Heh,heh,..Eilen sai käsiään varoa jiggauksen sivutuote haukien vapauktuksessakin.Ja koko luokka vain 4-5 kg.
Jonkun verran merilohia tartti Bornholmin hulluina vuosina vapautella ja suurin kala jonka vapautusta onnexi tartti vain olan yli katsoa oli 125 kg Blue Marlin.
Ja tietty järvilohia täällä,mutta niiden koko on pieni vrt.isomus meriloheen.
Kertokaahan kuinka teidän mielestänne isomuksen vapautus on hyvä tehdä turvallisesti sekä lohelle,että kalamiehelle!!
Timppa
Kerran reissun loppuvaiheessa alkoi tuntumaan, että meillä alkaa olla jo ihan riittävästi lohia. Nappasi sitten kuitenkin vielä yksi ja siinä veneen vierellä arvioitiin painoksi 11-12 kg. Minä olin jo silloin siirtynyt osittain vain yhteen kolmihaarakoukkuun, mutta myös kahta oli käytössä joissain rakseissa. Minulla oli tuolloin vain veneen ajajan rooli vapamies ja haavimies olivat erikseen. Tarkoitus oli vapauttaa pihdeillä kala vedessä, mutta kun en varmaksi muistanut on yhdellä vai kahdella koukulla, annoin kipparin ominaisuudessa 'määräyksen' että liian vaarallista työntää käsiä pihtien kanssa veteen, otetaan sen sijaan ihan perinteisellä haavilla. Noh, kala pois vedestä haavilla ja sen koko paljastui siinä vaiheessa ja päätin että kyllä tälle tilaa vielä löytyy ja kiva olisi painokin tietää. Vapautettiin sitten kala hengestään ja puntari näytti 16,9 kg. Olen aina kadehtinut kalamiehiä jotka osaavat punnita kalan silmällä veteen tai ilmahyppyyn... Itsellä on vielä(kin) harjoitusvaihe menossa.
Mutta tuohon otsikon kysymykseen, niin hyvä alku on lopettaa sen takakoukun käyttö rakseissa. Sillä kun ei edes käytännön kenttätutkimusten valossa ole juurikaan merkitystä karkaavien kalojen määrään. Kumihavashaavi on muuten hyvä, mutta sen pitää olla niin kestävä ettei siitä mene isot lohet läpi. Käytännössä ei olla isoja montaa vapautettu, vaan pienempiä ja keskikokoisia. Tekniikkana on ollut kumihavashaavilla kyytiin ja Colemanin isoon boxiin jossa vettä valmiina. Siellä on sitten hyvä ja turvallista irroittaa koukku. Pituus otettu sitten samalla liikkeellä veneen laitaa vasten kuin on tapauhtunut veteen lasku. Joku vuosi oli myös hauille tarkoitettu punnituspussi, jolla otettiin painokin vapautettavista kalaloista, mutta pituus riittää ja riittävän tarkan painon näkee käyrältä.
Marliineilla ja purjekaloilla on käsittelyä veneen vieressä helpottava miekka. Siitä saa hanskoilla hyvän ja tukevan otteen.
Liiteenä kuva jossa vapautusprosessi menossa.
Kerran on pari vuotta sitten vapautettu alle 10kg lohi. Sen homman tehtyä päätettiin ettei tarvii ruualla ja luontokappaleilla leikkiä, mennään rantaan leikkiin vaikka viinalla jos on kalaa tarpeeks.
El Hierrolla 3-4m Harlekiinihai sai vapautensa, rauhoitettuna ei saalikksi olis saanu ottaakaan. Vaijeri poikki leikkureilla, ei viiltosuojahanskatkaan varmaa suojaa tarjoa jos sen kidasta koittaa koukkuja kaivella?
Niin tuo vapautus saatiin tehtyä veteen, se on melko vaikee ja vaarallinen homma kun kohtuu korkeelta joutuu sen tekeen. Kippari pitää housun perseestä kiinni kun pää alaspäin pihdillä koukun irroitin, pelkkä takakoukku suussa. Nahkinen tiggihanska suojana.
Nythän olisi hyvä aika pohdiskella miten sitten jos/kun tulee Suomeen samanlaiset säännöt kuin Ruotsissa. Eväleikattuja on aika harvassa ja jos meinaa lohen uistelua harrastuksena jatkaa, niin vapauttamisilta ei voi välttyä. Tämähän on ihan rutiinia ruotsalaisille ja tanskalaisille.
Jostain aikanaan kuullut että koukku koteloituis ja tippuis nopeasti kalan suusta jos leussa? Noi Puolalaisten siimalohetkin koukuista hengissä selvinny mutta ei varmaan elämänlaatu parantunut koukusta elimistössä?
Haavi vaan tuntuu jotenkin siltä että raapis lohen limaa ja vahingoittais sen pintaa ja noista ne taudit pääsis sitten alkaan?
Sekun ei haaviin joutuessaan arvaa kuinka elämä jatkuu ja tappelee henkensä edestä.
Tuskin kotimaisille kaloille mitään hyvää vapautustekniikkaa löytyy,varsinkaan lohikaloille.Ei näytä mukavalta nuo suuret rasvaevällisten meritaimenien vapautukset(kala kyytiin ja kuvaus sylissä) joita aina silloin tällöin löytyy rannoilta kuolleena.
Samaa mieltä mimim.Räiskiksen kanssa.Jos potti on täynnä,niin rantaan saunanlämmitykseen.Istuu vaan pirun huonosti Suomalaisen kalamiehen kivikautiseen geenimutaatioon.
Kohtalaisen paljon noilla tropiikin vesillä Charter veneiden kyydissä olleena.Siellä miehistö osaa tämän vapautusprosedyyrin...
Mitä tulee näihin 4-5 kgn haukien vapauttamisiin.Jussin jälkeen ainakin merialueella nämä kalat,eli silakka hauet ovat sitä parasta esim.hauki guenellien raaka ainetta.
Eihän se potti nykyisellään täyty useimpien kohdalla päivässä missään vaiheessa. 3 henkeä veneessä, niin aika paljon saa lohta mättää kyytiin, ennen kuin laki määrittelee että potti on täynnä...
Toiset saattaa määritellä kohtuuden ihan itse ja antaa kalalle uuden mahdollisuuden.
Kalojen vaputtaminenhan on pakollista monin paikoin. Näinhän toimitaan lain puitteissa monessa paikassa, Vänernillä, Saimaalla, merialueilla Ruotsissa ja Tanskassa.
Minun puolesta kunhan toimitaan lain ja määräysten mukaisesti, ei kannata kovasti osoitella sormella muiden toimintaa. Eikä myös saunakulttuuria.
Noista pönöistä en oo tykänny missä kalaa kierrätetään sylistä toiseen ja sitten 'hienosti' vapautetaan, saa joku mut melkohyvin puhua ja kertoo että tuo oli sama kala minkä Torniosta joku saa saaliiksi?
Jäi taas pönöt vähiin, 2 kalaa saaliks ja toisesta ei tullu kun kuva mikä napataan ottisetin kanssa heti lattialla. Kun kippari alko ehdottaan että napataan kuvaa niin olin jo mahan putsannu ja pistäny kylmälaukkuun? Meillä ei kortit ole kuvista täyttyny, nytkin oli kolmas kaveri vielä mukana kun eka saatiin, ei edes sillä kamera tullu mieleen.
Ois kiva tietää, kuinka nousu lohi selviää koti jokeensa kun niitä eka väsytetään 15-45min haavitaan ja mitataan. Sit pitäis vielä jaksaa uida 300km jokeen ja suorittaa kutu puuhat. Kunpa joku viisas selvittelisi/tutkisi asiaa , et vois hyvin mielin sit vapauttaa lohen jos tämä rasva evä vapautus tulee voimaan kivelle.
Aika hyvinhän nuo lohet selviää Saimaallakin vapautuksista. Usein toki ajat ovat lyhyempiä, mutta voisi olettaa kookkaan kalan selviävän kovemmastakin rasituksesta. Paremmin se ainakin selviää kuin sen kaverit pakastimessa...
Taitaa muuten olla aika vähäistä lohen matkanteko uimalla? Joo, ei se lennäkään, mutta kun heittäytyy oikean suuntaiseen virtaan, niin jo vain matka alkaa käydä helposti.
Ai niin, Ruotsissahan oli tänä keväällä projeksti jossa merkattiin lähettimellä parikymmentä uistellen saatua lohta. Siitähän sitä dataa alkaa kertymään. Ilmeisesti oletusarvo oli että selviää, kun tutkitaan niiden vaelluskäyttäytymistä.
Juu, tuttua hommaa saimaan lohen vapautus ja uskonkin et syönnös lohi siitä kohtuu hyvin selviää kun väsytyksen jälkeen pääsee 'lepäilee' toisin kun vaellus lohi. Hyvä et asiaa tutkitaan👍
Järvilohia ja Bornholmissa myös merilohia on yhteensä tullut vapauteltua satoja elämän aikana.
Kokoluokka kylläkin vain 1-6 kg.
Ja nuo vapautukset vedessä ilman haavitsemista tai kalaan koskematta.
Vasemmassa kädessä hanska (jos on muistanut ottaa mukaan) ja oikeassa pihdit millä vääntää koukku irti.
Kuten Kaima on jo tovin käyttänytkin 1 kpl esim. nro 2 koukku rakseissakin helpottaa vapauttamista.
Kun en saanut 1:llä koukulla kaikkiin huppuihin / täkyihin mieleistäni uintia käytin 'kiinnitys koukkuna' rautalanka mutkaa tai 1-haara koukkua,josta kärki katkaistu.
Traileri koukku takana irti kuten 2-koukkuisessakin ja täkyn 'painopiste' sitten mieleinen.
Toinen asia on siirtyä käyttämään 0,60 mm tapsi siimaa.Se kestää loppuvaiheen riuhtomista ja on topakampi pitää hanska kädellä kiinni paksummasta siimasta kookkaammalla vapautettavalla.
Levyjen perässähän moni käyttääkin,mutta myös vapaasti hengittävissä.
Ja jos lähtee irrotettaessa,niin antaa mennä ja eikun uudestaan.
0,60 mm tapsilla voi saada jopa paremman uinnin/kalastavuuden täkyyn kun valitsee siiman notkeimmasta päästä ja ei käytä kirkkaissa vesissä kiiltäviä vaan mattamaisempia siimoja.
Tuosta tutkailu kauan sitten kun Puruvedessä oli hyvin kookasta taimenta ja järvilohta.
Teimme joka vuosi raksitapsit eräälle Puruveden uistelijalle,joka lähes 'asui' Puruvedellä.
Hän sai parhaina vuosina 30-40 kpl yli 3 kg:n lohikaloja sieltä ja kun olin kuvannut siellä vedenalaisilla kameroilla ja huomannut kuinka selkeästi kiiltävät siimat näkyivät nauhoilla,niin teimme hänelle kalastavuus vertailuun kiiltäviä / mattapintaisia tapseja.
Ei mennyt pitkään kun hän ilmoitti,että älkää enää ikuna tehdä hänelle tapseja noista kiiltävistä.
Tummissa vesissä en juurikaan ole huomannut eroja,mutta kirkkaissa vesissä on syytä huomioida tuokin asia.
*Täälläkin joskus keskusteltu vapautettujen lohien selviämisestä ja kun Kanukit sumputtivat uistelemalla pyydettyjä lohia,niin selkeä päätelmä oli,että mitä kookkaampi yksilö sitä varmemmin selviää.Eikä kuolleisuus ollut hälyttävä pienemmilläkään.
-->Merellä ei Suomen korkeudella juuri pieniä tartte vapautella kun niitä ei juurikaan ole/ iske vieheisiin.
Timppa
Itse ainakin ajattelin siirtyä yksi haara koukkuihin, jos noita isoja pitää ruupee vapauttaa. Siitä on helpoin irrottaa varsinki jos yrittää sitä vedessä. Kaippa niillä saa jonkin näköisen uinnin täkyyn.
Meillä perämies tuskaili alkuun tuon saman painotusongelman kanssa kun siirtyi yhteen kolmihaaraan, mutta on tuntunut löytävän varsin hyvin ottavat uinnit ilman mitään lisävimpstaakeja, ilmeisesti ihan vaan koukunpaikkaa hakemalla. Lassella en muista tuon kanssa mitään ongelmaa olleen, vaikka on tarkka kaveri raksin säädössä. Itse taas olen monesti vähän suuripiirteisempi, eikä se ole ollut minullekaan ongelma. Sinänsä mielenkiintoista kun ottaa meidänkin venekunnan statistiikkaa esille, niin ei siellä oikein kukaan nouse yli muiden raksinsäätäjänä, enkä edes pidä itseäni kummoisena säätäjänä.
Etkös sinäkin ollut mukana ainakin jollakin tapaa siinä RKTL:n uistelemalla saatujen järvilohien merkkausprojektissa? Sen tuloksethan aika yksiselitteisesti puhuvat selviytymisen puolesta. Kalat pyydettiin viileästä vedestä, kuka milläkin tavoin vesiastiaan. Sitten niitä käpälöitiin ja laitettiin merkki selkään ja lopuksi otettiin pituusmitta ennen vapauttamista. Joukossa oli alamittaisia, mutta myös ihan isokokoisia järvilohia.
Tuosta tapsisiimasta, niin minulla on käytössä jo 0,70 mm takilassa levyjen kanssa, kun joku vuosi sitten meni 0,60 mm fluorocarbon tärpissä poikki. Ja onhan siinä kestävyyden lisäksi, muitakin hyviä puolia...
Mutta toivottavasti ei tule täys kieltoa rasva evälliselle. Paras olisi 1kalan kiintiö per vene/vuorokausi ja rantaan kun se on tullu, ei vapautteluja. Kun puhutaan vaellus lohen pyynnistä.
Ahvenanmaan lohestuksesta kun puhutaan. Lähtökohtasesti siellä pyydetään vaellus lohta, ei kai niitä pysty erottelee onko mikä lohi joten mun mielestä 1kala per vene ois hyvä sääntö. Mutta tällä hetkellä kaikki tekee miten parhaimmaksi näkee eikä mun mielestä siitä tarvi ketään tuomita.
Ajattelin vaan kun mainitsit nimenomaan tuon vaelluslohen. Mutta onhan siellä ilmeisesti aika lailla myös syönnöslohta jos vanhat viisaudet suomujen irtoamisesta pitävät paikkansa.
Itse pitäisin 2 lohta/vene/päivä aika hyvänä sääntönä, mutta toki ymmärrän että asiasta on erilaisia näkemyksiä, kuten koko lohen kalastuksesta.
Järvilohi tohtori Jorma Piiroselta varmaan löytyisi dataa noiden merkattujen ja vapautettujen selviämisestä.
Siis pelkän merkin omaavista vapautetuista,mutta myös muutamista lähettimillä varustetuista.
Itselle jäi pari high lightsia tuolta ajalta mieleen.Jorma laittoi veneessä järvilohet isossa paljussa olleeseen nukutus liuokseen ja teki pienen viillon vatsaan, asetti sinne lähettimen ja ompeli haavan umpeen.
Kun pökkeröstä tokenivat ne lähtivät jatkamaan touhuaan Saimaalle.
Tuossa linkissä on telemetria tutkailusta tarinaa.
Tuossa oleva kuva on veneessäni olleesta nukutuspaljusta otsakkeella:
Tuohistonselkä Sulkava 19.11.2006
Yksi kohokohta oli kun VeePee sai oman saamansa kookkaan järvärin uudelleen-:).
Saamamies viimeisen päälle!!! Ja osaa nauttia samasta kalasta useammalla reissulla.
Timppa
Onhan siitä toisestakin hankkeesta loppuraportti, koitan liittää sen tähän.
Ottaen huomioon miten kovaa käsittelyä kalat kokivat, selviytyminen on aika hyvää.
Tornionjella ,varsinkin lämpimän veden aikaan lohissa selviä ihovaurioita,joihin iski sienitaudit.
Yksi suuri syy oli P-up rysistä vapautetut lohet,jotka hakkasivat rysän kaukalossa itsensä verille.No siihen kehiteltiin ainakin Ruotsissa joku 'Vittjanpåse'
Oli nyt kuinka tahansa.Kävin rannassa haastattelemassa paikallista kalastajaa.Lohen koko on nyt 6-10kg,eli normi kuviolla mennään.
Jonkinsortin hellejaksoa on luvassa,eli rysäpyynti ja miksei myös vetouistelu tyssää siihen.Seurataan ennusteita.
Kongon Palmusaarilta kuuluu kummia.Ovat aloittaneet Merikotkien listimeisen,koska alueen haahkakannat ovat uhattuina.Haahkojen Kevätjahtihan on sallittua Ålandissa.
No,se siitä.
Lieneekö ollut sama luken tutkimus mikä oli tässä jokunen vuosi sitten länsi rannikolla. Siinä push-up rysillä pyydetyt lohet nukutettiin ja merkittiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vapautettujen lohien selviämistä. Osa lohista alkoi käyttätyä operaation jälkeen varsin kummallisesti. Muistaakseni tulivat uudelleen pyydetyiksi kymmenien kilometrien päästä mutta etelän suunnasta.
Muistan kyllä tuon jutun,mutta nyt kyseessä oli P-upeista vapautetut lohet,aivan normaali pyyntiin liittyen.
Jokainen kalastajahan sai henk.koht.kiintiön,eli ns. pantalohet.Eli pienempiä heiteltiin takaisin ja kaikki suuret pidettiin.Palojon kiloja=paljon euroja.
Jos oikein muistan niin tilalle tuli poisheittokielto.Kaikenlaista sitä on kokeiltu,vuosien mittaan.Sitäkin muka tutkittiin vuosikausia ,mistä lohien ihovauriot joella johtuivat...
Tuosta Ålandin merikotkan suojelujahdista on valitettu korkeimpaan hallino-oikeuteen.Ei liity niinkään aiheeseen,mutta osoittaa saarimaakunnan oudot lakikäytännöt.
Jotenkin hassulta tuntuisi,että uisteluvene vapauttaa lohen ja muutaman mailin päästä sama kala ui rysään ja siitä myyntiin.
Kanadalaisilla on suoraviivainen tyyli suojella lohikantoja ja vaikka eri alueille on sovittu säännöt ja kiintiöt kaudelle etukäteen ja huomataan kesken kauden ettei kanta vaikuta kestävältä saattaa stoppi tulla pyynnille kesken kauden ja välittömästi.
Kaima kuulutti vapakalastajille etujärjestöä.
Jotain mallia voisi ottaa Kanukkien Fisheries & Oceans toiminnasta Suomeenkin.
Sotilaallista ja järjestelmällistä touhua kaikin puolin.
Linkissä heidän ohjeistusta vapautettavien lohien käsittelyyn.
Timppa
Fisheries & Oceans sivusto:
www.pac.dfo-mpo.gc.ca/fm-gp/rec/index-eng.html
Joissaki paikoissa siellä taitaa olla sääntö, että tietty määrä kaloja on pitänyt nousta jokeen ennen kuin ammattipyynti sallitaan.
Ruotsissa on käsittääkseni ihan toimiva vapaa-ajan kalastajien järjestö, nimeä en tähän hätään muista. Toinen asia mitä Ruotsista kalastukseen liittyen tänne kaipaisin ovat kalastuksenvalvojien oikeudet tarkastaa vene. Nyt kun kalastuksenvalvojilta vaaditaan kalastuksenvalvojan tutkintoa en näe isoa ongelmaa jos oikeuksia laajennettaisiin. Toisaalta kalastuksenvalvoja on vähän samanlainen taruolento kuin Joulupukki, ainakin meillä päin...
Ollaan valovuosien päässä tuosta.Koskee viranomaisia sekä itse kalastajiakin...
Suomessahan on ammattikalastajilla henkilökohtaiset kiintiöt.Eli aivan kuin osakkeita,joita voivat sitten myydä ja ostaa keskenään.
Toisinsanoen ainakin puolet lohista ovat Ruotsalaisten 'omaisuutta'
Näin pitkälle ollaan tässä lohenkalastuksen kehitysmaassa,nimeltä Suomi ollaan menty.Nuo sällit tuolta ministeriöstä ovat vastuussa koko sopasta...Mutta se siitä.
Olin vsta 1990 Kymijoella laillistettuna valvojana. Vanhan lain aikana sai tarkistaa veneen ja kulkuneuvon. Lain muututtua tutkinnon vaativaksi ja em oikeuksien puuttuvaksi lopetin ja oletan että moni muu teki samoin.
Kanadassa koin 1:n luvan tarkastuksen Vancouverin saaren länsilaidalla Bamfieldissa.
Tarkastajana Canadian Coast Guard ja kun 'tykkiveneestä' setä lasketui köysitikkailla uistelupaattiin niin kyllä kaikki laatikot tuli syynättyä veneestä.
Tarkasti saadut kalat ja sen että ne oli merkattu lupalappuun ohjeiden mukaisesti.
Siellä siis uistellut 10 päivää ja 1 tarkastus.
Suomessa ja Euroopassa uistellut 40 vuotta (Päiviä?) ja Suomen sisävesillä 1 tarkastus ja Venäjän Kuittijärvellä 1 tarkastus.
Eli eipä ole kalastuksenvalvojista häiriötä ollut-:).
Timppa
Tuossa aivan vähän aikaa sitten ynnäsin omat kalastuslupien 'tarkastukset'. Minäkin olen kalastanut 40 v.
Ensimmäinen luvan kysyminen tapahtui Puulalla -87 kun Säkkisalon jouppo renki ajeli veneeltä toiselle ja samalla pummasi viinaa. Muisti siinä samalla kysyä uistelulupaakin...
Toisen kerran lupaa kysyttiin Tenolla, kun rajavartia tuli juttelemaan kanssamme rannalle. Oli oikein mukava ja asiallinen kaveri. Tuumasi lähtöä tehdessään, jotta katotaanko samalla ne luvat, niin tulee sekin homma hoidettua. Tämä oli joskus -92.
Kolmannen kerran Saimaalla mökkivesillä kalastuksenvalvoja ajoi huutoetäisyyden päähän veneestä ja kysyi 'onhan sulla luvat kunnossa'? Johon vastasin, tottakai, haluatko nähdä? 'ei, kyllä hän miehen sanaan luottaa...'
Neljännen kerran sama ukko, kuin edellisellä kerralla tuli lupia kyselemään kun olin vaihtanut venettä. Tunnisti minut ja sanoi, että hän aina kysyy luvat uusilta veneiltä. Mutta ei vieläkään halunnut nähdä minun lupia. Kysyi niitä kylläkin :D
Juu,tuosta valvonnasta on kyllä kokemusta.Eli esim.Syyttäjän pyynnöstä dokumentoitiin laiton pyynti,sen ajan tarkkuuksilla,jotka kuitenkin olivat millimetrin tarkkuutta digikuvissakin.Tutkakuvat vielä liitteenä.
Jotenkin nämä verkoselvittäjät selvisivät suurinpiirtein moitteilla tosi törkeistä laittomuuksista.
Nyt on onneksi korvausarvo määrätty vaelluskaloille,aivan kuten riistaeläimen tapolle rauhoitusaikana.
Sain juuri postia 'vetouistelijoiden' kalustosta.Ilmeisesti Kokkolan uistelijoiden geimeistä.Näitä kuvia sitten käytetään todistusaineistona tulevissa rajoituskeskusteluissa.
Tuntuu siltä,että tällä lippisjenillä ei ole minkäänsortin itesuojeluvaistoa,harrastuksensa suhteen...
Eli onko Kuopijooon mänijöitä,juna män just...
Menee kyllä vahvasti OT:ksi,mutta karu tarina kalastuksen valvonnasta 70-luvulta:
Isävainajani toimi Pielisen pohjoispäässä kalastuksen valvojana ja paikallisen kyläkoulun opettaja oli ihmetellyt kun hän ei saa katiskoillaan haukia Vastimon joen yläjuoksulta keväällä.
Oli soudellut joen suulle,joka alle 15 metriä leveä ja syvyyttä pari metriä.
Oli huomannut verkon joka oli asetettu penkasta penkkaan ja esti kalojen nousun jokeen.
Ilmoitti asian ja isävainaja kävi siirtämässä verkon ja verkkokepin kaloineen niin että peitti vain 1/3 nousu väylästä ja laittoi pyydys laittomasti asetettu lapun.
Seuraavana aamuna verkko oli taas yli uoman ja isäni toisti saman toimenpiteen.
Kolmantena aamuna sama juttu,mutta nyt kun isäni oli taas siirtämässä verkkoa,hyökkäsikin mies kiinni isäni veneen keulaan kiinni ja veti venettä maille.
Oli karjaissut,että sinäkö täällä prk..le minun pyytöjä siirtelet ja kävi isäni kimppuun puristaen kurkusta.
Tiimellyksessä isäni oli saanut vyöltään terävän biisamin nylky veitsen ja vetäisi sillä jolloin hyökkääjän rintapuoli aukesi olkapäästä napaan ja tappelu päättyi.
Hyökkääjä oli kuitenkin päässyt terveyskeskukseen paikattavaksi omalla autollaan ja sinnepä joutui isänikin kun sai sydänkohtauksen tapahtuman johdosta.
Aikanaan tapaus tietty päätyi oikeuteen ja isäni vapautui veitsen käytöstä kun se katsottiin itsepuolustukseksi ja hyökännyt pukari tuomittiin korvauksiin.
Tapaus olisi saattanut saada jatkoa.Nimittäin kun naapurin puhelinkopin kokoinen ja hevosen voimainen mies kuuli kuka on isäni kimppuun käynyt, hän oli hypännyt autoonsa ja ajanut tuon pukarin pihaan.
Pukari oli ehtinyt lukita ulko ovensa,mutta naapurin mies oli repäissyt ulko oven irti saranoineen,meni sisälle ja pieksi tuon pukarin pahasti.
Kuitenkin tuon naapurin miehen maine oli sellainen ettei pukari uskaltanut tehdä asiasta ilmoitusta.
Tapauksen jälkeen isäni päätti luopua kalastuksenvalvojan tehtävästä.
Timppa