Ettei tästä ihan taas tulisi myydään/ostetaan palsta,niin keskustellaanhan jostain täälläkin.
Airolan Marko oli naamakirjan puolella yrittänyt nostaa keskustelua asiasta.
Marko oli tosin laittanut riman korkealle,kun oli pyytänyt päätelmiä vain,kun on saanut yli 20 lohta/ kausi takiloista.
Suolaisesta vedestä ei oma 'data' taida päästä kuin yhtenä vuotena tuon riman yli.Silloin oli huippuvuosi Bornholmissa.
Mutta makeassa vedessä järvilohien kanssa tuo tietysti ylittyi aktiivi aikana joka vuosi ja jopa monin kerroin.
Liki kaikki lie kirjoitettu / mutusteltu vuosien saatossa.
Aloitetaanhan oikein kaukaa.Hetkestä jolloin tuo takilavaijerien jännitteet alkoi minuakin jännittämään.
V.1991 sain istuskella Vancouverissa kaupallisten ammattikalastajien veneissä (Saivat parhaimmillaan uistelemalla jopa 28000 kg lohta 8-10 viikon sesongin aikana).
Heillä jännitteen säätimet (Myöhemmin Black Box nimitys) vaijereissa olleet käytössä 1950-luvulta alkaen.
En ostanut silloin vielä Black Boxia vaan tein kaikki mahdolliset/mahdottomat temput,että saan jännite erotuksen koneen miinuksen ja takilavaijerin plussan välille 0,60-0,65 voltin välille.
Mitä kaikkea tein?
*Uusin koneen sinkit,myös ne mitkä koneen sisällä.
*Testailin teräskoukkuja/ muovikoukkuja vaijerin alapäässä.
*Eristin takilat eloksoiduilla alumiinilaatoilla/muovilaatoilla.
*Kokeilin erilaisia kuulia.Mahdollisimman puhdas lyijy (ei sekoite) on hyvä.
Kuituihin en koskaan ole mennyt.Nimittäin varoitus minulle tuli,kun hankin Mooren lämpötilaa / virtausnopeutta mittavan yksikön takilaan.
Siinä on muovipintainen vaijeri ja 2 kesää osoitti,että teräsvaijerin puolelta lähti 3:n suhteessa 1:een järvilohia.
Pidemmät vapautuspituudet Mooren puolella auttoi hiukan tasaamaan eroa,mutta senjälkeen siirsin Mooren 3:een takilaan,johon en olenkaan laittanut pyyntejä.Pelkästään mittaus tarkoituksessa.
Loppu päätelmäni tuosta oli/on,että houkutteleva jännite takila vaijereissa auttaa eniten siinä,että hakee lyhyistä vapareista paremmin.
Kääntyykö lohet nopeammin houkuttelevan jännitteen vuoksi vaijereiden perään? Ei oo lohet vastanneet.
Karkottava jännite vaatii sitten jo sähkövuotoja veneessä.(Pilssi pumppu,trimmit,sähköinen jarrulevy tms).
Joku nosti joskus esille,että uistelukoneen puolelta lähtisi takilasta paremmin kuin toiselta puolelta.
Tuohon minulla ei ole näkemystä.
Voi olla,että jännite ero nousisi kun kone on lähempänä? Tai sitten uistelukoneen virta tekee jotain.En tiedä.
Jokainen taaplaa tyylillään ja jos kaloja tulee hyvin takiloista,niin silloin toimii minun ampujakaverini ohje: 'Älä korjaa jos toimii'.
(Hän ei ole yxinkertainen,koska on kaksinkertainen Maailmanmestari)
Timppa
Korkeelle on kyllä rima asetettu...
Mutta hiukan kokemusta asiasta on kertynyt allekirjoittaneelle, mutta en pysty sanomaan suuntaan tai toiseen. Digi-trolleissani on sisäänrakennetuna Black-Box l. jännitteensäätö vaijeriin. Takilat on olleet käytössä n. 15 v. Olisko 4 vuotta, kun vaihdoin vaijerit kuituun ja samalla luovuin jännitteensäätö toiminnosta. Vaihdon syynä oli jatkuva kuulien menetys Ahvenanmaan keikutuksessa, sen jälkeen ei ole mennyt ensimmäistäkään kuulaa...
Kuten sanottu jo aiemmin, en väitä suuntaan tai toiseen, mutta viime vuonna tuli kaloja takiloista Ahvenanmaalta varmaan enemmän kuin aikaisempina vuosina yhteensä. Se nyt ei kertone muusta kuin että kala oli normaalia syvemmällä juuri silloin kuin me siellä käytiin ja ettei ainakaan kaikki meidän jännitteitä pelänneet...
Kuituhan on neutraali jännitteen suhteen ja kuten Kaima kirjoittaa takiloista tietty lähtee paremmin kun kala syvässä.
Nämäkin varmaan kirjoiteltu ja moneen kertaan,mutta tuo kalan pystysuuntainen syvyys'viihtyminen' on keväälläkin mielenkiintoinen asia.
Ei vain kesällä harppauskeroksen synnyttyä.
Tämän vatulointi alkoi kalastaja urani 'mustana aikana',jolloin pyysin järvilohia lohisiimalla 70-luvun lopulla ja 80-luvulla.
Silloin täyttyi valitettavasti Markon antama 'rima' vaikkei takiloihin asia liitykään.
Järvilohia tuli parhaimmillaan (pahimmillaan) km. yli 20 kpl / 100 koukkua kohti.
Ja kun niitä koukkuja oli pahimmillaan pyynnissä 600 kpl.
Tuon pitkän lohisiima jakson seurauksena ja urheilukalastukseen siirryttyä minusta tuli lohisiiman vihaaja nro 1 ja onnexi tuo 'helvetin kone' lienee jokapaikassa sisävesillä kielletty.
Kuitenkin siimapyynnin alkuaikoina en omistanut luotainta/ lämpömittaria ja kun välillä oli lohia enemmän kohojen lähellä pinnassa ja välillä niissä koukuissa,jotka syvemmällä.
Kun sitten kaverini toi USA:n reissultaan minulle luotaimen syntyi huomio kuinka pintaveden lämpö,tyyni/tuuli vaikutti tuohon oikeaan korkoon.
Kun Bornholmissa yhdistyi aikoinaan hemmetinmoinen lohi määrä ja hyvät vetokelit,huomasi sielläkin kuinka jopa päivän sisällä tuli jaksoja jolloin mätti takiloista ja sitten taas takilat hiljeni ja alkoi tulla pinnasta.
On joskus ollut erikoisiakin tilanteita.Lähtee sivulta ja syvältä,mutta ei lähde takiloista.
Yxi syksy täällä Saimaalla oli erityisen pitkä tuollainen jakso.
Nimimerkki Haavi oli muuten tuona syksynä yhden päivän kyydissäni ja sinäkin päivänä tuo tilanne jatkui.
Vedimme 6-7:llä vavalla ja sivut 60 m:n vaparilla ja painotettuna niin että kääntyessä piti sisäkurvin vehkeitä kelata sisään etteivät jää pohjaan.
Kaikissa vavoissa samanlaiset vermeet.8' 'joulukuusi' Bechhold flasher ja violettikultakromi kypärä-:).
Sivuvehkeet kulkivat 12 + m:n syvyydessä suoravedossa,koskapa raapivat 12 m:n patin ylityksissä pohjaa.
Lohia lähti hyvin sivulta&syvältä mutta ei takiloista vaikka mitä teki.Kokeiltiin 60 m:n vapareitakin takiloissa,mutta ei niin ei.
Silloin alkoi jo hiipiä ajatus,että miksi 'karttaa' venettä,mutta kun kaverillani toimi omassa veneessään sama konsepti,niin oli vain erikoinen jakso ja sillä selvä.
Tosin muistan kun velmuilin Haaville,että saimme lohia kun oli Luode-tuulen vavat käytössä...
Mutta kuten sanottu: 'Älä korjaa jos toimii'.
Timppa
Täälläkin tippuu rima komeasti, mutta kuten Korkka totesi nämä nykyiset 6 vai oliko se 7 säkeiset mustat vaijerit eivät kestä mitään. Se vanha kirkas 9 säikeinen kesti hyvin. Meilläkin tämä asia tuli selväksi takiloiden vaihdon myötä. Kuulan kanssa on helpompi päästä syvälle kuin pelkän vaijerin👍
Ja saattaapa alueelle kertynyt suuri vene määräkin häätää lohta syvempään.
Tulee mieleen kun Utbådenin edustalta löytyi aktiivinen lohiparvi.
Siihen kertyi sitten moniaita tuttuja venekuntia pikkuhiljaa jahtiin.
Lohia tarttui pienillä painoilla plaanareista.Sitten hiljeni kaikilla venekunnilla.
Sitten tuli edesmennyt Setu ja veti alueen läpi kookkailla plaanari punteilla.
Tempaisi useamman kookkaan lohen keskeltä meidän pommitus aluetta.
Eräästä veneistämme tuli lause: 'Oli se pirun hyvä ettei kukaan Setulle kertonut mikä on 'oikea' painotus plaanareissa'
Hieno laji!
Timppa
Vaijeireilla aloitin ja siiryin kuituihin joita käytin noin 4v siiryin takaisin vaijereihin .Syy oli kun kuiduilla en saanut mun luotto pituudelta vavan mitta lähtöjä.Nyt on vertailu pohjaa vaijerit pyytää selkeästi paremmin lyhyellä vaparilla.Käytössä box myös, Mooren heivasin tuon saman syyn takia kuin timokin
Tuo vaijerien kuntokin on hyvä tarkastaa.Yxi kevät aikoinaan tappelin toisen puolen takilan kanssa kun ei jännite noussut halutulle tasolle vaikka mitä tein.
Lopulta huomasin vaijerissa katkenneita säikeitä ja kun uusin meni jännite ero taas oikeaksi.
Aikoinaan kun olimme 'keksineet' teräksiset välilaukaisimen kiinnikkeet vedimme Kotkan Haapasaaressa tyynenä helteisenä päivänä.
Tyhjää vedetty jo pitkälle iltapäivään ja naama rutussa kun ei lähde.
Sitten lähti takilasta ja LUJAA!!! Sitten oli naama entistä rutummassa kun lähtö tulikin siitä,että takilan vaijeri poikki ja kuula vei kuin lohi konsanaan.
Piristävä hetki kuitenkin tyhjää vetäessä.
Senjälkeen aloimme laittamaan silikoni letku suojauksen teräskiinnikkeisiin ja vähentämään vavalla laukaisua ylhäältä päin.
En tiedä kuinka pitkälle / syvälle tuo vaijerin jännite ero ulottuu tai kuinka kaukaa lohia houkuttelee?
Herkkä kalojen reagointi kuitenkin sähkövirtaan on ja avaan siitä kohta toisen osion,joka tähän liittyy.
Timppa
Tuo Allan Dampier on tutkaillut/ raapinut päätään niin paljon noiden jännitteiden kanssa,että mies lie jo kalju.
Hänelläkin samoja huomioita kuinka jännite vaikuttaa kalastavaan vapautus pituuteen.
Linkissä tarinaa savotasta.
https://islandfishermanmagazine.com/is-your-boat-voltage-tuned-for-fishing/
Timppa