Kun itsekin edustaa ikäluokaltaan ns. 'Pamputtaja sukupolvea' ja yrittänyt muuntua ajansaatossa 'eettisemmäksi' monissa asioissa,niin hyvä on joskus näitäkin miettiä.
Monesti kalastus-ja metsästys tarinoissa on kirjoitettu: 'Saalis ei ole tärkeä,vaan elämykset'.
Hidasta on kehitys tuon suuntaiseen ajatteluun ollut oikeassa elämässä.
Erityisesti pitkän linjan setien joukossa,johon itsekin kuulun.Kuitenkin lievää muuntumista ollut havaittavissa.
Edelleen meillä on pitkälti 'verkkomiehen ajattelu' vaikka käytössä on urheilukalastus välineet.
Onnistuneen reissun pää mittari on edelleen usein saaliin määrä / koko.
Sukupolvi on lajissamme vaihtumassa / vaihtunut ja ilokseni huomannut,että monet nuoremmat tieteenharjoittajat ovat meitä 'Pamputtaja sukupolvea' fixumpia ajattelussaan.
Ja jopa ammattikalastajien ajattelussa huomannut muutosta parempaan.
Ymmärretään,että on oman tulevaisuuden kannalta järkevää,ettei esim.troolaa aluettaan tyhjäksi vaan miettii tulevaisuuttakin tekemisissään.
Kuitenkin kalavesien hoitoon kuuluu rajoituksetkin ja niiden hyväksyminen.
Ihmisen tekniikat ovat niin tehokkaita,että merialueitakin on onnistuttu tyhjentämään.
Timppa
Itsellä uistelu perustuu siihen, että usein pitää kokeilla jotain uutta ja saada siitä onnistumisen iloa. Toinen seikka on sen ison kalan tavoittelu. Esim. Päijänteellä on iso joukko uistelijoita, joilla taimenen moraalinen alamitta on 60cm. Näin useita kymmeniä mittataimenia (virallinen alamitta on 50cm, mikä on naurettava) per kalastaja pääsee takaisin kasvamaan. Tämä on mielestäni uistelijoilta loistavaa ajattelua. Kalareissu on ainakin minusta ollut onnistunut, jos jotain tuli vaikka kotiin viemisiä ei olisikaan. Ajatus siitä, että kun vapautat kalan, niin jossain vaiheessa se palkitaan isommalla kalalla on vahva.
Yksi mielenkiintoinen kokeilu on esim. se että laitat uimaan sellaista väriä mikä ei näytä silmään hyvältä tai harvoin valitset sen värin ottipeliksi, voi joskus yllättää. Ja saada kaikkitietävän uistelijan ajatukset sekaisin.
jokke
Kyllähän kalareissun onnistuminen mitataan muillakin kriteereillä kuin saadulla saaliilla, mutta ei siitä haittaakaan ole ;-)
Olen kalastanut niin pirusti tyhjää elämäni aikana uistelemalla, heittelemällä ja pilkkimällä, että se pelkkä ulkonaolon fiilis ei aina riitä onnistuneen reissun tuottamiseksi. Tällä en kuitenkaan tarkoita sitä, että reissu olisi ilman saalista automaattisesti epäonnistunut.
Kiva keli, välillä yksinolo ja välillä hyvä seura, uusien paikkojen testaaminen, uusien menetelmien testaaminen, reissun linnut yms. Kaikkea tätä voi omaan hyvään reissuun liittyä.
Nyt kun yhä useammalla uistelureissulla on ollut reilu kymmenvuotias mukana, toivoisi hieman useammin edes joitakin tapahtumia vavan varressa. Lapsen mielenkiinto lajiin pysyy aikansa ilman tapahtumiakin ja oma poikani on taatusti kärsivällisempi kuin itse olin hänen ikäisenään, mutta kyllä se innostus hiipuu vähitellen, jos aina on kotiin tuomisina vain sitä 'kokemusta'.
Yksi asia josta nautin kalassa aina vaan enemmän on oman järven oppiminen. Muistan ajan kun se oli silmissäni vaan suunnattoman iso selkä vailla mitään yksityiskohtia. Mutta siitä se on vaan vuosikymmenien kuluessa alkanut saamaan niitä yksityiskohtia. Järvestä on ahkeran hinkkamisen kautta muodostunut sisäinen kartta, joka tarkentuu käynti käynniltä ja jonka lähes jokaiseen kolkkaan liittyy jokin kokemus. Tosin useimmiten sellainen ettei sieltä tullut mitään :)
Tuohon kartan tallentamiseen on nykyisin loistavat välineet, mutta se kaikki muu on korvien välissä: missä on yleensä täkykalaparvet, missä menee virtaukset, jne. Jokainen reissu lisää tuhon kokonaisuuteen uuden pienen kokemuspalasen. Ja se vasta on hienoa.
Tuo 'kotijärven' muuntuminen '3-ulotteiseksi' oli Alilta kiva pointti!
Aloitin Pielisellä moottorivetouistelun 1974 ja sain Paravan Salamanderilla ekoja lohikaloja tietystä kohdasta läheltä korkeaa saarta.
Kun ei ollut GPS:ää keksitty (tai ei ainakaan minulla sellaista vielä ollut),niin aloitin heittää ottipaikkaan pienen kohon puntin kanssa,että osaisin vetää 'pistettä' uudelleen.
Paljon myöhemmin kiinnitin huomiota,että ko paikassa on usein hiukan kirkkaampi vesi kuin ympäristössä.
Mietin,että lieneekö tuolla kohdalla pohjalähde,josta pumppaa vettä ja lohikalatkin erityisesti helteellä siinä viihtyvät?
Timppa