Kaltimon voimalaitos Pielisjokeen rakennettiin jo vuonna 1958.Silloin ei vielä edes tiedetty,että on olemassa Saimaan järvilohi.
Ossi Seppovaara todensi Järvilohen olemassa olon vasta v.1962.
Jukka Syrjäsen tarinaa.
file:///C:/Users/Omistaja/Downloads/Syrj%C3%A4nen%202019%20-%20J%C3%A4rvilohi%20ja%20taimen%20Vuoksen%20vesist%C3%B6ss%C3%A4%20Varkaus%207.9.2019.pdf
*Haastattelin ikämiestä Joensuussa 80-luvulla ja lieneekö hän ollut ainoa henkilö Suomessa,joka on vapakalastus vehkeillä saanut samana päivänä 2 kpl yli 10 kg:n järvilohta?
Hän kertoi,että kun muut menivät sorsajahtiin (20.8. silloinkin?) niin he menivät kyttäämään Pielisjoen rantaan tietyn ison kiven tausta kohtaa.
Kun kookas kojamo saapui paikalle se merkkasi pinnassa ja sitten he soutivat vaaput siihen ja usein vapa taipui.
Yhtenä päivänä oli taipunut 2 kertaa ja molemmat yli 10 kg.
Kuurnan voimala rakennettiin 1967-1971 ja kun virtaama oli katkaistu 'vanhasta uomasta' oli järvilohia jäänyt lammikoihin mottiin vangiksi.
Rakennusvaiheessa mukana ollut hlö kertoi,että huomattuaan tuon he olivat siirtäneet noita vangiksi jääneitä vapaan uoman puolelle.Ekat järvärin suojelijat?
Voimayhtiöt 'ostavat aneita'.Tuo Laurinvirran savottakin vaikuttaa epäonnistuneelta.
Eräs huvittava asia ei liity järväriin mutta aikoinaan kun kävin uistelemassa Tornionjoen & Kemijoen murtovesi alueella.
Lohille mainostettiin jätetyn nousuväylä jokeen suualueella.No,oli jätetty mutta yhdessäkin kohdassa 90 asteen kurvi ja suoran päässä odottamassa lohiloukku-:).
Kuten tutkittu järvärin perimä on kapea vaikka emokaloja on välillä saatu hyvä määrä.
En tiedä mihin7miten Saimaan Järvilohen tarina päättyy?
Onko lopulta antauduttava ja noista hybrideistä tulee korvike?
Laatokan järvilohet nousee kyllä toistaiseksi Hiitolanjokeen Suomen puolelle,mutta en tiedä saisiko niistä 'uuden järvärin' Saimaaseen.
Mutta karu on ollut Saimaan järvilohen taival viimeiset 50 vuotta...Kaventunut perimä,laitostuminen,salakalastus Pielisjoella,vesihome ongelma,nyt vielä energian korkea hinta puoltaa vesivoiman ylläpitoa yms.
Mutta yritystä vielä on ja kait se on tuumittava Mauno Koiviston sanoin: 'Kun emme tiedä miten tulee tapahtumaan,niin toivotaan että tapahtuu hyvin'.
Aiempi pomoni kyllä tuumi usen, että toivomalla ei asiat korjaannu.
Timppa
'Onko lopulta antauduttava ja noista hybrideistä tulee korvike?
Miksi tätä tulisi pelätä ja 'antautua'?
Pohjoisen jokiin vuosittain nousevista lohista noin 10% ovat syntyneet jossain toisessa joessa ja 'eksyneet' kotijoestaan. Kantojen sekoittuminen on vain edullista lohen perimälle. Näin kannat välttävät sisäsiittoisuutta.
Vesihomeongelma ei kosken yksin järväreitä vaan myös yhtälailla taimenia. Jollei siihen keksitä pikaisesti ratkaisua, loppuu ennemmin tai myöhemmin kaikki kalankasvatus ja istutukset. Käsittääkseni luonnonkierron ylläpito on toistaiseksi ainut kestävä ratkaisu.
Kannattaa lukea Matti Kettusen 'Pielisjoen lohensoutajat', ja Raimo Heimosen 'Viimeinen järvilohi'. Hienoja kertomuksia Pielisjoen lohenkalastuksesta, kuvien kera.
'Onko lopulta antauduttava ja noista hybrideistä tulee korvike?
Miksi tätä tulisi pelätä ja 'antautua'?
Tällä antautumisella tarkoitetaan varmaankin sitä, että menetetään reliikki, mikä tunnetaan Saimaanlohen nimellä. Järvilohikantoja voidaan kyllä hybrideillä elvyttää, mutta Saimaanlohta ei.
Nykyisillä reunaehdoilla voidaan tosiaan miettiä, pitäisikö Saimaanlohen osalta jo luovuttaa. Mahdollisuuksia Saimaanlohen elvyttämisellekin olisi, mutta jos työkalupakissa ei ole muuta kuin nykyisenlainen yhteistyö vesivoimantuotannon kanssa, saattavat vitsit olla vähissä. Vaikea nähdä, miten luonnonkiertoa voitaisiin Vuoksen vesistössä elvyttää ilman patojen purkamista. Selkein ratkaisu löytyisi tosiaan Palokista.
Järvilohen 'kujanjuoksua' kun on tullut seurattua vuosikymmeniä, niin kyllä ainakin itselle on vahvistunut ajatus, että kyllä se peli hävittiin silloin kun Saimaanlohen geeniperimä meni pullonkaulan läpi joskus -80 luvun lopulla. Kaikki sen jälkeen tehdyt toimet ovat vain tekohengitystä potilaalle jonka tiedetään menehtyvän. Ilman ulkopuolisia geenejä laji loppuu omaan heikkouteensa selviytyä sairauksia vastaan. Esim. taimenella ei tietääkseni ole samassa mittakaavassa ongelmia vesihomeen kanssa. Jos/kun ulkopuolisia geenejä käytetään, niin onkos se sitten enää sama Saimaanlohi? No, ei ole, mutta se voisi olla elinkelpoinen järvilohi joka elää Saimaalla... Siinäkin tapauksessa pitäisi luontainen lisääntyminen saada onnistumaan riittävässä mittakaavassa jossain.
Kun oli välissä vuosia,että emokaloja saatiin vain 10 kpl+- syksyssä,niin silloinpahan tuo perimän pullonkaula on syntynyt ja noista muutamasta emokalasta on sitten syntyneet poikaset,joista melkoinen % kuolee nyt vesihomeeseen....
Eli kalastusrajoitukset tehtiin liian myöhään,kun vahinko tapahtui jo aiemmin.Jälkiviisautta tietty.
Tuon laitostumisen olen nähnyt omin silminkin ja osin vanhoja 50-60 luvun kuvia katsellen.
Pyrstö on aiemmin ollut järvilohen levein kohta ja menohalut siiman päässä sitä mukaa kovat.
Venäjän Kuittijärveltä saadut järvärit syntyneet pääosin Pistojoesta luonnonkudusta ja siellä sekä järvestä,että joesta saadut olivat OIKEAN mallisia järväreitä ja menohalut kovat.
En tiedä pitäisikö kasvualtaisiin lisätä virtaamaa,asettaa 'kiviä' tms esteitä ja laittaa muutama 5 kg + hauki sekaan altaaseen,että oppisivat ainakin haukia pelkäämään-:).
Se ei geeni perimää laajenna,muutta jos edes pyrstöt kasvaisi sinä aikana kun odotellaan selviääkö Saimaan Järvilohi enää ollenkaan.
Tosin hyvinä muikkuvuosina ei järväreidenkään ole tarvinnut kasvualueella kuluttaa energiaa syötävän etsinnässä ja vyötärö lihavuutta alkaa ilmenemään,kuten meillä kalastajillakin,kun ei soutamalla enää uistella-:).
Timppa
Päijänteellä taimenkin on niin taantunut, että hauki pistää enemmän vastaan kuin täysin laitostuneet istarit. Nykyisin saattaa nelosen tanen kelata veneen vierelle samoin kuin kilon kuhan. Syy lienee, että laitoksissa kaikki selviävät mutta luonnossa vain vahvimmat.
Jollei ole toimivia kutualuita, alkuperäisasukkaat sen enempää kuin hybriditkään eivät lisäänny ja kannat jatkavaan tekohengitettyinä taantumista.