Uhattuna ei ollut henki eikä terveys, vain polttoaineen syöttöhäiriö moottorissa, jota ei järvellä pystynyt korjaamaan. Niinpä apua tarvitseva tyytyi ohi kulkeville huiskuttamaan käsillä avunpyyntöjä, joihin uistelijat eivät reagoineet. No ei se mitään. Sitten soittoja Puulan järvipelastajat -kyllä, soittoja nimenomaan, viisi kappaletta päivystysnumeroon, joka toissa kesänä puhelimeen tallennettu- vaan taisivat päivystäjät sielläkin olla uistinta vetämässä. Tai numero vaihdettu, mikä joka kerta pitänee tarkistaa ennen kuin vesille lähtee.
Hirvensalmen pelastuslaitos sen sijaan (112) toimi nopeasti ja asiantuntevasti hinaten pelastettavan lähimpään rantaan. Lämpimät kiitokset niille kuudelle pelastajalle, jotka toimittivat avun keskelle Karttuun selkää! Kiitokset myös Hirvensalmen venekauppias Tähtiselle ripeästä traileriavusta kesken pyhäpäivän! Kiitos myös Otavan ja Suomen parhaalle konekorjaajalle Paasoselle asiantuntevasta puhelinavusta kesken ruotsalaisten juhlapäivää! Kiitos siis kaikille!
Onko järvipelastajat = meripelastusseura? Meripelastusseuran toimikausi päättyy lokakuun loppuun. Sen jälkeen apua saa järvellä hätänumerosta tai muilta veneilijöitä. Hyvä, että pääsitte rantaan👍
Hyvä, että sait avun ja tilanteen kuntoon! Hyvä, että otit asian täällä esiin! Näihin aikoihin vesillä ei ole juuri muita kuin vetouistelijoita sekä aamuisin ja iltaisin verkkomiehiä, niissä vesistöissä, joissa verkkomiehiä vielä on. Kun hätä on, jokaisen velvollisuus on auttaa. Ja mitä pikemmin, sen parempi.
Näytit hätämerkkiä, oikein! Kyllä vesillä liikkujien on tunnettava hätämerkit ja reagoitava niihin. Meidän vetoiustelijoiden on oltava silmät auki vesillä ja autettava hädässä tai pulassa olevia veneilijöitä tai muita. Kukaan ei lähetä hätämerkkejä huvikseen.
Sitä, onko veneestä polttoaine loppu, onko se uppoamassa tai onko joku hätämerkin lähettäneessä saanut infartin ei selviä kuin menemällä apuun.
Onko omakohtaista kokemusta? On! Ensikerralla pyysin apua eksyttyäni kovassa lumisateessa selkäesillä. Tuulta, vaatteet kosteina ja puhelimen akku lähes lopussa. Pelastuslaitokselle soitettessani sain vastauksen, että heillä ei ole ketään laittaa apuun. Tämä tapahtui 90-luvun alkupuolella, ennen karttaplottereita.
Tuurilla ja käsikompassin avulla pääsin turvaan. Puhelimeni akku mahollisti turvapaikasta soiton kotiin. Kaverin kännykästä soitin pelastuslaitokselle.
Toisella kerralla, kevään ensimmäillä uistelureissulla muutaman tunnin uistelun jälkeen ihmettelin, miksi veneen perä tuntuu olevan syvällä.
Kokeilin käsipulssipumppua ja samalla tajusin, että veneen rungossa on vettä ja paljon. Nostin kaluston pikana ja käänsin kaasun pohjaan. Moottori jaksoi nostaa keulan korkealle, mutta voima ei riittänyt veneen liukuun nostamiseen. Soitin
`kalakaverilleni´, kerroin tilanteen ja pyysin apua. Hän kertoi närkästyneenä, että he ovat kylässä eivätkä voi auttaa!
Selvisin vesilastissa rantaan, jos vaimoni odotti trailerin kanssa. Selvisi, että veneen rungossa oli monta sataa litraa vettä.
Haveri voi sattua kenelle tahansa ja koska tahansa. Pidetään silmät ja korvat auki ja autetaan heti, kun jollakin on tarvetta!
Ee.koo
Ajelin takavuosina Saimaalla 10 metrisellä vuokratulla teräsveneellä kun veto loppui akselin katkeamiseen. Nousin keulakannelle levittelemään käsiä ja heti yksi moottoripurjehtija kääntyi kohti ja veti meidät läheiseen laituriin. Siellä olevat huomasivat, ettei meillä ole täyttä hallintaa ja tulivat avustamaan. Niinpä lisävaurioilta vältyttiin.
Mukavaa kun merkinanto on hallinnassa puolin ja toisin.
Puulan järvipelastajat ry päivystää avoveden ajan ympäri vuorokauden. HÄTÄTAPAUKSISSA apu hälytetään HÄTÄKESKUKSEN kautta no:112.
Minusta Karttuulla ei olluy yhtään jäätä, vaikka lakanan kokoisiä räntäroiskeita satoikin. Onneksi olin itse maissa, vain aikuinen poika oli järvellä.
No joo, näkyy nyt tuo puhelinnumerokin olevan eri kuin se, jonka toissa keväänä puhelimeeni laitoin.
Miutta tosiaan, 112 tarjosi ripeästi kaiken sen avun mitä tarvittiin, kiitos siitä!
Sen tuo opetti, että muilta veneilijöitä on turha apua odottaa, jos niillä on siimat vedessä :)
Mistä ne muut uistelijat tietää, mitä siellä huiskutellaan ?
Voivat ymmärtää heiluttelut vain tervehtimiseksi.
Ajatusmalli taas kerran Kolholla hieman hakusassa...
Käsin annettu hätämerkki: sivuille ojennettujen käsivarsien verkkainen ja jatkuva nostaminen ja laskeminen.
Ohessa sinulle hyvä linkki, lataa se puhelimeesi. Kannattaa siihen ainakin tutustua!
Ajelin menneenä kesänä hienossa kelissä Barösundin lossin ohi Inkooseen päin. Åkerholmeni ja Villholmin vlissä, väylän eteläpuolella oli ankkurissa pieni noin 10 hevosvoimaisella perämoottorilla varustettu alumiinivene, jossa mies teki hätämerkkejä. Pysähdyn paikalle, ja tiedustelin mikä oli tapahtunut. Mies kertoi, että bensiini oli päässyt loppumaan, siskonpoika oli käyttänyt venettä viimeksi, eikä ollut tankannut sen jälkeen. Tyhjä irtotankki oli siinä veneenpohjalla. Mies mainitsi, että purjeveneet eivät suostuneet auttamaan.
Kyllä itsellänimin mielessä kävi, että jos veneessä olisi ollut airot, niin ei olisi ollut kummoinen homma soutaa Barösundiin tankaamaan. Ja olisihan sitä voinut hiukan tunnustella ennen reissuun lähtöä bensiinisäiliön painoa.
Enhän häntä voinut siihenkään jättää, joten otin miehen ojentaman köyden, ja aloitin hinauksen. Köysi oli kuitenkin niin hapertunutta, että katkesi heti hinauksen alettua. Tarjosin veneestäni vahvemma köyden, ja niin pääsimmekin turvallisesti Barösundiin.
Mitä tästä opimme?
Mitäkö tästä opimme... No sinä tuskin mitään, toinen osapuoli ehkä tarkistamaan bensan jatkossa?
Mutta jos joutuu hinauskeikan suorittamaan, niin siitä varmaan saa myös veloittaa? Minä ainakin ilmoittaisin ennen hinauksen alkua hinnan hinaukselle ja se ei olisi pelkät polttoainekulut. Toki jos hita ei miellytä niin sitten voisin hinata lähimpään rantaan ilmaiseksi. Heitteillehän ei saa ketään jättää, mutta ei kai sitä ole velvollinen hinailemaan bensanloppuneita ilmaiseksi.
Kulut kuuluu ilman muuta hoitaa vaikka olis kuinka tuttukin. Meillä Ahvenanmaalla kaveri hoiti hinauksen, helppo tuosta on katsoa kauanko hommaan meni, paljonko bensaa paloi, kunnollinen korvaus ilman muuta kuuluu asiaan. Eikös hinauksessa kuulu ilmoittaa hinattavalle vastuukin, hinaaja vastaa kai vahingoista ja pitää tietää mitä tekee.
Meille soitti merivartiosto ja tiedusteli hinauksen sujumista, himaajan ammattitaitoa/kokemusta, vielä jonkun ajan kuluttua että ollaanko päästy turvallisesti rantaan. Ahvenanmaalla pitää vhf puhelimella ilmoittaa hinauksesta ja reitistä kaikille aluella oleville aluksille, mielellään kai useampaan kertaan.
Tarina tuosta pelastamisesta tulee mieleen vuosien takaa. Kaverit pelasti Raumalla merestä miehen, kellui meressä ilman liivejä, piti kiinni polttopuusta joita oli veneellään ollut kuskaamassa mökilleen, liian iso lasti ja vene kaatunut. Kaverit nosti miehen veneeseen ja vei rantaan. Myöhemmin huomasivat että oli puhelin ja lasit menny rikki noston tuoksinassa. Saivat selville kaverin puhelin numeron, eipä tullut korvausta mistään, pisti puhelimen kiinni eikä uusiin puheluihin vastannut.
Veneeni neitsyt matkalla rannikolla oli 50 jalkainen jahti ruohikossa ja sieltä heiluteltiin tuota sivulle-ylös-sivulle hätämerkkiä. No, kampesin paikalle ja kytki tai vetolaite oli rikkoutunut ja hinasin 'herrat' lähimpään yleiseen laituriin. V***tti hinata kun koneella olisi pitänyt sen sijaan ajaa totutusajoa. Rannassa vielä havaitsin että kumpikin 'asiakas' päissään.
Itsellä kun on konerikko lisävakuutus, niin varmaan tulisi soiteltua merivartiosto tai meripelastus hinaamaan niin sieltä saanee hinauksesta laskun, jonka sitten voisi laittaa vakuutusyhtiölle.
Kaksi kertaa hinannut, toinen Vänernillä ja toinen Yökkärillä. Empä noista mitään kehdannut pyytää eikä käynyt mielessäkään jättää sinne. Vänernillä oltiin vielä nukkumassa kun kamu soittaa että kone kärähti.
Trossi maksettuna kipparilla, Ahvenanmaalla vaan olis aika pitkä ollut odotus ja kaveri sattui olemaan lähellä ja uisteluvälineet jo nostettu. Soitto kyllä tehtiin, outoa kun vastataan jossain sisämaassa ja alkaa selvittely paikasta ja tilanteesta, ollaanko välittömässä vaarassa ym. Isomman veneen hinaus kohtuullisessa kelissä ei ole mitenkään helppo laji ja vaatii kunnon välineet, köysi on välillä kuin viulun kieli, ei kannata kurkkia jos sattuis köysi katkeamaan, tulee muutakin kuin laastarilla paikattavaa.
Vuosien saatossa ehtinyt olla hinaajana ja hinattavana.
Pielisellä olin lopettelemassa uistelua,kun vesihiihtoa harrastava porukka alkoi kiertää kehää lähellä.
Jo eka kierros meni läheltä vedenalaista kivikkoa ja yritin heiluttaa heille kovasti varoitusta.
Eipä huomanneet ja niinpä kehä laajeni ja sitten osui ja koneen alapää sököksi.
Porukka oli tullut etelästä loman viettoon Pieliselle.Hinasin heidät lähtörantaansa ja kun tarjosivat maksua,niin sanoin heille,että ostakaa niillä rahoilla alueen merikortti,kun minkäänlaista ei heillä ollut,kun kysyin ettekö tienneet tuon kivikon sijaintia.
Ahvenanmaalla 'black out' tapahtui meille ja silloinen 'hinaaja' ei maksua kelpuuttanut,mutta ehdotti meille uutta Tiimi nimeä kieli poskessa:
'Team Vähävirtaset'.....
Timppa
Trossin huono puoli on sinä, ettei se ole käytettävissä enää marraskuussa.
Onhan nämä hinausjutut aina tapauskohtaisia. Tuskin tuttua alkaisin rahastamaan, mutta tuntematon Uuno joka on unohtanut tankata ei paljon sympatiaa saisi. Toisaalta aina pitäisi avustettavan kysyä mitä on velkaa. Ei ne viranomaisetkaan ilmaiseksi sitä tee.
Ahvenanmaalla kun hinausta soitettiin Trossista niin Rajavartiolaitos yhteyttä otti pian soiton jälkeen, on kai siellä meripelastus toiminnassa myös, meripelastus ei soittanut kertaakaan?