siirtyminen yksikoukkuiseen on ollut ihan riittävän uusiutuminen ja ei se uinnin löytyminen pieneen täkyyn oikein vieläkään aina onnistu. +Yhdessä ongessa on aina as-huppu niskareiällä, jossa on läkkärä edessä. Tämä toimii säännön vahvistavana poikkeuksena ja läkkärän etäisyyttä muuttamalla viritystä on helppo hienosäätää.
Ihan uistelun aloittelijan silmään kaikki raksin uinnit näyttävät hyvin samoilta, mutta silmä harjaantuu varsin nopeasti ja vivahteet alkavat tulla esiin. Sama kuin bomrerin ensimmäisissä virityksissä.
Sellainen vielä minua ihmetyttää, että kolleegat valtameren tuolla puolen käyttävät hyvin ohuen näköisiä ja löysiä vapoja. Tai siltä ne näyttävät videoilla. Kympin kalakin tuntuu vääntävän kepin aivan mutkalle ja keloina on usein suoravälitteiset, perhokelan tyyliset lohikelat. Löysä vapa antaa varmasti aallokossa mooching-tekniikan syöttiin lisää liikettä, mutta mikä etu on tuosta kelatyypistä, joka saattaa kalan syöksyssä räpsiä kynsille?
Millä säädöillä pyrstöpotku As:n, Salsan ja Jackpot huppuihin
Turboraksia käyttäessäni As:n hupuissa oleviin täkyihin saan heikon pyrstöpotkun. Ilman turboa en saa pyrstöpotkua aikaiseksi.
Miten viritätte täkyyn pyrstöpotkun?
Ee.koo
Ei mitään rahkeita lähteä nokittamaan, mutta menenpä askeleita taaksepäin. Ekoja kertoja raksia säätämään lähtevälle sama neuvo kuin itse kuulin, eli ns. 'persereikä uinti'. 2 koukkua, niin etummainen koukku salakan persreikään pujotettuna ja toinen vapaasti roikkuvana. Pieni kiristys siimasta siten, että pyörähtää sopivalla nopeudella (tästä vois muuten joku jatkaa mikä on 'sopiva' nopeus; kerran kahdessa sekunnissa, usein näkee kirjoitettavan nopeampaa 1-2krt/s). Vetopiste niskasta.
'Avatkaa vielä tapsin pituutta. Mitkä asiat vaikuttavat eniten. Minkälaisia pituuksia käytätte yleensä. Tuleeko kuvioon eri pituuksia.'
Iso kysymys.Flashereita on niin monenmoisia.Lisäksi tapsina käytetyn siiman paksuus/jäykkyys vaikuttaa kuinka levyn aiheuttama liike välittyy vieheeseen ja kuinka kauas.
(Kannattaa katsoa täkyä,ei flasheria)
Aloitetaan kevennyksellä.Kun katselin huuli pyöreänä charter kipparin touhua veneessä kesäkuussa 1991 Vancouverin saaren Japanin puoli reunalla ja kysyin onko tuo tapsin pituus noin metri,niin se koiranleuka vastasi:' Ei,se on 40 tuumaa'.
(Valehtelikin vielä.Nimittäin mittasin rannassa ja se oli 11' Okin perässä 42 ' eli 107 cm hupusta levyn perään eli 3,8 levyn mittaa)
Hiukan taas nyrkkisääntöjä:
*Aktiivisesti syövälle lohelle lyhyemmät esim.3 x levyn mitta
Ja jos haluaa vähemmän dioksiinia sisältäviä PIENIÄ lohia,niin lyhyet tapsit vähentävät melko hyvin isojen tuloa-:).
Mutta lyhyet kiinnostavat pieniä enemmän.
*Kylmässä vedessä pidempi ja lämpimässä lyhyempi
*Nousulohille ja isomuksille PIIITKÄT tapsit jopa 150-240 cm.
*Mitä kovempaa vetää,niin sitä pidemmät tapsit.
Osviittaa itsellekin noihin alkoi tulla about 19 vuotta sitten kun Laineen Mika testaili pyynnöstämme tapsien pituuksia Simrishamnissa.
11' Okien perässä.
Kylmän veden aikana ei yhtään yli 10 kg:n lohta tullut < 100 cm tapisilla. Ne tuli n.120 cm ja + tapseilla.
Kun vesi lämpeni 92 cm tapsillakin alkoi parempia tulemaan.
Muistan erityisesti yhden puhelin soiton: 'Ny meni Oki hiukka kauvvemmas',tuumi Mika'
18 + kala oli mennyt kuin riivattu kun Oki lyönyt persukkeille vauhtia....
Toivottavasti noista hiukka apua 'aloitus kokoonpanon' muodostamiseen.
Mutta kaikesta em. huolimatta tulee välillä 'väärin pyydettyjä lohia'.
Timppa
'Ottaako kukaan ilmanpainetta huomioon kun säätää uinteja? ts onko korkeapaineella ja matalapaineella erilaiset uinnit?'
Suoranaisesti tuohon paineen vaikutukseen uintiliikkeeseen en osaa sanoa,mutta muita huomioita ilmanpaineesta vatuloitu vähintäin tarpeeksi.
Välillisesti,kalan aktiivisuuden/passiivisuuden kautta voisi ajatustasolla tuolla ollakin merkitystä.
*Mitä pidempään on tasainen paine yleensä syönti pikkuhiljaa hyytyy päivä päivältä.
*Jos on ollut tasaista tovi vaikka 1025 ja lähtee laskemaan,niin kannattaa lähteä vesille vaikka työpäivänä.
*Alhainen ilmanpaine tuntuu vievän kalaa syvemmälle usein.
*Nousulohen pyynnissä parven tulo alueelle on kyllä niin ratkaiseva tekijä,että siinä kyllä muiden asioiden merkitys jää statistin rooliin.
*Luodetuulen vavat auttaa kyllä matalapaineella kuten nimimerkki Haavikin tietää-:).
Ja helevatun isot puntit sivulla.
Timppa
Olen ajatellut asioita lämpötila väleihin,joissa asiat ovat usein jo eri tavoin.Uintiliike ja väritkin
*0-4 astetta
*5-8 astetta
*9-13 astetta
Kuitenkin on muistettava erotella syönnöslohi/ nousu lohi.
Ja se kuinka paksulti jonkun lämpöistä vettä on.Jos lämmin kerros on metrin paksuinen,niin melko pieni paino vie syötin jo kylmään veteen.
Lohien aktiivisuuskin vaihtelee.
Täällä kirjoiteltu antaa pohjaa löytää se JAKSON toimiva uinti JOLLAKIN todenäköisyydellä.
Siis siellä päin.
Mutta kun siitä on selkeitä näyttöjä,että muutos voi tapahtua viikon vetoreissun aikanakin ja vaikkapa useamman kerran pahimmillaan.
Jos olosuhteet pysyy vakiona ja 'koukun paikka löytyy',niin on joskus ollut helppo laji,mutta olosuhteiden muututtua oltu tovi pihalla ja naama rutussa.
Aina se tärkeä kysymys on MITEN vedit,ei MILLÄ VEDIT.
Timppa
Kyllä kun näitä lukee ja edes jossain määrin asioihin perehtyy ja alkaa tehdä kokeiluita niin voi golffivehkeet jäädä käyttämättä ja syytä varata syötävää veneeseen ettei nälkä illalla yllätä. Se että aamulla saa salakkaan söpön pyörähdyksen ei vielä välttämättä kovin paljon kylmälaukkua täytä? Kun noita muuttujia riittää ja aikaa rajoitetusti, syöttejä kun runsaasti ja jaksaa kokeiluja tehdä saattaa osua joskus oikeaan ja kun muistaa olosuhteet ja muut kohdalleen osuneet asiat jalostaa niin voi toistekin sattua. Ei pelkällä tuurilla. Koukun paikka ettiessä ja sohvalla menttaalireeniä tehden, kevättä kohden.
Golfmailat on saanut olla aika rauhassa jo monta vuotta, kun pyöräily on uusi golf. Ja hissipyöräilykin on keksitty. Samoin kävi veneelle, kun motivaatio tyhjänvetämiseen katosi. Viime aikoina taas tullut aktivoiduttua ja kesällä vertikaalijigaus osoittautui näitä raksipyörityksiä huomattavasti jännemmäksi touhuksi. Jokunen kalakin tuli. Aikamoista ratin pyöritystä ja vaihteiston kidutusta vaan tuo homma. Yhden veneen taktiikalla vaatii myös täysin pläkä kelin.
Uisteluun piti hakea viime syksynä uusia ulottuvuuksia, kun tuo vauhdin vahtaaminen ja vanhan liiton AS-huppujen katkoviritykset on oma rasittavuutensa ja oma vuosien kokemus ei tue hitaan vetonopeuden pätkimisuintiteoriaa. En siis usko hitaaseen vetoon, vaan paikkaan ja syöntihetkeen. Suurimman järviloheni olen saanut Dipsyn perästä kauheella propelli-uinnilla. Pitkään yritin virittää hitaammaksi, mutta joko pyöri kuin hyrrä tai ei uinut. Luovutin ja laitoin hyrrän uimaan hyvällä lopputuloksella.
Syksyllä siirryin 'nopeaan vetoon' uusien kotkotusten opetteluun. Jackpotin huppua opettelin käyttämään ja vanhoja AS:n huppuja Kokkosen turboraksi-viritelmällä. Elämä helpottui kummasti molemmilla, kun pääsi hommasta kiinni. Koukku alas ja taakse tuntuu olevan paras nopeampaan vetoon. Aivan sama onko vauhtia 4 km/h tai vaikka 6km/h, kunhan sitä on. Uinnit ei kärsi ja mieli lepää, kun stressi vauhdista poissa. Voi keskittyä luonnon havainnointiin.
Kauden viimeisellä reissulla luiskalla lajitoverit totesi etten tainnut vetää raksia. Nopeutta pidin tuon päivän 4,0 - 4,4 km/h. Olin ainut tuosta koplasta, joka sai mittakalan, tosin evällisen. Terveiset kalalle, jos sattuu lukemaan. Ja siinä hetkessä vauhtia oli 4,3 km/h ja käännös menossa. Kala lähti ulkokaarteesta turboraksilla höystetystä hupusta. Miksi pitäisi kylmällä vedellä vetää hitaasti? Kylmällä vedellä uskon kyllä hitaampaan pyörähtelyyn, mutta en hitaampaan nopeuteen.
Asuntokaupassa ja kalastuksessa tärkeintä on kuitenkin sijainti/paikka!
Näin peltimiehenä kiinnostaisi, mikä olisi paras tapa saada raksi toimimaan kovassa vauhdissa? Montaa viritystä on sekavedossa ollut ja joitakin lohiakin niihin rakseihinkin on haksahtanut. Kuitenkaan raksit eivät itselläni ole lyöneet kunnolla läpi lohihommissa. Nyt toi Turbo-raksi on vielä kokeilematta. Eli mikä huppu olisi sen kaveriksi järkevin valinta yli 5 km/h vetoon? Ja myös ajatuksia vetoreiän valintaan kaivattaisiin. Lisäksi kiinnostaa, kestääkö siima tuon Turbo-raksin lukitsematta? Aikanaan isot läkkärät kuluttivat siimaa omissa kokeiluissa.
'Miksi pitäisi kylmällä vedellä vetää hitaasti? Kylmällä vedellä uskon kyllä hitaampaan pyörähtelyyn, mutta en hitaampaan nopeuteen.
Asuntokaupassa ja kalastuksessa tärkeintä on kuitenkin sijainti/paikka'
Hyvin kirjoitettu.
Hidas uinti liike ei enää ole yhtä kuin hidas vetonopeus kuten mainitsinkin.
Konsteja kun on olemassa.
Ja oliko se 3 vai 4 tärkeintä asiaa se PAIKKA!
Timppa
Mutta kun on vauhtia enemmän, niin eikös silloin pääse nopeammin takaisin pelipaikoille? ;)
Vertikaalijigaus osaa olla välillä turhauttavaa. Kun löytää kalan ja näkee sen kaiun avulla nousevan jigille eikä saa kalaa puremaan, niin alkaa myös oppimaan milloin kannattaa etsiä uusi kala jota härkkiä. Toistaiseksi ylös tulleet ovat hyvin nopeasti käyneet kiinni, kun nähneet jigin. Parhaillaan nousseet monta metriä ylös vastaan jigiä laskiessa.
Puulallakin välillä järkyttäviä viivoja kaiussa uistellessa, mutta kun ei kiinnosta takilan tarjonta, niin ei kiinnosta.. ehkä siihen ei kannata jäädä pyörimään, jollei 'ottipaikkoja'?
Taitaa olla vaikeaa päästä lohta karkuun kun on tappomieli saanu vallan? Ainakin takiloihin joskus tullee sillä vauhdilla ettei sähkötakiloissa riitä nopeus mennä karkuun. Jossain kohtaa pieni nopeuden nosto voi laukasta iskun,'hitaalla' vauhdilla katselee ja kerkiää miettiä/hylätä, varmaan tuo ulkokurvin vauhdin lisäys riittää. Kuhat ja ahvenet aikalailla hitaampi liikkeisiä ja vertsuilu muutenkin eri laji.
AS ja Minnow huppu toimii erinomaisesti vakioreiästä turboraksia käyttäessä. Koukun paikka saa olla jossain pyrstön hujakoilla. Jackpot tarvitsee lisäreiän turboraksille. Jostain Facebookista voi löytää kuvan reiän paikasta.
Jackpotia vedän keskireiästä ilman turborakseja. Hyvin kestää sekin vauhtia.
Turboraksi on vähän kuin huijaisi raksiuistelussa. Aina tulee hyvää uintia. Muistaa vaan pitää vauhtia reilusti eli yli 4 km/h. Pyörähtely jopa hidastuu nopeutta nostaessa. Hieno tuote, kiitos Timpalle!
Turboraksin siiman kulutuksesta en osaa sanoa, mutta joutuuhan tapseja muutenkin uusimaan.
Kun Raksi Turboa kehittelin/testailin kokeilin eri kokoisia helmiä/eri kokoisella reiällä varustettuja helmiä ja myös erikokoisia reikiä lirputtimessa ja 0,46 mm Big Game ja vastaavalla Maxima Ultra Green siimoilla.
Pääosin vedin 3,6-4 km/h ja siiman kulumaa en huomannut.
Lyhyitä jaksoja 6 km/h.Tuokaan ei olisi ollut kalastavalle uinnille yläraja,mutta silloiset pikkuplaanarit eivät enempää kunnolla sietäneet.
Kuitenkin kun Turbot menivät markkinoille,tuli joitakin palautteita siiman kulumisesta.
Ne olivat vetäjiltä,jotka olivat vetäneet 5 km/h kahtapuolta.
Yritin selvittää hankaako lirputin vai helmi.Siimojen kulutusominaisuudesta se tuskin johtui,koska jollakin oli ollut fluorocarbon siimojakin tapseina.
Silloisissa helmissä oli terävät reiän suut ja helmet vaihdoimme varalta sellaisiin joissa on kevyt pyöristys suulla.
Ja sileät.
Itse en saanut 1:llä koukulle ja 0,46 siimalla oikein messeviä 'lohi uinteja' tehtyä Turbon kanssa(pienillä täkyillä),mutta nyt tullut useampi palaute,että käytössä ollut 0,60 tapsi ja 1 kpl nro 4 tai nro 2 koukkuja ja on toiminut.
Ilmeisesti täkyt kookkaampia kuin minun pääosin käyttämät.
Tuo on silleen hyvä,kun evällisiä ja muita 'tarpeettomia' kaloja vapautellaan nykyisin.
Paksu 0,60 tapsi ei uppoa niin helposti vapautuksessa sormiin/kämmeneen ja tietty 1 koukku irtoaa helpommin/nopeammin suusta päästellessä.
Ja nopeampi sitaista 1-koukkuisia tapseja vaikka vesillä kuin 2-koukkuisia.
Kulumia/iskeymiä on hyvä aina tarkkailla tapseissa uutta säätöä tehdessä.
Loppukevennys.Kaivoin syksyllä kaksi reilut 10 vuotta sitten lyhyissä 'eläinkokeissa' tunnetut vermeet 'uloskalastaneita' ideaa naftaliinista ja kun ei Saimaalle pilkille pääse,niin olin eilenkin niitä koeuittamassa avantouimareiden seassa lammella-:).
Nolottaakin uimareiden seassa hiukan,mutta onneksi osa kyläläisistä tietää,että hullu se on,mutta tuskin työhullu-:).
Olkoon noiden vermeiden nimet vaikka Flasher Turbo ja Muuntaja.
Katsotaan tuleeko noista oikeita työkaluja savottaan.
Ainakin edustavat uudenlaista ajattelua ja myös hiukan 'insinööri matematiikkaa'.
Ainakin aika kuluu nopeammin jäitä odotellessa ellei muuta....
Timppa
Tarkoitatko pyrstön 'värinää' vai reilua potkua?
Siirtämällä koukkua huppuun päin ja/tai alas POTKU pyrstössä kyllä lisääntyy.
Noiden läkkäröiden kanssa vehdatessa/ Turboakin kehitellessä tuli huomio,että värinä ei saisi edetä pyrstöstä täkyn 'runkoon'.
Tulee alamitta pyydys.Viisaampi kokeneempi kala ei jaksa uskoa tarjousta oikeaksi.
Katselin aikoinaan Charlie Whiten tekemiä videoita.Mm Searching the Ultimate Lure eli 'Etsimässä Täydellista Viehettä' yms.ja niistä tuli ajatus tuon pyrstön/pyrstön liikkeen merkityksestä ja siinä on kyllä taikaa.
Ja ompahan tuo vaappujen uinnistakin tuttua jo 80-luvulta saakka.
Timppa
Jackpotissa pyrstö värisee kourumuotoilun ja pystypinnan ansiosta käytännössä vähäsen aina. Mitä kovempi vauhti sitä voimakkaampi potku ja värinä. Haettu hiukan samaa efektiä kuin esim rattlin rap tyylisessä vaapussa. Värinä pyrstölle on pieni ja vaikea veden alta uitettaessa huomata, mutta siellä se on nähtävillä kun tarkkaan katsoo. Vedenalaisissa kuvauksissa tuo on joskus näkynyt selvästi. Tuo hupun patentoitu muotoilu myös antaa pystypinnan mahdollistaman 'jarruefektin' ansiosta vauhdin ja nopeudenmuutosten kestoa syötin uintiin aivan suvereenisti. Tuota kun pähkäilee kuinka paljon syötin vauhti muuttuu esim. merellä kelissä, virtauksissa ja kaarroksissa, niin mitä pidempään uintiliike säilyy kalastavana päivässä, niin pitkässä viivassa tulokset puhuu puolestaan, kun suuremmalla todennäköisyydellä liike on oikealla hetkellä kalastavan rajoissa eikä esim. hulluna pyörivä propelli. Jos uinti on alunperin esim. Känadän tyyliin porauinteihin tarkoitettujen huppujen tapaan vauhtiherkkä, niin yksinkertaisesti tulee hylättyjä tarjouksia huomattavasti enemmän juuri sillä hetkellä kun se kohdekala käy niitä tarjouksia kurkkimassa. Pyrstön värinä ja vauhdin ja sen muutosten kesto uinnin hajoamatta, oli ihan ensisijainen punainen lanka hupun kehittelyvaiheessa ja tulosten valossa siinä onnistuttiin kyllä ihan buenosti. Sama asia muotoilussa johti myös säädön helppouteen, kun ei tarvitse niin paljoa äkseerata ja Ruotsalaisetkin oppi onkimaan syötin kanssa aika kovalla menestyksellä järvillä, mutta jostain syystä karttavat syöttiä vielä merellä?!
Viime kerralla Bornholmissa alkoi tulemaan ns. kiilaa tuloslistan kärkeen kun kisaa alussa ylivoimaisesti johtanut Tanskalaispaatti vetikin jälkikäteen kertoassaan, vastoin luulojamme jackpottia ja Kolsikin sai tehdä tosissaan töitä nostaakseen Suomen värit kärkeen. Pohdimme Tompan kanssa kisan kestäessä että ei noi peltimiehet yleensä vedä montaa päivää hyvää tulosta ja ko. venekunta putosikin viimeisenä päivänä seitsemänneksi, mutta se sitten johtuikin heidän paikan ruuhkaisuudesta, kun Davis Bankin kupeelle jäi lyhyenä viimeisenä päivänä noin puolet kaikista veneistä. Meidän eteen kakkoseksi kiilannut yllättäjä Puolalaisvenekin ilmoitti kisan jälkeen että samat oli kamppeet ja Verona Per oli myös pirkale oppinut tavoille ja tuli vielä takamatkalta tasapisteisiin ja täpärästi ohi isomman kalansa turvin. Näin omat koirat vähän puri ja antoi myös 'myrskyvaroitusta' Suomalaisille että asioita pitää tehdä vieläkin paremmin jos meinaa jatkossa pärjätä, kun nää muutkin pikkuhiljaa oppii.
Neljä ekaa sijaa ja Taskalaisten seitsemäs meni viimeeksi Jackpot tiimeille, liekkö asian tila sitten johtui mainituista käytön helppous, vauhdinkesto, värinäuinti syistä?
Nuo Puolalaiset vetää kotivesillään käytännössä yksinomaa raksia ja ovat ikäänkuin itseoppineita. Heillä on ihan hulvattomia ennakkoluulottomia tyylejä, mm. vetävät isoa okia isoissa kelkoissa tai kisan aikaan takiloilla veti yksi tiimi 45m syvältä hyvät kalat kun näki kaloja siellä. heidän etu hommassa on että pääsevät treenaamaan talvisin ehkä itämeren lohirikkaimmilla alueilla, kun se rannikko on usein lämpimämmän veden aluetta ja silakka menee juuri sinne kutuun lohien seuuratessa massoittain perässä. saattaa pian olla ettei niille pärjää kohta kukaan kunhan treenaavat vähän lisää?
Tuosta ulkomaalaisten opettamisesta/neuvomisesta mieleen.
Taisi olla vuosi 2000 kun olimme Räsäsen Oton ja Villen kanssa Vänernillä keväällä.
Ruotsalainen Patrik Eriksson (Team Rövitt) antoi meille veneensä trailereineen käyttöön viikoksi ja kalasteli meidän mukanakin muutaman päivän.
Vetovermeet seuloituivat viikon aikana toimiviksi ja Patrikilla oli jo aiemmasta kokemuksistaan aika hyvä ajattelu paikan valinnasta eri tuulien mukaan.
Jätimme hänelle kaikki käyttämämme välineet tapseineen / levyineen hänelle viikon päätteeksi.
Tuli sitten Vänernin kisa ja Patrik meni sen voittamaan vetäen joka päivä Full Potin eli 6 lohikalaa puntariin.
Hienoa ajattelua ja rohkeutta osoitti se,että hän kalasti kaikki kisapäivät eri paikoissa...
Tuli muutama yhteyden otto ruotsinsuomalaisilta tutuilta,että älä prkle Kokkonen opeta noita ruotsalaisia...
Pidä Mikakin niitä yxi vuosi jäljessä,niin ei mene suomalaisilla niin työlääksi Bornholmin kisassa-:):
Edelleen 3 vai oliko se 4 tärkeintä asiaa on kuitenkin se paikka.
Timppa
Joo tottakai paikka ja miten se sitten ongitaan. Suomalaiset on ollut siinä monesti askeleen edellä, mutta piruvie kun noi muutkin oppii koko ajan onkimaan paremmin niin toki se pitää yllä kehitystä.