'Luonnokudusta' Ala-Koitajoelta on syntynyt v.2016 alkaen arviolta n.5000 kpl/vuosi järvilohen poikasia,jotka nyt lähtevät seikkailemaan maailmalle eli kasvualueilleen Saimaalle.
Toivotetaan hyvää matkaa heille.
Noista ekat saavuttanevat 60 cm:n rajan kylläkin vasta v.2021,mutta nyt jos koskaan on tärkeää vapauttaa joka ikinen rasvaevällinen järvilohi Saimaalla.
Poikasilla on paljon muitakin uhkia kuin uistelijat,mutta pidetään oma pesä puhtaana.
Työmäärä/ taloudellinenkin panostus siihen,että luonnonkudusta syntyy edes tuon verran poikasia on ollut niin kova että on sylkäisy ahkerien puuhamiesten kasvoille heilauttaa pappia rasvaevällisen kohdalla.
Timppa
. . . Tohtori Piironen kertoili jo vuosia sitten tämän projetkin tärkeydestä ja onnistumisen mahdollisuuksista. Kaikki ne uhkat joita järvilohi joutuu vaelluksellaan kohtaamaan on kohtalokkaita joista selviytyminen on hiuskarvan varassa. Alkaen menestymisestä smolttina ja vaelluksesta voimalaitosten läpi alavirtaan . . . - Näistä poikasista yhtään kappaletta ei ole menetettävissä kalanpyydyksiin -
V-P M
Kyllähän 2-vuotiaan järvärin poikasen tulevaisuus on suunnilleen yhtä vaarallinen kun tyrkkäisi 2-vuotiaan lapsen yksin Syyrian Idlibin kaduille....
Vasta vuonna 1962 Ossi Seppovaara osoitti,että Saimaan Järvilohi on olemassa.
Paikallisten murteessa on aikoinaan ollut:(Oli vain lohia)
*Ylävetinen = Taimen
*Alavetinen = Järvilohi
Järväristä on käytetty myös siikalohi nimitystä.
Pielisjoesta on pyydetty ennen jokien valjastamista 'lohta' arvioiden mukaan n.8000 kg/vuosi.
4 kg:n keskipainolla tuo olisi 2000 kappaletta.
(Sain haastatella Joensuussa 80-luvulla miestä joka oli saanut soutu uistelemalla samana päivänä 2 kpl yli 10 kg:n järvilohta Pielisjoesta.
Vuotta en muista,mutta päivä oli 20.8.kun hänkin sen muisti sorsan metsästyksen avauspäivästä.
Linkissä v.2017 tarinaa järvilohitohtori Jorma Piirosen kynästä.
Timppa
Oma arvaus on, ettei Saimaanlohi nykymuodossaan tule säilymään. Se on mennyt läpi geneettisen pullonkaulan -80 luvun lopulla ja on tämän johdosta altis sairauksille ja menettänyt osan luontaista kykyään selviytyä. Kaikki kalat ovat läheistä sukua toisilleen.
Vaikka nykyiset toimet alkaisivat tuottaa luonnossa syntyneitä järvilohia ja ne kävisivät läpi luonnonkierron ja palaisivat kudulle, on kaikki kuitenkin tekohengitystä jolla ostetaan lisää aikaa lajille. Oman maallikkonäkemyksen mukaan nyt meneillään olevalla risteytysprojektilla tutkitaan mistä uusia geenejä kannattaa tuoda.
Geneettinen pullonkaula on tosiasia, mutta johtaako kohonnut sukusiittoisuus sitten kuinka pahoihin ongelmiin, onkin toinen asia. Evoluutiobiologian ja uhanalaisuustutkimusten perinteisten näkemysten valossa Korkka on oikeassa ja alkuperäinen kanta = lohen alalaji Saimaassa tulee kuolemaan sukupuuttoon.
Kuitenkin, sattumalla voi olla vaikutusta. Pienikin perustajajoukko voi johtaa elinvoimaiseen populaatioon, mikäli pullonkaulasta selviytyneiden yksilöiden perimä on juuri sopiva. Voi olla ettei resessiivisinä ilmenevät sairaudet pääsekään yleistymään populaatiossa. Tästä on hyvänä esimerkkinä Suomen noin 100 000 valkohäntäkaurista (-peuraa). Ne periytyvät muutamasta kantavanhemmasta (linkki).
Mikäpä lie tuohon Hiitolanjokeen nousevien Laatokanlohien geneettinen perimä,mutta nuo ainakin tulevat ihan itse Suomen puolelle kutemaan.
Ja kun nuo 3 patoa nyt puretaan ja alueet ennallistetaan,on kutualuetta niille ainakin entiseen malliin.
Timppa