Kun tuolla Kanukeissa v.1991 Vancouverin saaren ympäristössä ei yksikään Charter kippari käyttänyt plaanareita.
(Liekö ollut kielletty vai onko vaan kun 4:llä takila/suoraveto kepillä tuli riittävästi lohta ja kun vuorovesi alkoi vaihtua,niin alkoi olla melko ahdasta mestoilla).
Kun sitten täällä Suomessa oli länttejä joihin ei päässyt kuin läänikorteilla,niin tottui 2:lla vavallakin uisteluun ja riittävästi kalaa tuli.
Kun Ahvenanmaallakin on Sandgrundetin edessä välillä ahdasta ja kuulee kovaakin tekstiä VHF:stä väistämisestä ja kun helposti 60 % tai ylikin lohista lähtee takiloista/lähimmistä plaanareista kun vaan viehekuvio on oikea.
Uskallan väittää,että jos jättää plaanarit pois,korvaa lähimmän plaanarin tarvittaessa outtriggerillä ta pitkällä 6 m + vavalla ja rakentaa viehekuvion oikein,niin pelkästään sillä,että pystyy vetämään 'linjan' väistelemättä ja ei 'käy kääntämässä' plaanareita ottialueen ulkopuolella pystyy korvaamaan tuon plaanareista saamatta jääneet n.40 % or so.
Lisäksi pienemmän vapamäärän vermeet tulee hoidettua uinnin/sijoittelun osalta paremmin.
(Yxi 10:n uintinen täky pyytää paremmin kuin vaikka 5 kpl 7:n uintisia-:).
Ja ainahan päivän ottipisteen voi etsiä haravalla ja sitten siirtyä pisteen päällä pysymiseen ilman planuja.
Timppa
Joskus noilla pitkillä 6m vavoilla tuli koppi Yamariinissä kokeiltua lohenvetoa. Vapatelineet oli nokassa, kopin etupuolella, tärpistä vapa ihan kaksinkerroin, nokasta väsyttään. Haavimista/koukkamista ei päästy testaan kun potilas karkas. Kokeilu lopetetiin, vaatii avoveneen tai muuten tilaa, vaikee oli ohjailla tuolla. Mutta lohi otti, muistaakseni oli jiicee syväin edessä, dipillä olis jo vapa menny liian luokille. Kelissä olis ollu aika turvaton paikka, eikä kukaan silloin moiseen alakaan.
Ei tarvitse, eikä tarvitse takiloitakaan mutta kun ei olla vielä sillä tasolla, että yksi vapa riittää niin nyt mennään molempien apulaitteiden kanssa.
Olen ymmärtänyt, että Kanukeissa säännöt usein määräävät tuon vapa/kalastaja mallin. Toki sielläkin on varmasti paikkoja, joissa usempi vapa/kalastaja on mahdollinen, mutta yleensä yksi/kalastaja.
A-maan tilastoistani tuli seuraavia tuloksia. Näissä on huomioitu vapamäärät.
Pikkuplaanarit 51% lohista, takilat 27%, sivutönköt 22%. Vuosien välillä on jonkinlaisia eroavaisuuksia, mutta esim. veden pintalämpötilasta en löytänyt mitään kaavaa. Keskipainoja / menetelmä en laskenut, mutta tuntuma on, että plaanissa se on selvästi suurempi, varsinkin sillä uloimmaisella.
Jos plaanareiden vetopistettä muuttaisi ja saisi jonoon esim. 3 ulommaista/puoli yhtäaikaa niin kasvattaisikö se saalista...
Ottanut noista pitkistä vavoista notkean kärkiosan pois (muutenkin jo rakenteeltaan jäykkä vapa).
Käyttänyt sitä outtriggerinä.
Vetänyt laukaisimen kärkeen ihan lipputangosta tutulla menetelmällä kuten outtriggerin idea onkin.
Timppa
Osasin odottaa tuota Kaiman vastausta-:).
Kun otimme mallia Davidin ajatuksesta on 14-18,4 kg:n lohista yhtä vaille kaikki tulleet veneen välittömästä läheisyydestä (sivusuunnassa).
Ja jos ei uskalla ulointa 'poistaa' niin saahan yhden aina kelattua ahtaassa paikassa sisemmäksi ajoittain-:).
Timppa
Pidätkö Timppa miten painoa noissa plaanareissa? kaikki pintakalvossa vai painotatko enempi mitä lähemmäs venettä tullaan.
Suurin osa kaloista ihan pinnasta eli sieltä uloimmasta?
Vuosien välillä ollut eroja, jonain tönköt ja takilat toimii loistavasti ja seuraavana plaanarit? Siltikään ei jättäis kumpiakaan pois, missäs sitä kaikkia hienoja huppuja ja salakoita uittais, kaikkia pitää koittaa.
Järvellä tulee joskus pyörittyä 2-4 vavalla kun hyvä ahvenparvi löytyy. Silloinkin jää eväät syömättä.
Viime keväänä ei tuntiakaan kun sivutönköstä lähti. Ei ollu vaikeeta.
Huomenna messuille hamstraan lisää herkkuja.
Onpa yllättävän iso osuus sivutönköillä. Jos olisi pitänyt arvata, niin 10% luokkaa olisin luullut olevan. Sanoin olisin arvannut että plaanareista tulisi 65% kaloista. Mutta tilastoja on uskominen.
Eikös sivutönkkö toimi samalla sektorilla kuin takilan ylin ja sisin pikkuplaanari?Nehän ovat ottipaikkojen kärkikaartia.
Eri asia on kuka haluaa/osaa niitä käyttää koska sekametelisoppa on helposti valmis.
Kyllähän se voi samaa aluetta kalastaa, riippuu painotuksista. Itsellä saattaa olla toisinaan sisin plaanari vähän syvemmällä. En kyllä pidä ykköspaikkana sisintä plaanaria, enkä myöskään takilan ylintä, mutta onhan niihinkin joskus joku kala erehtynyt.
Yleensä se sekametelisoppa on syntynyt vasta sitten kun sivutönköstä lähtee vauraampi kala ja hyppää uloimman plaanarin ulkopuolella...
Joo, suurin osa kaloista ihan pinnasta, mutta se vaihtelee vähän päivien mukaan missä korossa kala viihtyy ja sitä joskus pitää vähän hakea. Mutta ihan kalvossa kannattaaa aina uittaa muutamaa. Jollai laita pikkaisen eroa painotuksiin niin sotkun vaara kasvaa ja käännökset saa ottaa todella pitkän kaavan mukaan.
Mutta tosiaan, joskus on kala ollut ihan pinnassa ja sitten seuraavana päivänä ottaa vain takilasta - 4 samalla kerralla :o
Ei pahemmin noita sotkuja synny kun antaa lohen rauhassa peruuttaa, aloittaa lähimpien siivoamisella, laittaa ottivavan vaikka takakaiteeseen mistä näkee mihin menee. Ei siihen ottivapaan mikään kiire ole mennä, ei se sieltä mihinkään karkaa. Kauheeta hätilyä ja kiirettä monesti näkee, parempi juoda kahvit rauhassa kun rääkäsee. Tietty pitää olla keloissa lankaa. Ja toi kelaminenhan vaan mukavaa on, saa naattia.
Yleensä 25-35 metriä ja painotusta 6-30 grammaa. Aika paljon riippuu mitä on takiloissa/sisimmässä plaanissa/toisen puolen tönkössä/onko kalat antanut jotain vihjettä jne.
Etäpaino on aina max. vavan mitan päässä syötistä, jotta onki on helppo ottaa syrjään väsytyksen tai muiden syöttien tarkastuksen ajaksi.
Nopeasti ja yllättästikin voi tosiaan ottikorko lohien kanssa vaihtua.
Kiva vanha juttu mieleen,kun lohiparvi löytyi Utbådenin edustalta ja siihen kertyi tuttuja venekuntia useita kun tieto kiiri.
Ottivat pinnasta pienillä 10-30 gramman punteilla ja sitten vaan otit yhdenäkin kaikilta loppuivat.
Edesmennyt Setu Varkaudesta tuli myös apajalle ja veti ottialueen läpi kookkaammilla 50-100 gramman punteilla.
Nappasi muistaakseni 3 komiaa lohta meidän 'kalvovetäjien' välistä.
Koiranleuka Leppänen tuumi: 'Oli se pirun hyvä,ettei kukaan kertonut Setulle oikeaa painotusta'-:).
Liekö kasvanut vene määrä alueella hätistellyt lohet hiukan syvemmälle..
Kun lohelle tuo koron vaihtaminen ei tuota tuskaa,kuten esim. kuhalle,niin kirkkaissa vesissä lohi voipi 'valehdella' tuon koron.
Vaikka ns. oleskelu syvyys olisikin syvällä,niin aktivisella syöntihetkellä se voi nousta hakemaan kalvo vermeen ja silloin syntyy helposti päätelmä,että nyt kaikki vermeet kalvoon...
Vaikkei ahven olekaan lohi,niin voipi vaan ihmetellä pilkkiessä kalan näkökykyä,kun tasuri on vaikka 6:ssa metrissä ja 12 m syvyydestä nousee pysty viiva ja täräyttää kiinni 6.ssa metrissä paikallaan killuvaan tasuriin.
Kun ei tuo Saimaan vesikään mitään kristallia ole ja jääkansikin valon läpäisyä suodattamassa.
Tämäkin saanut kaverini joskus lausumaan:'Selkävärit on tehty kalamiehiä varten ja vatsavärit kaloja varten'.
Timppa
Nyt kun joutuu liki koko vuoden vetelemään yhdellä vavalla/kalastaja niin lomalla pitää kotoisemmilla vesillä sitten vähän tasapainottaa ja vetää useammalla :)
Yhdellä kalastuskohteistani erillisellä luvalla saa vetää kahdella vavalla ja johan se sitten onkin koreeta kun voi haravoida kahdesta korosta yhdellä vedolla :)
Meillä on ollut itämerellä vuosia aina Dipsyt molemmin puolin venettä ja niillä kyllä tulee hyvällä prosentilla kaloja kun tosiaan vain se 2kpl maksimissaan kerralla vedossa.
Joskus oikein kovassa kelissä on vedetty pelkillä takiloilla ja dipsyillä niin ei tarvi juurikaan käännöksien jyrkkyydestä huolehtia.
Bornholmin kisoissa vedettiin monen suosimalla 10/10 (10m siimaa ulos, paino, toiset 10m siimaa ulos) systeemillä sivuilla sisimmissä ja hyvin nekin tuntuivat kaloja noukkivan.