Sankelo vertaa lehmänlantaa ja ydinvoimaa.Eihän nämä kyläpolitikot kalastusasioista mitään tajua.

Tästä on tällähetkellä kyse:

Lainaus:Antti Sorro

TÄNÄ VUONNA MAA- ja METSÄTALOUSMINISTERIÖ on jatkamassa lohipolitiikkaansa saman kaavan mukaan: 5.2.2013 Suomi vahvisti EU:lta saamaansa 28103 lohen kiintiötään vaihtamalla Latvialta Pohjanlahden rannikkokalastukselle 7 000 lohta lisää. – Sub.Div. 22–31 KIINTIÖ 2013 on siis 35 103 lohta. Suomen kokonaiskiintiö [Sub.div. 32 Suomenlahti 13 838] on 48 941 lohta! Tämä on 39,41% EU:n Itämeren alueen 124 181 lohen kokonaiskiintiöstä [Sub.div 22-32] – HUOM! RUOTSI 30 465 / 24,53% (!)


Eduskunnan kyselytunnilla to 4.4. ministeri Koskinen asettui räväkästi puolustamaan Puolan salakalastusta, vaikka hänen tietämyksensä Puolan rannikon kalastuksesta on varmasti paljon ohuemmalla pohjalla kuin vuosikymmeniä mukana olleiden tutkijoiden. Itämeren lohen salakalastus otettiin 2000-luvun lopulla mukaan ICES:n julkisiin raportteihin ja vuoden 2011 Itämeriraportissaan ICES nosti Puolan salakalastuksen esiin omalla sarakkeella. Siitä on helppo laskea, että sinä aikana, kun olemme olleet EU:ssa, Puolan salakalastukseen perustunut lohisaalis on ollut 9:nä vuotena suurempi kuin Suomen ja VIITENÄ VUOTENA PUOLA ON OLLUT ITÄMEREN ALUEEN SUURIN LOHENPYYTÄJÄ, vaikka Puolalle 'kuuluu' vain 5,5-6% Itämeren lohista. – Puolan lohenkalastuksesta laskelma ohesta. Huomaa, että Puolan salakalastus kiellettiin viime syksynä EU:n kalastusneuvostossa, koska todisteet puuttuivat. :)

Suhteellisen vakauden periaatetta [eli kiinteää jakosuhdetta] on sovellettu vuodesta 1983, kun YKP astui voimaan ECC:n Pohjois-Atlantin kalastuksessa. Sen mukaan kullekin kannalle vahvistetaan vuosittain suurimmat sallitut saaliskiintiöt TAC:it, jotka jaetaan EU:n jäsenvaltioiden kesken niiden aikaisempiin pyyntituloksiin pohjautuvalla kiinteällä jakoperusteella. Itämerellä TAC-kiintiöinti aloitettiin ennen EU-aikaa Varsovan komission päätöksellä vuonna 1991. Lohen osalta kiintiöjako perustuu lohen meriviljelyn menestysvuosien saaliskeskiarvoihin [Kts. Liitekuva ohessa], josta syystä nykyiset lohikiintiöt ovat jakoperusteeltaan luonnonlohikannoille väärät. Esimerkiksi Tanskalla ei ole ainuttakaan lohijokea, siitä huolimatta Tanskan osuus Itämeren tämänvuoden lohenkalastuksesta on 22 538 lohta – siis 20,72 % – Toisin sanoen, kun Tornionjoen lohen osuus eteläisellä Itämerellä saadusta lohesta on ≈ 44%, Tanskalle 'kuuluu' päältäjakona 10 000 Tornionjoen lohta!'