Vetouistelu - näytä koko keskustelu

Keskustelut

Järvilohen kohtalonhetket käsillä

Takaisin keskustelualueille
1.   Järvilohen kohtalonhetket käsillä    OST - 18/3/2023 17:26:37
Järvilohen kohtalonhetket käsillä – saadaanko kanta vielä pelastettua? Luken blogi-kirjoitus vajaan viikon vanhan tiedotustilaisuuden aiheesta. Älkää käsittäkö seuraavaa väärin ( sekin on tosin lauantai iltana sallittua), mutta olisi kiinnostavaa nähdä kuinka paljon nousukalojen määrä kasvaisi / kasvaa järvilohen kalastuksen totaalikiellolla? Tällöinhän tehdään tilastotiedettä siitä kuinka suurella prosentuaalisella osuudella uistelijat ovat Saimaan ja Pielisen kantaa vuosittain verottaneet.
2.   [Vt] Järvilohen kohtalonhetket käsi...    Räiskis - 18/3/2023 20:16:17
Valitettavasti en usko että nykyisellä kalastus/kasvatus menetelmällä järvilohta 10v päästä riittää mihinkään kalastukseen? Totaalikiellolla ja istutuksilla saattaa jotain järvissä olla mutta ei ruuaksi lohia ole. Toivottavasti olisin väärässä.
3.   [Vt] Järvilohen kohtalonhetket käsi...    OST - 31/3/2023 19:02:00
Otanta on hieman lyhyt ja kaloja on varmasti jäänyt ilmoittamatta. Viileän veden kalastuksen edut ja kasvupotentiaali käyvät kyllä selviksi. Toisaalta sofistikoituneissa (perho) lohen kalastusmaissa C&R on varsin yleistä ( Britania, Islanti, Kanada jne) .... lienevätkö merestä nousevat yksilöt sitten vahvemmista rakennustarpeista tehtyjä? Olen ymmärtänyt C&R kalastuksen olevan suoranainen bisnes vai peittääkö rahavana vatsapystyssä kelluvat kalmot? Suomessahan C&R on suoraan Belsebuubin jekkukirjasta tempaistu hullutus ja jokainen vapautettu kalayksilö menehtyy automaattisesti saamiinsa vammoihin.
4.   [Vt] Järvilohen kohtalonhetket käsi...    OST - 19/3/2023 5:55:08
Linkistä löytyy toinen hyvä kirjoitus aiheesta. Tässä käsitelty mm. Laurinvirran lisääntymisaluetta ja muita edellisessä kirjoutuksen aiheita laajemmin. Paljon on asioita tapahtunut kuluneiden 10 - vuoden aikana tällä rintamalla. Itse lopetin järvärin ja taimenen uistelun kokononaan 2014 tai 2015 kun touhu ei enää tuntunut mielekkäältä. Viimeinen kolkattu järväri on vuodelta 2012, tuolloin kyseessä oli vielä rasvaevällinen yksilö. Aikaisemkinhan oli sanottava että Jiggailu vei miehen (pitää myös paikkansa), nykyään voitaneen jo todeta että lohen uistelun voi lopettaa muistakin syistä leimautumatta Luken mallioppilaaksi tai äänenkannattajaksi. Paljon on siis tosiaan tapahtunut yksilöjen vapaassa ajattelussa ja asennemalleissa vuosikymmenen aikana.
5.   [Vt] Järvilohen kohtalonhetket käsi...    Nec Pluribus Impar - 19/3/2023 6:56:01
Tärkeintähän olisi saada aluksi lisääntymispaikat kuntoon. Toisaalta olen myös kallistunut tuohon täyskieltoon. Tässä käy samalla tavalla kuin keväisessä verkkokalastuksessa. Koitetaan vapaaehtoisesti, mutta lopulta määrätään lailla keväinen verkkokalastuskielto. Uistelijat on nyt saanut mahdollisuuden vapauttaa eväkalat, mutta valitettavan usea eväkala saa edelleen pappia. Seuraavana on täyskiellon aika.
6.   [Vt] Järvilohen kohtalonhetket käsi...    OST - 19/3/2023 11:16:57
Suoraa puhetta Villeltä. Tuossa viimeisessä blogi kirjoituksessahan uistelu oli luokiteltu jopa verkkokalastusta suuremmaksi ongelmaksi järvilohen suojelussa. Samalla oli tosin todettu molempien vapaa-ajan kalastusmuotojen ( uistelu / verkko) aiheuttavan omalta osaltaan tuntuvan loven järvivaiheen saavuttaneiden lohikalojen kantaan petokalojen predaation ohella. Kaikella on vaikutuksensa eivätkä kaikki kalastajat varmastikaan toimi fiksusti. Mikä sitten lienee ero vastuullisessa kalastuksessa tämän päiväisessä tilanteessa verrattuna aikaisempaan? Tietoisuuden kasvu mutta samalla vanhojen ongelmien säilyminen?
7.   [Vt] Järvilohen kohtalonhetket käsi...    foxi - 21/3/2023 14:09:34
Tuollakin aiheesta. https://taimenkartta.fi/2023/03/laurinvirta-saimaan-jarvilohen-tuonelan-virta/
8.   [Vt] Järvilohen kohtalonhetket käsi...    Tkorkka - 26/3/2023 10:32:22
Minä väitän että etsikko aika meni jo. Ilman uusia geenejä Saimaanlohi ver 1 ei tule säilymään hengissä. Kutumahdollisuus olisi tietysti kiva juttu, mutta nyt kävi niin että Laurinvirtaa nappasi emokalat, mutta virta ei vaan tuota mitään. Nyt tarvittaisiin rohkeaa miestä viheltämään pelipoikki. Järjetöntä rahan tuhlausta tämä on ollut viimeiset 20 v. Eli uutta geeniä kiireellä mukaan
9.   [Vt] Järvilohen kohtalonhetket käsi...    T.Tukiainen - 26/3/2023 21:54:25
Nyt täytyy kompata Timoa. Hiitolanjoelta olisi tarjolla uutta geeniä. Ja ties vaikka Saimaan karkulaisia seassakin, aika monta lohta livahtaa Vuoksea pitkin itä rajan väärälle puolelle vuodessa.
10.   Hiihtalanjoki    OST - 27/3/2023 5:14:00
Linkissä artikieli Hiihtalanjoen poikastuotannosta. Tämän linkin juttu on poikinut Facebookin nopeantoiminnan joukko -ryhmässä asiapitoista kirjoittelua mm. Saimaan kannan kaventuneesta geeniperimästä ja toimista sen korjaamiseksi.
11.   [Vt] Hiihtalanjoki    Tkorkka - 27/3/2023 6:59:02
Ei tuohon geeniperimän niukkuuden ymmärtämiseen professoria tarvita. Saimaalla on Miettisen saari, josta ei kelirikko aikana pääse ainakaan ennen oikein pois. Väittävät että siellä olisi vähän kaikki sukua toisilleen. Intissä oli yksi kaveri sieltä, oli aika erikoinen tapaus. Eikä muuten lähtenyt kelirikko aikana lomille kun ei kotiin olisi millään päässyt.
12.   [Vt] Hiihtalanjoki    OST - 27/3/2023 10:37:45
Sinun tai minun meriitit eivät taida riittää genetiikan määrittämiseen näissä lohiasioissa ;) On vain tukeuduttava tutkittuun tietoon ja parhaisiin käytettävissä oleviin asiantuntijoihin. Mielenkiintoista tosiaan nähdä millaisin toimin Saimaan järvilohen kohtalo sitten aikanaan ratkaistaan.
13.   [Vt] Hiihtalanjoki    Kössi - 27/3/2023 16:14:47
Eikai mikään auta niin kauan kuin ei tapahdu luonnon kutua. Vaelluskalat oli kärkihanke mutta edelleenkään ei ole rakennettu mihinkään oikeita kalateitä.löytyykö sieltä suunnalta ehdokkaita jotka kannattaa voimaloiden pakkolunastuksia tai oikeata ohitus uomaa ja kutu paikkojen rakentamista? Tuskin. Luonto on kyllä itsenäisyyspäivän booli höyryisissä puheissa niin tärkeää mutta edes valtion isosti omistamia vesivoima yhtiöitä ei saada mitään tekemään. Täysin lahjottuja ja korruptoituneita broilereita koko porukka.
14.   [Vt] Hiihtalanjoki    tkorkka - 28/3/2023 6:43:33
En tiedä sinun kompetensseista näissä asioissa, mutta itselle eikä kenellekään joka on vähänkin näitä asioita seurannut ja lukenut, ei pitäisi olla epäselvää mitä tapahtuu geeniperimän romahtaessa. Minulla alkaa vähän usko horjua asiantuntijoihin. Joillekin Saimaanlohesta on syntynyt pakkomielle. Ei voida myöntää että peli on hävitty ja laji kadotettu ikuisiksi ajoiksi. Joku voi tietysti väittää, että uihan niitä edelleen Saimaassa. No, niin ui, mutta kasvatetut kirjolohetkin ovat elinvoimaisempia. Vaikka kaikki kalastaminen, joka millään lailla voisi uhata Saimaanlohta, lopetettaisiin tänä päivänä ja vaikka samaan aikaan löytyisi jostain kutupaikka, jossa on luonnonmukainen virtaus, ei geneettisen pullokaulan aiheuttamat vauriot lajille korjautuisi kuin miljoonien vuosien aikana, jos Saimaanlohi lajina selviäisi sinne saakka. Sen takia olisi fiksumpaa lopettaa vuosikymmeniä jatkunut saattohoito ja muuttaa lajia elinvoimaisempaan suuntaan, mutta vielä ei ole löytynyt sitä ammattitaitoista tutkijaa joka olisi valmis tämän toteamaan. En tiedä mistä tämä arkuus kumpuaa? Meneekö siinä samalla oma työpaikka jos näin toteaa.
15.   [Vt] Hiihtalanjoki    Kössi - 28/3/2023 13:00:08
Juu ymmärrän kyllä tuon geeniperimän kaventumisen ja sen aiheuttamat ongelmat. Ajattelen vaan että istuttaminen oli se miten elinvoimaista kantaa on turhaa työtä kun kala ei lisäänny tarpeeksi luontaisesti.sama on edessä tulevaisuudessa kuin nytkin.
16.   [Vt] Hiihtalanjoki    tkorkka - 28/3/2023 14:04:07
Juuri näin. Vastaukseni olikin kohdistettu OST:lle. Aivan järjetön rahan tuhlaamista ovat istutukset olleet jo vuosia ja tavallaan myös negatiivisia, kun tarkastellaan istutusmääriä. Istutetusta erästä on saatu kg määräisesti vähemmän kalaa kuin on istutettu! Istutuksista hyötyvät eniten kalankasvattajat ja näin asian ei pitäisi olla
17.   [Vt] Hiihtalanjoki    OST - 28/3/2023 17:45:25
Hyvä ja asiallinen kirjoitus Timolta. Minun ei tässä asiassa tarvitse esittää minkäänlaisia pätevyyksiä, sillä niillä tai mielipiteelläni ei päätöksiä tehtäessä ole merkitystä. Tämän tyyppisissä operaatioissa toimenpiteet ja seurantajaksot näyttävöt olevan pitkiä 5 - 30 - vuoden mittaisia. Nopeaa keinoa ei tieteen sen enempää kuin politiikan tekemisessä taida olla. Ehkäpä vastaus kysymykseen on ettei kukaan tahdo olla se taho tai henkilö joka tappoi lajin sukupuuttoon / tai toisin ajatellen päästi sen kärsimyksistään. Voittaako taloudellinen näkökulma luonnonsuojelulliset arvot, tähän en uskalla arvata. Uskon silti vahvasti että asia on edelleen tapetilla 20 - vuoden kuluttua. Samoin uskon että merkittäviä kalastusrajoituksia on tulossa tehtiinpä sitten niin tai näin.
18.   [Vt] Hiihtalanjoki    Coho - 29/3/2023 18:10:54
Jos nyt ei ole asetetuilla kalastusrajoituksilla ollut mitään merkitystä, niin miten lisärajoitukset siten tekisivät mitään enempää? Siis, jos homma on menetetty, niin eikö tyhjän rajoittaminen ole turhaa. Jos osakaskunnat vielä istuttavat, niin viimeistään silloin istutus loppuu, kun osakkaat eivät saa kalastaa istuttamaansa kalaa. Täällä kirjoitettiin vajaa 10 vuotta sitten, kuinka rajoittamalla kalastusta homma ratkeaa. No eipä ole ilmeisesti sitten auttanut mitään nämä rajoitukset.
19.   [Vt] Hiihtalanjoki    OST - 30/3/2023 5:39:11
Huolimatta positiivisesta kehityksestä kuluneiden kymmenen vuoden aikana, niillä ei ole saavutettu asetettuja tuloksia. Syyt tähän ovat moninaiset ja ne löytyvät bkun lukee läpi blogeja, FB kirjoituksia ja vaikkapa tätä ketjua. Suuntaviivat tähän projektiin on varmastikin luotu yli 20 - vuotta sitten. Kun päästiin toteutusvaiheeseen seurannan tulokset ovat määrittäneet kuinka jatkossa toimitaan. Tässä tapauksessa jatko tarkoittaneen järvilohen ja mahdollisesti myös mmuiden uhanalaisten lohikalojen täysrauhoitusta. Vapaa-ajan kalastejien kalastettaviksi jäävät edelleen valkolihaiset lajit. Näin minä tulevat kuviot ymmärsin reilut 10 -vuotta sitten kuunnellessani arvostettua tutkijatahoa.
20.   [Vt] Hiihtalanjoki    tkorkka - 30/3/2023 9:06:52
Käytännnössähän Saimaanlohi on jo täysinrauhoitettu. Viime kaudella ei osunut kohdalle yhtään eväleikattua, joten sen verran vähän niitä eväleikattuja on. Mutta avaatko vähän mitä tuo positiivinen kehitys on? Minä kun en oikein nyt osaa nähdä sitä.
21.   [Vt] Hiihtalanjoki    Coho - 30/3/2023 15:21:33
Mietin tätä samaa. Tarkoitatko, että rauhoitettaisiin osakaskuntien istuttamat kalat? Jos evällinen on jo kokonaan rauhoitettu, niin enempää sitä ei voi rauhoittaa. Ainoastaan voisi rauhoittaa istutettavat kalat. Jos istutettavat punalihaiset kalat rauhoitetaan, niin niiden istuttaminen lopetetaan, tässä ei tarvitse kummoinen tutkija olla, että tämän ymmärtää.
22.   [Vt] Hiihtalanjoki    OST - 30/3/2023 17:13:41
Mielestäni yksi suurimpia saavutuksia oo ollut kutualueiden luominen, evällisten rauhoitus, tuntuvat rahalliset sanktiot rauhoitettujen kalojen kalastamisen osalta ja tietynlainen asennemaailman muutos, joka liittynee vaelluskalojen saamaan näkyvyyteen medioissa. Kalastettaviksi tarkoitettujen kalojen istutusmäärät ovat käsittääkseni olleet suhteellisen matalia johtuen saatavuudesta tai määrärahoista. Jotkin kalastusalueet istuttaneet runsaasti ja vuosittain, toiset vähäisempiä määriä. Itse olen kuullut samaa kuin Timon kommentissa, eli eväleikattuja ei juurikaan ole. Suhteessa velvoiteistutuksiin kalastusalueiden istutusmäärät taitavat olla alle 10% luokkaa. Jos jollakulla tieto, saa toki kertoa. Olisiko lopulta kysymys siitä että aika loppuu vastoinkäymisten kanssa painittaessa ja on kokeiltava hieman voimakkaampa keinoja, eeli täyskieltoa. Mikäli eväleikattuja ei saada saaliiksi juuri lainkaan tai hyvin satunnaisesti......mitä silloin kalastetaan?
23.   [Vt] Hiihtalanjoki    tkorkka - 30/3/2023 17:19:04
Just näin. Ja johan monessa paikkaa kävi noin, kun kun järvärille tuli kesärauhoitus. Siihen loppui järväri-istutukset ja alkoivat laittaa taimenta. Tuolla täysrauhoituksella saa taimenenkin istutukset loppumaan.
24.   [Vt] Hiihtalanjoki    OST - 30/3/2023 17:45:01
Unohdin listauksestani Taimenen elin - ja lisääntymis olosuhteiden eteen tehdyn hienon työ joki- ja purokunnostusten ja mätirasiaistutusten muodossa. Samaan kategoriaan liittynee virtaveeien vapauttaminen, jota on jo pienessä mittakaavassa nähty.
25.   [Vt] Hiihtalanjoki    karvito - 30/3/2023 21:41:58
Tuolla facen puolella oli hyviä kirjoituksia Saimaan järvärin tilanteeseen liittyen. Kutualueet kuntoon? Jep, tästä munkin mielestä pitäs alottaa. Toimenpiteitä Pielisjoella tehty mutta poikastuotto olematon ilmeisesti tulvajuoksutukset huuhtelee kuoriutuneet poikaset mennessään. Ja nyt tilanne ilmeisesti se että lohi pääsee nousemaan/annetaan nousta vapaasti Laurinvirtaan missä tämä tulvahuuhtelu tapahtuu vs aiemmin emokalat pyydettiin talteen viljelyä varten. Pointti 2) Nyt sielä järvellä on komeita evällisiä kaloja ne kun nyt syksyllä sais sieltä joelta talteen eli palattava emokalojen talteenottopyyntiin ja sellaseen viljelyyn missä home ei tapa poikasia. Pointti 3) Sähköyhtiöitä haastettava enemmän osallistumaan tilanteeseen sieltä tämä ongelma alunperin alkanutkin. Pointti 4) Geeniperimä järvärillä ohkanen. No on varmasti mutta näkyy ne kasvavan nytkin hyvää vauhtia, ennenkuin sekoittaa muita kantoja oisko kuitenkin viisaampaa katsoa jos tilanne korjaantuisi mittavia toimenpiteitä käyttäen?
26.   [Vt] Hiihtalanjoki    tkorkka - 31/3/2023 0:08:49
Niin, nythän ei ole yhtään toimivaa kutualuetta, jossa yhtään mittavampaa luonnonkutua tapahtuisi. Laurinvirta ei vaan nykyisellään toimi. En tiedä johtuuko se liian pienestä veden virtaamasta vai mistä. Kutupesiä siellä on ollut huomattavia määriä, mutta koekalastuksessa nollikkaita saatu olematon määrä. Parhaat asiantuntijat sitä kuitenkin oli suunnittelemassa. Jos se tarvitsee lisää vettä, niin kuinka helposti se onnistu sähköyhtiön kanssa. Rahalla varmasti saa, mutta kuka maksaa. Senhän se pitäisi maksaa kuka on vahingon aiheuttanutkin... Laurinvirta olisi syytä kuitenkin korjata kuntoon, sillä sitä tarvitsee myös Saimaanlohi ver 2. Tässä hyvää juttua Laurin virrasta ja aiheesta muutenkin:http://www.oulujoenreitti.fi/Jokiblogi/saimaanlohi/ Kyllä luonto pystyy geeniperimän hoitamaan kuntoon. Siihen tarvitaan vaan tuhansia kudulle nousevia lohia muutama miljoonan vuoden ajan. Mutta kun laji on laitostunut ja geeniperimä on mitä on, siltä saattaa nykyisellään puuttua eväät pärjätä luonnossa. Ei osaa väistellä petokaloja ja on herkkä sairauksille, mm. vesihomeelle jota luonnossakin esiintyy. Esim. taimen ei ole ollenkaan niin herkkä vesihomeella, mutta se ei ole ollut niin pitkään laitosviljelyn varassa ja aina löytyy voitakin luonnonkierron läpikäyneitä kaloja.
27.   [Vt] Hiihtalanjoki    OST - 31/3/2023 5:33:58
Timoo on hienosti johdatellut keskustelun vuosikymmeniä kestäneeseen tilanteeseen ja todennäköisesti myös hallitsevaan ajattelukantaan vapaa-ajan kalastajien keskuudessa. Järvilohikantaa ylläpidettiin vuosikymmenet pääasiassa velvoiteistutuksin ja julkisella rahoituksella. Osakaskuntien,ja kalastusalueitten panostukset istutuksiin olivat olemattomat. Vapaa-ajan kalastajat pääsivät nauttimaan lohen kalastuksen virkistysarvoista koko kansakunnan ja jossain määrin voimayhtiöiden rahoittamina. Kun kannat saatiin lakiuudistuksella erotettua suojeltaviin ja kalastettaviin opittiin jo pitkään tunnettu suhdeluku, noin 1 promille ( 1 / 1000 osa) istukkaista selviytyy ns. sukukypsään ikään. Toki 60 cm alamitan järvilohella saavuttanee suurempi määrä lohikaloja. Järvitaimenen ( eväleikattu) alamitta laskettiin 60 cm alamitasta takaisin 90 - luvun ideaalimittaan 50 cm. Tammukat sen paremkin kuin kuhatkaan kun eivät juuri sen suuremmiksi kasva ja 50 cm pituus on optimi koko pienehköön mökkikoon savustuspönttöön. Pahoittelen tämän kappaleen ontuvaa sarkasmia. Osa kalastusalueista mm. Pohjois-Karjalassa oli aloittanut eväleikattujen istutukset vuosia ennen lakiuudistusta ja evällisten rauhoittamista. Tämä näkyi joitain vuosia alamitan täyttävinä eväleikattuina, joskin hyvin harvalukuisina sellaisina. Elämän karut kävyt alkavat paljastumaan vapaa matkustajille, jotka toki ovat uistelulupansa lunastaneet. Valtio suo kansalaisilleen virkistäviä uistelu- ja verkkokalastus kokemuksia puhtaan luonnon keskellä, mutta kurjien vesi-ja maanrakennus insinöörin tumpelojen vuoksi kalastukselliset virkistysarvot ovat jälleen vaarassa. Myös ahneella voimayhtiöllä oli kerrankin varaa ohijuoksutuksiin järvilohen elinkelpoisuuden parantamiseksi. Laurinvirran kutualuetta tullaan takuuvarmasti parantamaan rahoituksen järjestyessä ( jo tehtyjen parannusten ohella.) Vapaa-ajan kalastajien suurin pelko virkistysarvon menetyksestä näyttää tästäkin huolimatta entistä varmemmalta. Miksi kalastaa kalalajia jota ei yksinkertaisesti riitä kalastettavaksi. Minun mielestäni valtiovalta on tässä asiassa kyllä paaponut ja hoivannut kiukuttelevaa 50 - vuotiasta kauhukakaraa polvellaan jo aivan liian kauan.
28.   [Vt] Hiihtalanjoki    tkorkka - 31/3/2023 7:08:27
Kieltämättä aihe on kiinnostanut aina siitä asti kun lähes 40 vuotta sitten vetouistelun aloitin. Silloin oli muuten alamitta 35 cm... 2000 luvulla olen sitten kirjoittanut asiasta muutaman artikkelin Vetouistelulehteen, joihin olen myös haastatellut lohitohtori Jorma Piirosta ja osallistunut myös Jorman vetämään RKTL:n tutkimukseen jossa merkittiin vetouistelun yhteydessä saaliiksi saatuja lohia ja tutkittiin niiden selviämistä kalastuksen aiheuttamasta rasituksesta. Tuo on kyllä ihan totta mitä kirjoitit 'vapaamatkustajista', mutta ne vapaamatkustajat ovat olleet niitä luvanmyyjiä jotka eivät ole istutuksia tehneet, vaan mainostaneet hyviä lohipitoisia kalavesiä. Taitaa niitä rasvaeväistukkaita enemmän selviytyä sukukypsään ikään kuin promille? Sitä suuruusluokkaa niitä taitaa palata istutusjokeen? Minkä suuruisen kuolleisuuden sitten kalastus aiheuttaa ja mitkä pyydykset ovat pahimpia. Verkkojen osuus on pienentynyt, mutta varmaan merkittävä. Troolia kuitenkin itse pidän kaikkein pahimpana pyyntivälineenä kalastuskuolleisuuden kannalta. Vetouistelun merkitys on varmasti hyvin pieni, kun kalastaminenkin on sallittua vain kylmän veden aikaan toisin kuin muilla pyyntivälineillä. Minä haen järveltä syksyisin elämyksiä, en ruokaa sitä saan kaupastakin. Vaikka tervetullut yllätys oli 4,5 kg eväleikattu taimen, joka olikin ainut ruokakala viime syksynä. Useita hienoja järväreitä tuli myös vapauteltua ja ne tarjosivat hienoja elämyksiä. Minulle on siis jokseenkin sama onko siiman toisessa päässä evällinen vai evätön kala, kunhan rulla pärisee toisinaan.
29.   [Vt] Hiihtalanjoki    OST - 31/3/2023 16:42:42
Lieneekö missään julkaistu tämän parin syksyn pituisen merkintäkokeilun tuloksia? Kokeilussahan kalat nostettiin veneeseen vedellä täytettyyn laakeaan astiaan tai kylmälaukkuun, merkittiin ja vapautettiin. Olisi kiinnostavaa tietää kuinka merkityt selviytyivät vapautuksesta / oliko eroa alamittaisten / mitallisten vapautus kuolleisuudessa tai vastaavasti selviytymisessä.
30.   [Vt] Hiihtalanjoki    tkorkka - 31/3/2023 17:03:46
Kokeillaan kelpaako raportti liitteenä tänne.
31.   [Vt] Hiihtalanjoki    OST - 31/3/2023 17:30:02
Eli 2011 - 2013 nerkityistä kaloista oli saatu vuoden 2013 loppuun mennessä noin 13% merkkipalautuksina. Olisi mielenkiintoista tietää kuinka monesta kyseisen merkintäkokeilun kaloasta saatiin palautuksia seuraavien 5 - vuoden kuluessa eli 2014 - 2018 ja selviytyikö yksikään merkityistä kaloista kudulle.
32.   [Vt] Hiihtalanjoki    tkorkka - 31/3/2023 18:31:41
Jotkin ryhmät ilmoittavat huonosti merkatuista kaloista. Tiettävästi yhtään merkattua järväriä ei ole jäänyt trooliin ja verkkoihinkin huonosti. Tuon tutkielman paras anti oli, että se osoitti järvärin selviävän vähintään kohtuullisen hyvin uistelussa viileään aikaan tapahtuvasta vapauttamisesta.
33.   [Vt] Järvilohen kohtalonhetket käsi...    karvito - 31/3/2023 23:30:05
Nykyään itellä lohikalojen kalastusta Saimaalla vain muutamia päiviä vuodessa mutta kyllä saanut parina edellisvuotena senkin edestä elämyksiä kalojen kanssa kun ovat saaneet kasvaa. Noiden elämyksien puolesta mielestäni kalastus vetää vertoja jo länsinaapurin järville. C&R mitä nuita lohikaloja vapautellut kaikki lähteneet virkeenä uimaan viileä vesi varmasti auttaa. Valkolihasta fisua riittää - affena ja kuha hyvää evästä ruokapöytään.
34.   [Vt] Järvilohen kohtalonhetket käsi...    OST - 1/4/2023 6:28:01
Ruotsissahan on moni asia toisin. Valvonta eri mallilla, samoin valvojien oikeudet veneen tutkimiseen siinä missä sanktiotkin. Vapautuskuolleisuus viileänveden kalastuksessa tuskin on 90% luokkaa vaan selkeästi pienempi. On täysin ymmärrettävää että äärimmäisen uhanalaisen lajin kohdalla faktoja hieman liioitellaan suuntaan tai toiseen ajettavan agendan mukaisesti. Prosessi on kokonaisuudessaan ollut valtavan hidas viivytystaistelu. Reilut 10 - vuotta sitten ajatus lohikalojen kalastamisen totaalikiellosta tuntui vielä vaikealta ajatukselta. Itselleni se ei enää sitä ole sillä lopetettuani lohikalojen uistelun huomasin vain korvanneeni sen muilla asioilla. Samalla menetin ymmärrettävästi kontaktin kalakannan normaaliin alueelliseen kokovaihteluun ( joinain vuosina alueeella suurempia kaloja kunnes ne kalastetaan pois tai siirtyvät itse pois ja seuraa katovuodet). Uistelu Saimaalla on siis vanhaan malliin rasvaevällisten varassa. Eväleikattuja on harvassa, mutta löytyy alueita joilla on vaurasta rauhoitettua kantaa. Osa siis pyytää ja vapauttaa, osa kolkkaa evällisen pakastimeen. Siinä missä verkkokalastus on myös uistelukin jossain määrin vähentynyt. Palaan nyt kahteen jo toteamaani faktaan: Suomessa ei ymmärretä C&R tyyppistä kalastusta vaan se on kirosana. Äärimmäisen uhanalaista lajia pelastettaessa jokainen yksilö merkitsee ja näin ollen täysrauhoitus on 99.9% varma kun kutualueet saadaan toimimaan ja valtiovalta paperiasiat hoidettua. Poliittinen paine tai pikemminkin muodikas ilmiö tukea poliittisesti virtavesien kunnostuksia ja vaelluskalohen tilan parantamista voimistuu. Kalat pakkaseen ja nälkäisten suihin populismi luonnollisesti heikkenee.
35.   [Vt] Järvilohen kohtalonhetket käsi...    tkorkka - 1/4/2023 7:44:02
Totaalirauhoituksen järjestäminen on varsin haastavaa jo ajatustasolla. Silloinhan pitäisi kieltää kaikki kalastusmuodot jotkat voivat uhata Saimaanlohta. Näitä ovat esimerkiksi troolaus, aivan kaikenlainen verkkokalastus ja uistelu. Miten voi kuhan uistelun kieltää? Meillä päin ne viihtyvät tiettyyn aikaan kesällä samoissa paikoissa kuin lohetkin, joskaan vaappuja käyttämällä ei vahinkolohia ole tullut. Josta tullaankin kysymykseen voiko jonkin viehetyypin kieltää? Kuha ja lohi nappaa mielellään samoihin pelteihin. Ja sitten vielä sellainen kysymys, että kuka valvoo? Minulta on kysytty viimeiksi luvat Saimaalla 2004 ja sekin tapahtui huutoetäisyyden päästä. Kun kysyin että haluutkä nähdä tämän luvan, niin vastaus oli että kyllä hän miehen sanaan luottaa... Toisekseen mitä hyötyä täysrauhoituksella saavutettaisiin? Eväleikattujenistutukset loppuisivat, no niistä nyt ei ole ollut hyötyä emokalastolle kun ne eivät järveen istutettuina osaa oikeaan jokeen nousta. Kudulle nousijoistahan ei pari vuotta sitten ollut pulaa, sillä niitä oli yli 250 emokalaa jotka kalastettiin talteen Kuurnan alta. Mutta sitten tuli Laurinvirta, tuo kalojen giljotiini, jonne emokalat päästettiin. Ja sen poikastuotto on ollut jokseenkin nolla. Laitostuneesta ja geeniperimältään köyhästä lajista nykyisellään ei tule koskaan sellaisenaan luonnossa selviytyjää vaikka kutupaikat sille järjestyisivät. Tämän todistaa jo se miten iso osa istukkaista menehtyy muutamassa viikossa istutustapahtumasta. Niiltä puuttuu mm. luonnollinen kyky varoa petokaloja. Koko homma on ollut vain ajan peluuta, joista eniten ovat hyötyneet kalankasvattajat.
36.   [Vt] Järvilohen kohtalonhetket käsi...    OST - 1/4/2023 8:55:46
Täysrauhoitus tuskin pysähtyy mainitsemiisi seikoihin. Voisin olettaa seuraavia toimia: Norpparajoitusten jatkona verkkokalastuskiellot pitenevät. Norpparajoituksia leivottaessahan kalastusalueet pystyivät itse esittämään rajoitusalueita. Jää nähtäväksi saavatko nykyiset kalatalousalueet näin paljon siimaa tässä asiassa. Yleisvedet ovat jokatapauksessa valtiovallan päätäntävallassa ja salmiin / kapeikkoihin voitaneen myös valtiovallan toimesta asettaa rauhoitusalueita, joko yhteistyössä tai lakisääteisesti. Pääasialliset syönnösaltaat tulevat näin suojelluiksi. Trooleihinhan kehitettiin kymmenisen vuotta sitten säleikkö, joka estää lohikalojen päätymisen trooliin. Yhdessä vetonopeuden rajoitusten kanssa lohikalat saattaisivat olla ainakin osittain suojassa vahingoittumiselta pyyntitapahtumassa. Nuotta ( hidas vetonopeus / paine, vaatisi silti maksimi vetonopeuden asettamisen) ja rysähän ( seisova pyydys) on arvioitu troolia vaarattomammiksi pyyntimenetelmiksi lohikalojen vahingoittumiselle. Kun ammattikalastus on ohjeistettu lohiturvalliseksi voitaneen sen aiheuttama pyydystyskuolleisuus hyväksyä ammatinharjoittamisen vapauden ja kotimaisen lähiruuan tuottamisen/ huoltovarmuuden nimissä. Kalasyuksenvalvonnan osalta valtiovalta ei ole tahtonut ottaa kuluja ja vastuuta kannettavakseen. Toiminta tulisi siirtää virkamiestyöksi jota hoitaa poliisiviranomaiset ja Metsähallituksen erävalvojat riittävin valtuuksin.
37.   [Vt] Järvilohen kohtalonhetket käsi...    tkorkka - 1/4/2023 9:20:24
OST: Trooleihinhan kehitettiin kymmenisen vuotta sitten säleikkö, joka estää lohikalojen päätymisen trooliin. Yhdessä vetonopeuden rajoitusten kanssa lohikalat saattaisivat olla ainakin osittain suojassa vahingoittumiselta pyyntitapahtumassa. Minä: Eihän niitä kukaan käytä. Koko homma oli vain troolauksen valkopesua ja julkisuuskuvan parantamista. Mitään ei myöskää ole tapahtunut vetonopeuksien suhteen. OST: Nuotta ( hidas vetonopeus / paine, vaatisi silti maksimi vetonopeuden asettamisen) ja rysähän ( seisova pyydys) on arvioitu troolia vaarattomammiksi pyyntimenetelmiksi lohikalojen vahingoittumiselle. Minä: Nuottakalastuksessa en näe mitään ongelmaa. OST: Kun ammattikalastus on ohjeistettu lohiturvalliseksi voitaneen sen aiheuttama pyydystyskuolleisuus hyväksyä ammatinharjoittamisen vapauden ja kotimaisen lähiruuan tuottamisen/ huoltovarmuuden nimissä. Minä: Tämä on jo nykytilanne. OST: Kalasyuksenvalvonnan osalta valtiovalta ei ole tahtonut ottaa kuluja ja vastuuta kannettavakseen. Toiminta tulisi siirtää virkamiestyöksi jota hoitaa poliisiviranomaiset ja Metsähallituksen erävalvojat riittävin valtuuksin. Minä: No kukas ne poliisien ja erävalvojien kulut maksaa, jollei valtio? Kalastuslaki velvoittaa kalastusalueiden huolehtimaan kalastuksenvalvonnasta. Kunnollinen valvonta vaatii myös lakimuutoksen että veneen saa tutkia saaliin osalta.En jaksa uskoa että laittomasti kolkatut kalat olisivat mitenkään merkittävä osa emokalastosta.Sen verran kovat sanktiot niille on laitettu. Aika vaikea nähdä tilannetta ettei haukea, kuhaa ja ahventa saisi uistella syksyisin jokseenkin millä alueella tahansa, kun samaan aikaan troolit möyhentävät Saimaan selkiä. Joten, unelmasi tuskin tulee tapahtumaan.
38.   [Vt] Järvilohen kohtalonhetket käsi...    OST - 1/4/2023 9:58:58
Mielestäni olemme saaneet nostettua vanhan tutun aiheen jälleen esille ja päivittämään hieman nykytilannetta. Olemme myös kyenneet esittämään omalla populistisella / provokatiivisella tavallamme melko normaalia vapaa-ajan kalastajien aiheesta käymää keskustelua puolesta ja vastaan. Ei toki anneta aiheen mennä ihon alle, sillä juuri tätä vartenhan keskustelupalstat ovat. Kuten jo mainitsin, reilut 10 -v sitten aihe oli itselleni tietyllä tasolla henkilökohtainen. Nykyään tarkastelen sitä jo pidemmän matkan päästä ja huomattavasti neutraalimmin ja laajemmin.
39.   [Vt] Järvilohen kohtalonhetket käsi...    OST - 2/4/2023 19:35:17
Tässä vielä Kalastajan kanavan artikkeli aiheesta. Minä siirryn internetistä aloittamaan talvilomaviikkoani saunan ja parin huurteisen parissa.
40.   [Vt] Järvilohen kohtalonhetket käsi...    tkorkka - 3/4/2023 8:06:42
Tämä on mielenkiintoinen kommentti: ”Pintaverkkojen käyttökielto ja eväleikatun järvitaimenen pyyntimitan nosto 60 senttiin (nykyisestä 50 cm).” Lisäksi hän totesi: ”Mikäli eväleikatun järvilohen kalastus yhä sallitaan, pitäisi alamitta nostaa 60 cm:stä 65 cm:n, jotta edes osa palaisi lisääntymisalueelle kertaalleen.” Ok, taimenen alamiton nosto hyvä juttu, mutta sen pitäisi olla sama kuin lohella, koska aina voi olla lajinmääritysongelmia. Mutta kertokaas minulle, miten järvialtaaseen istutettu järväri osaa Pielisjokeen, kun se ei ole leimaantunut sinne? Näin tuskin tapahtuisi vaikka alamittaa nostettaisiin? Alamitan nostoa pidän sinänsä hyvänä asiana.
41.   [Vt] Järvilohen kohtalonhetket käsi...    Coho - 7/4/2023 17:27:33
Tässä viestiketjussa esitetään rajoituksia ja alamittojen nostoa tms. Varmaan olisi järkevää, että tehtäisiin kalastuksen valvonnasta sellaista, että sääntöjä noudatettaisiin. Suomessa valvonta on aivan onnetonta. Osakaskuntien valvojilla ei ole oikein minkäänlaisia oikeuksia, voi vaan kysyä, että onkos sitä laitonta saalista. Ja kun vastaus on, että ei, niin siinähän ollaan. Poliisi kyllä voi veneeseen mennä mutta ei ihan heppoisin perustein sekään. Jotain on kyllä vikaa ja paljon, kun sääntöjä tehdään vaikka kuinka mutta niitä ei pystytä valvomaan.