En itsekkään ole ollut alalla enää vuosiin mitä nyt noiden salakoiden kanssa on tullut välillä keskusteltua, Mitä lämpimämpi vesi sen nopeammin sulaa syömiset. Jossakin vaiheessa lajista riippuen tulee tässäkin yläraja vastaan ja syöminen loppuu kokonaan. Heinäkuun kuhilla löytyy harvoin mitään tunnistettavaa syönnöstä, kun taas lokakuussa tankkaavan kuhan vatsasta löytyy tuoretta muikkua turvoksiin asti. Laitosoloissa on todettu että yhdellä ruokintakerralla /vrk saavutetaan parempi rehukerroin kuin 2 kerralla/vrk.(rehukerroin= lisäkasvu x g rehumäärällä). Tämä isommilla kirjolohilla. Pienpoikasia taas ruokitaan useamman kerran vrk. talvella ruokinta on ns ylläpito ruokintaa ja lisäkasvua ei ainakaan normi oloissa tule. Nythän on tullut näitä kierovesilaitoksia joissa lämmintä vettä hyödyntämällä smolttikoko voidaan saavuttaa istukkaiden osalta yhdessä vuodessa. Se että pärjäävätkö tälläiset poikaset sitten luonnossa on toinen kysymys. Voisiko olettaa , että luonnossa isommat petokalat toimivat minimi energialla ja ruokailu tapahtuu ns tankki täyteen periaatteella jos sopivaa evästä on riittävästi tarjolla.