Tuota on kalaporukoissa ja keskusteluissa spekuloitu.
Miksi tämä nyt keskellä kevät talvea ja 50-70 cm jään aikana mieleen tuli?
Kun pilkkii vaikka 13 m:n vedellä,niin aktiiviset ahvenet lähtevät pohjasta nousemaan tasapainopilkkiä vastaan,kun sitä on laskettu vasta 3-5 m jään alle.
Se perustuu varmaan näkemiseen pääosin ja aiheuttanut spekulaatiota tasurin vatsaväristä / sen näkyvyydestä jäätä vasten.
Nyt minulle kerrottiin 360 asteen kaikuja käyttävien suunnasta,että kun tiputtaa ison tasurin ja heilauttelee,niin ahvenia lähtisi tulemaan jopa 20-30 m:n päästä tasuria kohti.
Tuon en usko enää perustuvan näkemiseen vaan kylkiviiva aistiin.
Monestihan pilkillä käy kun joku mättää ahventa jäälle,niin muut saa porata kyseisen pilkkijän paskarinkiin ja eivät saakaan välttämättä mitään.
Ahvenet keskittyneet jo kauimpaan vedessä olevan pilkin suuntaan.
Uistelussakin ajatellut,että on olemassa voimakkaasti vettä liikuttavia houkutuslevyjä ja sitten helpommin kalastavasti täkyä/viehettä uittavia uittolevyjä.
Samantyylistä tapahtuu pilkinnässäkin kun syönti ei ole parhaimmillaan.
Aloitettaessa saa tyhjänkin reiän muuttumaan kalareiäksi heiluttelemalla 'halon' kokoista tasuria.
Usein kuitenkaan tuohon isoon 'halkoon' ei ahvenia saa ottamaan vaan huonolla syönnillä mentävä jopa morriin,että kelpaa.
En osaa vastata otsakkeen kysymykseen esim. siltä osin kuinka kaukaa voimakkaasti vettä liikuttava houkutuslevy esim. lohen houkuttaa,mutta jos iso tasuri houkuttaa ahventa 20-30 m,niin voi kuvitella,että kauempaa kuin tuo metri määrä....
Timppa,jolla eilen huono ahvenen saanti ja tarttee käyttää hiukan ohuempaa fileeraus veistä,että tänäänkin ahven paistia saa lautaselle.
Ps.Viitaten tuon linkin kirjoitukseen,on se hyvä ettei meillä ole sähköankeriaita...Olisi pystytukkaisia pilkkijöitä...Toisaalta jos niillä voisi luotaimen akun ladata kesken pakkaspäivän-:).
Saattaa liittyä myös ääneen. Talvella veden alla on hiljaista etenkin tyynelläkin säällä. Kalat pulisevat vain keskenään. Pienikin kilahdus kuuluu kauas. Reijästä heijastuva valo, voi myös kiinnostaa.
Vetohommeleissa kelissä pinnassa vedettyjen levyjen paineaallot tuskin kantaa pitkälle, koska on vedessä muutakin hälyä ja monen suuntaista liikettä. Tyynellä / syvällä on varmasti eri olosuhteet ja vaikutus on erilainen.
En juurikaan keskustele kalojen kanssa, ainakaan silloin kun on muita ihmisiä kuulemassa-:).
Noin joku viisas kirjoittaa kalan kuuloaistista:
Kaloilla ei ole lainkaan ulko- tai keskikorvaa. Vedessä etenevät ääniaallot välittyvät sisäkorvaan pään luiden välityksellä. Ääni etenee ilmassa 340 metriä sekunnissa ja vedessä lähes viisi kertaa nopeammin. Näin nopeasti etenevien ääniaaltojen tulosuunnan paikantaminen on vaikeaa.
Timppa
Kalojen aisteja katsoon, kuinka saa Silli ahveniin eloa, ehtiikö avannosta kun ISO ahven nappaa?
Ongittujen perässä. Kaveri mukaan jolta kilon tappo puuttuu, monesti jääny pienestä kiinni, kymmenistä grammoista, jos tänään!
Ite ongin liki 100% noilla isoilla kevennetyillä, aika vähän kittiäisiä noihin onneks tulee.
Tänään liki viimeinen avanto, näky tavaraa taas luotaimessa ja iltasyönnin toivossa piti vaihtaa 7+ onkeen, olihan herra Suurisuu tontilla ja olis halunnu sen omakseen. Eipähän saanu, pamppua ja kotkalle ruokaa!
Noi Suurisuut vasta nopeita ruokapöydässä, ei kerkiä edes kiskasta puntaria turvaan kun on jo hampaat kiinni.
Mutta ei tuo saalis nyt niin enää tärkeä, vanhojen kalakaverien patikkaretki, hyvin kesti kunto kaikilla, nuotiolla makkarat ja tölkki olutta. Ei ole talven hiihtolenkit menny hukkaan. Tulee itseään piiskattua, kunnos hiki rannassa ja vaihtovaatteet tarpeen.
Tämä nyt karkasi pilkintään,kun se tietty ajankohtaista.
Vaikka epäilin,että kuha valtaa joissakin paikoilla ahvenelta elin tilaa,niin kyllä monista Suomen vesistöistä tulee kookkaampaa ahventa kuin ikinä.
Osa johtuu isojen tasureiden/jigien/ luotainten tulosta pilkkijöiden suosioon,mutta kyllä isoa ahventa on enemmän kuin ennen.
Tuttuni verkkoihin on uinut tänä talvena jo 5 kpl 1,5 kg suuruusluokan ahventa ja kuitenkin hän liottanut elämänsä verkkoja samoilla selillä ja koko ajan noiden mörkö ahventen määrä hänellä ollut nousussa.
Tänään raahaan emännän mukaan pilkille.Hän on niin eettinen pilkkijä,että saattaa jättää toukat pois koukusta,ettei kalat häiritse auringon ottoa...
Tai sitten hän ei halua nolata minua paremmalla saaliillaan-:).
Timppa
Yksi asia mikä vaikuttaa ahventen koon kasvuun voi olla kalastuspaineen muuttuminen. Yli puolikiloiset tai 35:set on takaisinlasku yksilöitä monella. Ruokakoko keskittyy 25-35cm väliin. Isommilla geenit jatkoon ja vahvempaa kutua.
Kun saa ison ahvenen niin hyvin mahdollista, että siitä on kiittäminen edellistä kalastajaa tai kalastamatta jättäjää.
Näinhän se on käynyt, kesällä lähtee jigistä +35cm ahvenet samantien takas kasvaan. Pilkillä vähän eri, kun tuo parvi sattuu alle ei kyllä tule tiputeltua takas reikään, silloin onkimoodi päällä ja nostellaan kalat jos kuinka monta tulee, sitten kun parvi pois paikalta niin siivotaan ja verestetään ruokakalat.
Mutta tuohon kylkiviiva aistiin, on ahven kyllä myös nopea kun vaan on olosuhteet oikeat, yhdellä järvellä usein ongitaan 14-16m syvyistä vettä, kun reikään alkaa puntaria pudottaa niin saattaa viiva lähteä samaa vauhtia pohjasta vastaan. Oman enkan tuolta saanut just noin, puntaria ei juur 10m alemmas pudoteta, jos vaan ahben otillaan niin kyllä nopeasti hakee, hiipäjät ei muuta kuin käy katsomassa.
Näin keväällä ihan reiän alunen ongittava tarkkaan, ahven kulkee paljon ihan liki jäässä kiinni, edes kaiku ei niitä näytä. Taitaa olla ruoka tuossa jään alapinnassa, pikkukuore kai lähinnä? Kaikenlaista ötökkää nousee avannoista, suurin minkä nähny oli suursukeltaja, melkoinen koppakuoriainen. Eilen isoja hämähäkkejä jäällä, mistäs ne sinne tulee?