Ilokseni huomasin, että hauen heittokalastus on jälleen vuosien jälkeen nostanut suosiotaan Sipoossa. Toinen toistaan ”päheämpiä” heittolavetteja lipui kaislikon reunaan, tarjoamaan kumista purtavaa kutupuuhiansa lopettaville hauille. Uuden karheilla sähköisillä keulakoneilla voidaan huoleta liikkua matalissa vesissä ilman huolta että kallis pääkone kolaroidaan rantakiviin. Jotta kalastuksen riemu voidaan tarjota kerralla mahdollisimman monelle, ovat uudet heittolavetit suunniteltu niin että niissä pystyy helposti 3-4 kaveria heittämään samaan aikaan ilman suurempaa hässääkää. Kalojen säilytykseen suunnitellut sähköiset kylmälaukut viilentävät myös oivasti tarvittavat viikonloppu virvokkeet, joita on sitten mukava tasaiseen tahtiin poistella kalastuksen lomassa. Teoria myös siitä, että kalastaessa ei pidetä kovaa ääntä on vanhan kansan paskapuhetta. Kaikki nämä havainnot tein viime viikonloppuna yrittäessäni saunoa perheeni kanssa mökillämme Sipoossa. Saunoimme sekä perjantaina että lauantaina ja yhteensä kolme eri ryhmää katsoi tarpeelliseksi kalastaa juuri silloin aivan rantalaiturimme vieressä. Vaikka itse kävin ensin ilkosillaan uimassa, yhdellekkään ryhmälle ei tullut itselleen mieleen, että pitäisiköhän siirtyä muualle heittelemään. Vasta kun pyysin heitä siirtymään, jotta perheen naisväki pääsi uimaan lähdettiin verkkaisesti siirtymään pois. Tosin yksi venekunta katsoi vielä tarpeelliseksi jäädä selvittelemään jotain siimasoppaa pelipaikoille. Kun toistamiseen pyysin poistumaan seuraavalla uintikierrokselle kone käynnistetiin. Vaikka laki antaa nykyään oikeuden kalastaa ihan rannassa, ilman ”metrirajoja”, niin jotenkin toivoisin maalaisjärjen käyttöä.